Taustaa matkalle: XAMKin laatuauditointiin liittynyt benchlearning, vertaisoppiminen suuntautui 1.-8.11.2019 Kiinan Henanin yliopistoon, jonka kanssa oppilaitoksemme on jo aiemmin aloittanut yhteistyön. Matkalle toivottiin opiskelijaedustusta katsomaan asioita opiskelijanäkökulmasta. Haun jälkeen Opiskelijakunta Kaakon toimesta valittiin mukaan kaksi opiskelijajäsentä, joka mahdollisti osallistumisemme tälle matkalle. Seuraava teksti on tiivistelmä matkapäiväkirjasta ja havainnoista, joita teimme matkan aikana.
Matka alkoi Helsinki-Vantaan lentokentällä matkakumppaneihin tutustumisella. Aikaa oli ennen lentoa kahvien juontiin ja yleiseen jutteluun odottavasta matkasta sekä pikku tutustumiseen muiden osallistujien opiskeluihin tai työhön ja muuhun elämään.
Itse reissusta tiesi tuossa vaiheessa niin vähän, että päätin ottaa käyttöön avoimen mielen ja paljon reippautta niin sillä selviäisi varmasti ainakin alkuun. Lento meni hyvin ja Pekingiin lentokentän läpikin selvisimme melko sujuvasti kaikkien passin ja lippujen tarkistusten ja sormenjälkien skannaamisten jälkeen.
…kasvisruokavalio ei ollut ainoastaan haaste, vaan toisaalta pelasti meidät ruokavalion eksoottisemmilta yllätyksiltä, kuten hain mahalaukulta, kilpikonnalta ja kananjaloilta.
Lennon jälkeen seikkailu käynnistyi ensimmäisellä aterialla Kiinassa. Tarjolla perinteistä Pekingin ankkaa. Tämä herätti meissä opiskelijoissa kauhun sekaista hilpeyttä noin lähtökohtaisesti, sillä jo ennen matkaa viestiessämme nimesimme itsemme matkaseurueessamme nimellä ”ne, jotka eivät syö mitään muuta kuin riisiä”. Meistä toinen siis noudattaa vegaanista ruokavaliota ja toinen gluteenitonta kasvisruokavaliota. Henkisesti olimme siis valmistautuneet syömään viikon ajan riisiä ja soijakastiketta.
Tulkin avulla selvitimme ravintolassa ruokavaliot tarjoilijalle, jolloin kiinalainen vieraanvaraisuus ja miellyttämisentarve ulkomaisia vierailijoita kohtaan nousi esille. Pöytään tarjoiltiin meille ankan sijaan riisiä ja tofua eri muodoissaan. Lisäksi kiinalainen ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, joten jo ensimmäisellä ruokailulla selvisi, että nälkää emme koko reissun aikana joutuisi kokemaan. Myöhemmin reissun aikana selvisi, että kasvisruokavalio ei ollut ainoastaan haaste, vaan toisaalta pelasti meidät ruokavalion eksoottisemmilta yllätyksiltä, kuten hain mahalaukulta, kilpikonnalta ja kananjaloilta.
Kiinan muurilla
Ensimmäisen päivän kohokohta ruokailun jälkeen oli reissun ainoalle vapaapäivälle järjestetty retki Kiinan muurille. The Great Wall oli juuri niin upea ja vaikuttava kuin jokaisessa ohjelmassa ja mainoksessa on kerrottu.
Matkalla muurille maiseman muutos oli yllättävä ja kaikessa normaaliudessaan koskettava. Vuoret kajastivat ensin kuin taustalla enteillen maiseman vaihdosta urbaanista kaupunkiympäristöstä vuosisatoja ja tuhansia vanhaan vuoristoon. Eikä aikaakaan, kun muurit seurasivat vuoriston rinteen muotoja molemmin puolin tietä. Muurille päästyä fiilis oli jokseenkin uskomaton; nykyaika ja historia paikoin irvokkaastikin rinnakkain.
Värikkäiden matkamuistolippalakkien myyjien keskeltä alkoi nousu portaita pitkin kohti korkeuksia. Muurin portaat vaihtelivat askelkorkeudeltaan voimakkaasti. Tämä muurin osuus on alkupäästään jyrkkää nousua. Jokainen sai nousta juuri sille korkeudelle kuin tahtoi. Näkemistä riitti jokaiselle nousun korkeudesta riippumatta. Muuria ja sen vartiopisteitä oli vuorensolan molemmilla rinteillä, kuvattavaa ja askelia otettavaksi olisi riittänyt loputtomiin.
Luotijunalla Kaifengiin ja henanin yliopistoon
Pekingin vapaapäivän jälkeen siirryimme Kaifengiin luotijunalla. Junamatkalla erikoisuutena oli mm. käännettävät istuinrivistöt, jotta matkaa taitetaan aina kasvot menosuuntaan. Luotijuna oli yllättävän helppo kokemus sinänsä. 300 km/h vauhti ei tuntunut sen ihmeellisemmältä junassa istuessa kuin peruspendolino.
Kaifeng oli ensisilmäyksestä lähtien kaunis ja puhdas. Paikallinen pikkukaupunki, mutta suomalaisen mittakaavalla suuri, liki viiden miljoonan asukkaan väkimäärällään. Kaupungissa oli meneillään krysanteemifestivaalit juuri vierailumme aikaan, joten jokainen risteys ja keskustan kadunkulma oli koristeltu kukka-asetelmin.
