Vastuulliset yritykset toimivat mahdollisimman kestävällä tavalla ja huomioivat sidosryhmien edut ja odotukset tähdäten samalla kannattavaan liiketoimintaan. Vastuullisesti toimiva yritys on elinvoimainen ja menestyvä myös pitkällä tähtäimellä sekä säteilee hyvää ympäröivään yhteiskuntaan.
Raino Kukkonen, sarjayrittäjä, ex. toimitusjohtaja tehtailija, hallituksen puheenjohtaja, eläkeläinen ja säätiön perustaja kertoo mitä vastuullisuus, kiertotalous ja kestävä kehitys tarkoittaa yrittäjyydessä nyt ja tulevaisuudessa.
vastuullisuus yrittäjyydessä nyt ja tulevaisuudessa
Minä jaan vastuullisuuden kahteen pääryhmään: yrityksen sisäinen ja ulkoinen vastuullisuus (molemmista löytyy myös samoja elementtejä).
Sisäinen vastuullisuus
Yrityksen johdolla on vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista ja koulutuksesta. Yritysjohto vastaa siitä, että yritys noudattaa lakeja, työehto-ym. sopimuksia. Yritys maksaa laskut ajallaan, hoitaa kirjanpidon, tilinpäätökset lakien ja asetusten mukaisesti. Huolehtii ympäristöstä, ei aiheuta ylimääräistä ympäristökuormaa. Vastaa energian taloudellisesta käytöstä. Yrityksen johto on viestinnässään henkilökunnalle avoin, rehellinen ja kannustava.
Elintarviketeollisuudessa: noudatetaan kansallista-ja EU-lainsäädäntöä, noudatetaan sertifioituja laatujärjestelmiä. Tuotevastuu: tuotteet ovat turvallisia käyttää, annetaan oikeaa tietoa tuotteiden sisällöstä.
Ulkoinen vastuullisuus
- Tuotevastuu: luodaan aito ja läpinäkyvä luottamus terveysviranomaisiin, asiakasyrityksiin ja kuluttajiin.
- Taloudellinen vastuullisuus: luodaan ja ylläpidetään luottamuksellisia suhteita vero-ym. viranomaisiin, alihankkijoihin, rahoituslaitoksiin, mediaan ja muihin sidosryhmiin (joita voi olla satoja). Vastuullinen yritys ei kuormita jälkipolvia vaan jättää lapsille ja lapsenlapsilleen aitoa perintöä.
Suomalaiset yritykset ovat monilla mittareilla vastuullisuudessa maailman kärkiluokkaa. Maailman talousfoorumissa vuosittain julkaistavan sadan maailman vastuullisimman yrityksen listalla komeilee peräti seitsemän suomalaisyritystä.
Vastuullisuus yrityksissä on tunnistettu läpi historian. Yritysten vastuullisuudesta on alettu puhua enemmän 2000-luvulla. Tapoja toimia vastuullisesti on yhtä monta kuin on yrityksiäkin, luonnollisesti lainsäädännön ja muun normiston rajoissa.
Pienemmän vastuullisuusteemaa pohtivan yrityksen voi olla vaikeaa päästä vauhtiin. Mistä pitäisi aloittaa? Mihin paukut kannattaisi laittaa? Miten vaikutuksia voisi mitata? Ison yrityksen voi sen sijaan olla vaikea fokusoida ja vetää rajaa sille, mitä kaikkea kannattaa tehdä.
Entä tulevaisuudessa?
Vastuullisuutta ei voi irrottaa päivittäisestä tekemisestä nyt eikä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Supercellin Ilkka Paananen on todennut: ”Koemme suurta vastuuta pelaajia kohtaan, ja mitä paremmin pelit pärjäävät, sitä isommaksi vastuumme kasvaa.”
Millaisia mahdollisuuksia kiertotalous luo yritystoiminnalle?
Kiertotalous luo täysin uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Tarvitaan vain mielikuvitusta.
Esimerkiksi sähköautojen ja muiden akkukäyttöisten laitteiden räjähdysmäinen kasvu lisää akkujen tarvetta. Akkuteollisuus kasvaa nykyisestään monisatakertaiseksi. Tulevaisuudessa tarvitaan yrityksiä, jotka käsittelevät käytöstä poistettuja akkuja, purkavat niitä ja valmistavat niistä saaduista komponenteista uusia tuotteita. Käytöstä poistettujen akkujen purku ja komponenttien uudelleen käyttö synnyttää uutta liiketoimintaa tutkimuksessa, tuotekehityksessä, logistiikassa, uusien tuotteiden valmistuksessa ja markkinoinnissa.
”Lähtökohta kiertotaloudessa on, että kaiken voi kierrättää ja uusiokäyttää eikä resursseja tule haaskata.”
Lähtökohdaksi ja perusperiaatteeksi kaikkeen tuotantoon täytyy kiertotaloudessa ottaa se, että kaiken voi kierrättää ja uusiokäyttää eikä resursseja tule haaskata. Pidetään tuotteet ja materiaalit pitkään kierrossa.
Kiertotalous ei ole uusi keksintö. Esimerkiksi kaikki maailman historian aikana löydetty kulta on olemassa tänäkin päivänä. Sen kierrätysaste on melkein 100 %, koska kaikki ovat läpi vuosituhansien ymmärtäneet kullan arvon, sitä ei heitetä pois.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus nähdään usein ”pehmeinä” ja yrittäjyys ”kovana” arvoiltaan. Onko nämä asiat ristiriidassa?
Kun yksi tai useampi henkilö perustaa yrityksen, tuskin kukaan ensimmäisessä vaiheessa pohtii vastuullisuutta tai kestävää kehitystä. Myöhemmin kun yritys on vakiinnuttanut toimintansa, vastuullisuus ja kestävä kehitys tulevat luonnostaan osaksi yritystoimintaa.
Kokeneella yrittäjällä/yrityksellä pehmeät ja kovat arvot ovat hyvässä sovussa keskenään. Parhaimmillaan vastuullisuus voi olla yritykselle kilpailuetu, esim. asiakkuuksien tai työvoiman saannissa.
Vastuulliset yritykset toimivat mahdollisimman kestävällä tavalla ja huomioivat sidosryhmien edut ja odotukset tähdäten samalla kannattavaan liiketoimintaan. Vastuullisesti toimiva yritys on elinvoimainen ja menestyvä myös pitkällä tähtäimellä sekä säteilee hyvää ympäröivään yhteiskuntaan tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja sekä kehittämällä ratkaisuja yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja ongelmiin.
Yrityksen on tärkeä voida omaehtoisesti määritellä, mitä vastuullisuus tarkoittaa ja edellyttää sen toiminnassa. Jokaisella yrityksellä on mahdollisuus valita oma tapansa toimia vastuullisesti. Yrityskohtaisiin painopisteisiin vaikuttavat mm. yrityksen koko, sen toimiala, tärkeimmät sidosryhmät sekä toimintaympäristö.
Lähtökohdan vastuulliselle yritystoiminnalle asettaa lainsäädäntö ja muu normisto. Monet vastuullisuuden sateenvarjon alle luettavat asiat, kuten työelämään tai ympäristöön liittyvät kysymykset, kuuluvat Suomessa ja myös EU:ssa vahvasti sääntelyn piiriin.
Parhaimmillaan yritykset kykenevät innovoimaan sellaisia vastuullisia tuotteita ja palveluita, joiden hinta on kilpailukykyinen kilpailijoihin verrattuna. Tästä hyviä esimerkkejä ovat mm. Fazerin Sininen, Valion Oltermanni ja Fiskarsin tuotteet.
On todella hieno asia, että vastuullisuus on otettu yhdeksi oppiaineeksi Xamkin yrittäjyyden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille!
Yrittäjät mielletään usein kantapään ja kokemuksen kautta oppinsa saaneiksi. Mitä ajatuksia ”korkeakoulutettu yrittäjä” tuo mieleen? Mitä mahdollisuuksia korkeakoulututkinto antaa yrittäjälle?
Kateeksi käy 🙂 Itselläni ei ollut mahdollisuutta opiskella yrittäjyyttä.
Toimiala (meijeriteollisuus), minkä nuorena olin valinnut, on sellainen, missä lähes kaikki yritykset ovat maidontuottajien omistamia osuuskuntia. Suomessa on todella ainutkertainen tapaus, kun joku meijerialan ammattilainen lähtee perustamaan yritystä ja alkaa kilpailemaan isojen osuuskuntien ja niiden perustamien keskusliikkeiden (Valio) kanssa.
Xamkin ylempi korkeakoulututkinto antaa yrittäjälle laajan osaamisen mm. johtamis-ja esimiestyötä, taloushallinnossa, myynti-ja markkinointityöstä, mainonnasta ja logistiikasta. Varsinaisen yrittämisen oppii vasta sitten oikean yrittämisen kautta.
Pitkänlinjan yrittäjänä ja usean yrityksen toimintaa seuranneena toivoisin, että korkeakouluopetuksessa painotettaisiin enemmän TALOUSOSAAMISTA. Tiedossani on monta yritystä, missä heikolla talousosaamisella yritys on ajettu vaikeuksiin.
Miten itse olisitte hyötynyt aikanaan tämänkaltaisesta koulutuksesta?
Minun kohdalla yrittäjyysosaaminen syntyi ammatillisen koulutuksen, monipuolisen työkokemuksen ja omakohtaisen yrittäjyyden kautta. Lisäksi tarvittiin kunnianhimoa, näyttämisen halua, kroonista halua uuden kehittämiseen ja intohimoa yrittämiseen.
Henkilökohtaisesti uskon, että yrittäjäksi synnytään, siihen ei kasveta!
