Olli Hannosen tie merikapteeni (AMK) -koulutukseen ei kulkenut ihan suorinta reittiä.
“Olen Joensuusta lähtöisin ja ennen merikoulua olen ehtinyt olla rajavartijana eri puolella Suomea sekä ilmavoimissa aliupseerina. Olin myös vuoden Kanadassa, jona aikana tulevaisuuden suunnitelmat lopulta kiteytyivät ja hain merikapteeniksi“, Hannonen kertoo.
Merikapteenin ammatissa yhdistyvät haastavuus ja kansainvälisyys, jotka olivat Hannolalle tärkeitä. Myös työrytmi houkutti.
“Voi tehdä paljon töitä ja toisaalta on paljon vapaa-aikaa sekä mahdollisuus työskennellä ympäri maailmaa.”
Opinnoista kaikki irti
Kiinnostavinta opinnoissa ovat Hannolalle olleet laivatekniikka ja navigointi, mutta kaikki ammattiopinnot ovat olleet hyviä.
“Simulaattorit ovat myös olleet mielenkiintoisia. Niissä saa rauhassa opetella aluksen käsittelyä. Paras esimerkki on, kun ensin ajettiin laivareitti simulaattorilla ja sitten oikealla laivalla. Huomasi, että simulaattorista todella on hyötyä.”
Harjoittelussa merillä
Hannonen on jo ehtinyt suorittaa kaikki työharjoittelut. Hän oli ESL:llä kuivarahtialuksessa ja Bore:lla RoRo-aluksella koneharjoittelussa sekä Finnlinesilla Ro-Ro-aluksella Itämerellä sekä Pohjanmerellä.
Mielenkiintoisinta harjoittelu on ollut yksityisjahdilla Välimerellä, jossa hän on ollut jo useamman jakson.
“Jahdilla on pidemmät päivät ja enemmän henkilökuntaa, mutta myös tiiviimpi yhteishenki. On aivan eri asia olla rahtilaivalla kuin jahdilla, jossa kaiken pitää olla aina puhdasta ja siistiä. Kansimiehenä suurin työ onkin puhtaanapito”, Hannonen naurahtaa.
Hienoin harjoittelukokemus on ollut myös jahdilla.
“Bona Faccion mennessä sain tehdä reittisuunnitelman itse ja olin ruorissa kapean väylän”, Hannonen kertoo.
Työ vaatii luonnetta
Työjaksot merellä ovat pitkiä.
“Viimeisin reissu oli 195 päivää putkeen. Pitkiin päiviin tottuu kuitenkin aika nopeasti, kun tulee tietty työrutiini. Huomaa viikon menneen, kun havahtuu sunnuntaina englantilaiselle brunssille”, Hannonen virnistää.
Pitkät työrupeamat kuitenkin vaativat paljon.
“Työskentely laivalla vaatii tietynlaisia luonteenpiirteitä. Pitää ottaa toiset huomioon eli siimaa pitää antaa puoleen ja toiseen. Mutta mitä pidempään porukka on yhdessä, sitä enemmän kasvaa yhteen”
Merikapteeniksi
Hannonen sai vahtiperämiehen kirjat elokuussa ja sai harjoittelulaivalta perämiehen paikan. Opintoja on enää jäljellä vain muutamia kursseja ja opinnäytetyö.
“On mahtavaa, että työllistyin suoraan ammattiin mihin valmistun“, Hannonen toteaa. Tähtäin on kuitenkin korkeammalla.
“Tavoitteena on tietenkin kapteenin paikka. Vastuu suuresta laivasta on kiehtova ja haasteellinen ajatus. Se kuitenkin vaatii vielä paljon meripäiviä ja kokemusta.”