Kustannustehokas työskentely, ihmisten työkyvyn tukeminen, työurien pidentäminen, pienyrittäjien työterveyshuollon järjestäminen, laadukas sekä työntekijän ja työnantajan yhteistä hyvää edistävä työterveyshuolto…
Paljon haastetta työhön ja tavoiteltavaa tulevaisuutta ajatellen! Olen työskennellyt työterveyshoitajana 12 vuotta ja sitä ennen psykiatrisessa hoitotyössä n. 15 vuotta. Vuosien aikana on jatkuvasti haasteena ollut työntekijöiden työkyvyn heikkenemisen havaitseminen riittävän aikaisessa vaiheessa.
Usein tulee tunne, että työterveyshuolto tulee työskentelyyn mukaan, kun työkyky on jo ehtinyt heikentyä ja lähdetään miettimään keinoja työssä pärjäämiseen esimerkiksi työtä tai työaikaa keventämällä. Erityisen haasteellista edellä mainitut seikat ovat pienyritysten kohdalla, koska usein niissä tulee kiinnitettyä huomiota työterveyshuollon kustannuksiin ennaltaehkäisyn sijaan.
Valtion periaatepäätöksessä tammikuulta 2017 linjataan työterveyshuollon roolia työntekijöiden työkyvyn edistämisessä ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Tavoitteena on saavuttaa 100 %:n kattavuus yritysten työterveyshuollon järjestämisessä. Digitaaliset palvelut voivat tarjota työterveyshuolloille uuden mahdollisuuden tavoittaa työntekijöitä ja työpaikkoja.
Videovälitteinen ryhmäohjausmalli työhyvinvoinnin tukemiseen
Työterveyslaitos on kehittänyt videovälitteistä ryhmäohjausmallia pienyrittäjien työhyvinvoinnin tukemiseen. Kehittämistyössä järjestettiin viisi ryhmäohjauskertaa, joissa käsiteltiin yrittäjien itsensä esille nostamia asioita. Käsiteltiin mm. uneen, stressiin ja muutosprosessiin liittyviä asioita.
Kehittämistyön perusteella voitiin todeta, että videovälitteinen toimintatapa tarjoaa kustannustehokasta työterveyshuoltopalvelua kiireisille yrittäjille, koska ryhmään pystyi osallistumaan omalta kotipaikkakunnalta, vaikka omalta kotisohvalta käsin.
YAMK-opinnäytetyö videovastaanoton kehittämiseen
Näistä lähtökohdista käsin lähdin miettimään tulevaa yamk-opinnäytetyötäni. Ja kun työpaikallani päätettiin pilotoida videovastaanoton käyttöä, niin palaset tuntuivat loksahtavan paikoilleen.
Tällä hetkellä hankkeemme on vasta alkumetreillä: jokaisesta kolmesta toimipisteestämme ovat vapaaehtoiset pilotoijat saaneet ilmoittautua ja olemme testanneet käytössämme olevan järjestelmän toimivuutta videovastaanoton järjestämiseen.
Jatkossa on tarkoitus, että jokainen pilotoija valitsee kohderyhmän, jonka kanssa videovälitteisen vastaanottotilanteen saa toteutettua. Hankkeessa on tärkeää pohtia, että kohderyhmä on oikein valittu vastaanottoa varten. Vastaanottotilanteeseen ei voi esimerkiksi valita henkilöä tai ryhmää, jossa täytyisi tehdä toimenpiteitä (esimerkiksi rokotusten tehostusta tai verenpaineen mittausta).
Tutkimustyöni on vielä suunnitteluvaiheessa. Aluksi ajatuksenani oli tutkia videovastaanottoa työterveyshuollon ammattihenkilöiden, asiakkaiden ja työnantajan kokemusten kautta, mutta luettuani Työterveyslaitoksen toteuttamasta pienyritysten hankkeesta minua alkoi kiinnostaa myös ryhmämuotoinen työskentely.
Videovastaanoton käyttöä terveydenhuollossa on tutkittu jonkin verran. Työskentelytapa on vielä sen verran uusi, että esimerkiksi kokemusten tutkimisen kautta saadun tiedon perusteella voitaisiin poistaa mahdollisia esteitä, jotka johtuvat asenteista tai käytännön työkalujen toimimattomuudesta.
Tulisitko sinä videovastaanotolle?
Lue lisää:
Videovälitteinen ryhmäohjaus antaa uutta virtaa pienyrittäjien työkyvyn tukemiseen
Valtioneuvoston periaatepäätös: Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä
Mari Järvisalo, työterveyshoitaja
Terveyden edistäminen (YAMK), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka