Opiskelijakunta Kaakon hallituksen puheenjohtaja Sauli Sarjus ja edustajiston puheenjohtaja Ira Krogius avaavat opiskelijakunta Kaakon mielenkiintoista toimintaa ja kertovat mitä järjestötoiminta parhaimmillaan mahdollistaa. Opiskelijakunnan monipuolisiin vastuualueisiin kuuluvat muun muassa opiskelijoiden edunvalvonta ja opiskelijahyvinvoinnin tukeminen, aktiviteettien järjestäminen ja tutortoiminnasta vastaaminen. Tiesitkö, että pelaillessasi esimerkiksi välitunnilla pleikkaria tai osallistuessasi tavaranvaihtoviikoille, nautit opiskelijakunta Kaakon aikaansaannoksista. Keskeisin tavoite kaikessa toiminnassa onkin tehdä opiskelijoiden oloista paremmat.
Opiskelijakunta Kaakon hallituksen puheenjohtajana toimivalla Sauli Sarjuksella ei ollut mitään taustaa yhdistystoiminnasta. Nyt kaksi vuotta myöhemmin hän on toiminut aktiivisesti osana järjestötoimintaa erilaisissa tehtävissä kuten yritysyhteistyövastaavana, kampusvaliokunnan puheenjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana. Nyt Sarjus toimii tiiminsä johtohahmona ja hoitaa tehtävänsä hallituksen puheenjohtajana tunnollisesti ja kunnianhimoisesti.
Opiskelijakunta Kaakon edustajiston puheenjohtajana toimiva Ira Krogius puolestaan kertoo päätyneensä osaksi järjestötoimintaa Tutor toiminnan myötä. Tämä avasi ovet opiskelijakuntatoiminnalle ja vuonna 2018 Ira toimikin opiskelijakunta Kuplan rahastonhoitajana ja kuului myös Kaakon edustajistoon. Ystävän kannustamana Krogius päätyi hakemaan edustajiston puheenjohtajaksi ja tuli valituksi tehtävään. Nyt hän on toiminut vuoden 2019 alusta edustajiston puheenjohtajana.
Opiskelijakunnan toiminta perustuu ammattikorkeakoululakiin. Laki siis edellyttää, että jokaisella ammattikorkeakoululla on toiminnassa oleva opiskelijakunta. Opiskelijakunta Kaakolla on edustajisto, hallitus ja neljä täyspäiväistä työntekijää. Edustajistossa varsinaisia jäseniä toimii noin 20, jonka ohella toimii myös varajäsenet. Hallituksessa jäseniä on 10. Asiantuntijoita riveistä löytyy jäsenpalveluasiantuntija, pääsihteeri, edunvalvonnan asiantuntija ja ohjaus- ja tutortoiminnan asiantuntija. Hallitus kokoontuu noin kahden viikon välein ja viikottain pidetään Teamsin välityksellä “viikkokahvit”. Edustajisto kokoontuu vähintään kolmesti vuodessa.
Opiskelijakunnan keskeisimmät vastuualueet on jaettu hallituksen keskuudessa ja näitä ovat: hallinnolliset tehtävät, kansainvälisyys, tutortoiminta, palvelut- ja tapahtumat, liikunta, viestintä ja edunvalvonta. Korkeakoulun sisällä toimitaan erilaisissa työryhmissä. Opiskelijakunnan tehtävänä on toimia ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä ja välittää viestiä esimerkiksi erilaisista kehityshankkeista vaikkapa tiloja koskien. Tästä esimerkkinä toimii esimerkiksi Xamkin Kouvolan kampukselle pystytetty opiskelijoiden olohuone, josta löytyy mukavat puitteet välitunnin viettoon esimerkiksi ystävän kanssa pleikkaria pelaillen. Kampusvaliokunta pitää huolen siitä, että kampuksen tilat ja puitteet ovat mahdollisimman mieluisat.
“Keskeisin tavoite kaikessa toiminnassa on tehdä opiskelijoiden oloista paremmat.” Opiskelijakunnassa harjoitetaan opiskelijapolitiikkaa, jolla tarkoitetaan esimerkiksi juuri opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviä toimintoja. Esimerkkinä tästä toimii muun muassa opiskelijakunnan tekemät kannanotot, joista viimeisimpänä voidaan nimetä Mikkelin kampuksen kuntosalin lakkauttamista koskeva aloite kuntosalin säilyttämiseksi.
Opiskelijakunta huolehtii myös erilaisten aktiviteettien järjestämisestä. Toimintaa on aina erilaisista tapahtumista ja juhlista, kuten opiskelijoiden omasta Saaga-risteilystä, erilaiseen urheilutoimintaan ja yhteisölliseen tekemiseen asti.
Verkostoitumisessa kiteytyy järjestötoiminnan ydin. Opiskelijakunta toimii äänenä opiskelijoille. Kuka tahansa opiskelijoista voi lähestyä opiskelijakuntaa muutosehdotuksen kanssa. Opiskelijakunta toimii ehdotuksen viestinviejänä eteenpäin.
Sarjus ja Krogius kertovat, ettei heillä kummallakaan ollut minkäänlaista tietotaitoa yhdistystoiminnasta ennen ammattikorkeakouluopintoja. Kiinnostus verkostoitumiseen ja motivaatio oppia, ovat johdattaneet nuoret kuitenkin puheenjohtajan titteleihin asti. Mitään ei tarvitse osata etukäteen, vaan järjestötoiminta kasvattaa ja opettaa. Nuoret kertovat järjestötoiminnan kasvattavan niin omaa yleissivistystä kuin monia muita työelämänkin kannalta tärkeitä henkilökohtaisia piirteitä, kuten vuorovaikutustaitoja, vastuunottokykyä, sitoutumista ja itsevarmuutta. Tiimityöskentely ja verkostoitumistaidot ovat kehittyneet matkan varrella paljon ja puheenjohtajana toimiminen on kartuttanut myös esimiestaitoja.
Parasta opiskelijakuntatoiminnassa on molempien nuorten mielestä ihmiset ja yhdessä tekeminen. Verkostoitumisessa on voimaa ja kyky toimia niin oma-aloitteisesti yksin kuin vuorovaikutustaitoisesti yhdessä, ovat korvaamattomia taitoja elämässä! Kuka tahansa voi asettua ehdolle edustajistoon 13.10. mennessä ja vaalit käydään 6.11.2019. Ainut ehto ehdolle asettumiseen on, että sinulla on voimassa oleva opiskelijakortti. Asettaudu ehdolle, mikäli haluat saada äänesi kuuluviin ja toimia osana yhteisöä, jonka tehtävänä on luoda ammattikorkeakoulustamme entistäkin mukavampi paikka opiskeluun.
Toimimalla opiskelijakunnassa sinä voit vaikuttaa esimerkiksi oman ryhmäsi opintojaksokokonaisuuksien sisältöön ja näiden kehittämiseen, olla mukana tekemässä kampuksestasi entistäkin viihtyisämmän, toimia osana erilaisten aktiviteettien ja tapahtumien ideointia, tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua sekä kerryttää rutkasti kokemusta tulevaisuuden työelämässä tarvittaviin taitoihin!
Lisätietoa löydät opiskelijakunnan kotisivuilta Kaakon sivuilta
Viveka Tiitola / viestintäharjoittelija Viestintä- ja markkinointipalvelut Xamk