Kaifengissa päivät kuluivat vauhdilla. Ensimmäinen päivä Henanin yliopistolla oli virallisin. Saavuimme muodollisessa vaatetuksessa yliopistolle ja avasimme matkan virallisen tarkoituksen, kiinalaiseen sairaanhoitajakoulutukseen tutustumisen kokoushuoneessa, jokainen omalla nimetyllä paikallaan. Toki ensin oli otettu ryhmäkuva.
Yliopiston johto esitteli itsensä ja koulutustaustansa. Sen jälkeen esiteltiin yliopiston opintopolkua, opettajia, opetusmenetelmiä ja pidettiin tervetuliaispuheita. Kaikessa toistui suomalaiseen ajatusmaailmaan vieras itsensä korostaminen ja saavutettujen meriittien mainostaminen. Jatkuva kilpailu toki asettaa onnistumiset niille kuuluvaan arvoon, kun suhteuttaa kilpailussa mukana olevan maan valtavan määrän ihmisiä.
Osa opiskelijoista korosti opiskelun itsenäisyyttä ja jopa yksinäisyyttä opiskelemalla pikku retkijakkaralla istuen, kasvot seinää kohti. Ulkoa oppiminen lienee Kiinassa vielä voimissaan ja yksityiskohtien oppiminen merkityksellistä.
Virallisen avauksen jälkeen tutustuimme yliopistoon, muun muassa kirjastoon, jonka käytävillä paikallisen opiskelija-arjen raadollisuus iski kasvoillemme melko yllättäen. Opiskelijoilla oli tulossa suuri tentti, joten heitä näkyi opiskelemassa käytävillä niille varatuissa pöytäryhmissä, ikkunoiden vierellä, rappukäytävässä ja lukusalissa. Jokainen oma oppikirjansa edessään, ääneen lauseita toistaen. Osa opiskelijoista korosti opiskelun itsenäisyyttä ja jopa yksinäisyyttä opiskelemalla pikku retkijakkaralla istuen, kasvot seinää kohti. Ulkoa oppiminen lienee Kiinassa vielä voimissaan ja yksityiskohtien oppiminen merkityksellistä.
hot pot ja muuta ohjelmaa
Päivät toistivat matkalla turvallisesti samantapaista ohjelmaa: Aamupala hotellilla, siirtyminen bussilla yliopistolle, päivän aiheista keskustelua, tutustumista yliopistoalueeseen opiskelija-asuntoloineen, vierailuja sairaalaan maakunnan pääkaupungissa Zhengzhoussa, krysanteemifestivaaleilla ja iltamarkkinoilla. Illalla oman porukan kanssa koottiin yhteen keskustellen päivän aikana opittu.
Kaikkea toki rytmitti kaksi kertaa päivässä runsaat ruokailut, jotka näin länsimaisin silmin ovat jo itsessään ohjelmanumeroita teetarjoiluineen ja lukuisine maistuvine ruokalajeineen sekä puheineen.
Yhtenä iltana koimme perinteisen kiinalaisen ruokailu hot potin. Jokaisella oli ruokapöydässä paikkansa vieressä keittolevy, jolla kiehui valittu keittoliemi. Tähän kastettiin lähes kaikki pöytään kannetuista annoksista valitut ruokapalat ja sitten kasteltiin kypsyneenä itse sekoitettuun maustekastikkeeseen. Sitten suuhun. Aivan loistavaa ruokaa ja tapa syödä! Oma maustekastike onnistui yli odotusten, toki sen koostamiseen sai ohjeita.
Ruuan lisäksi suuri merkitys koko ruokailussa oli aiempia ruokailuja rennompi tunnelma. Yhdessä tehtiin ja toimittiin uuden ruokailuelämyksen parissa. Saatiin myös esitys teeveden kaadosta ja yhden hengen kiinalainen tanssiesitys vaihtuvine maskeineen. Ilta oli kulttuurivaihtoa parhaimmillaan!
Tarjolla oli pikku vartaissa sirkkoja, skorpioneja, jonkun sortin matoja ja torakoita. Eksoottisimpina erikoisuuksina vielä merihevosia ja meritähtiä.
Ruokailun jälkeen kävelimme vielä läpi ostoskeskuksen ja markkinapaikan, jolla ravintolakin sijaitsi. Sisätilat oli maalattu ja somistettu, kuin paikka olisi ulkosalla. Täältä löytyi myös paikallisia erikoisuuksia, esim. ”herkkupiste”, jonka herkut tuskin maistuvat monellekaan länsimaalaiselle. Tarjolla oli pikku vartaissa sirkkoja, skorpioneja, jonkun sortin matoja ja torakoita. Eksoottisimpina erikoisuuksina vielä merihevosia ja meritähtiä. Maistakoon, ken uskaltaa. Mainittakoon, että seurueestamme tältä ostospisteeltä ei tehty ostoksia.
opiskelua kiinalaisittain
Meille opiskelijoille oli varattu yhtenä päivänä mahdollisuus keskusteluun paikallisten opiskelijoiden kanssa. Tämä keskustelu oli yllättävän antoisaa paikoittaisista kieliongelmista huolimatta. Tunnelma oli rento, puolin ja toisin kiinnostunut ja osallistuva.
Kyselimme opiskelijoilta heidän koulutusjärjestelmästään ja opiskelujensa kulusta, rahoituksesta, oppimateriaaleista ja teknologian hyödyntämisestä opintojen aikana. Vastauksia saimme vaihtelevasti osin jo aiemmin mainitun kieliongelman vuoksi. Toisena tekijänä saattoi olla se, että mukana keskustelussa oli yksi opiskelijoiden opettaja. Hän ei puuttunut puheeseen juurikaan, paitsi pari kertaa, jotka aiheuttivat opiskelijoissa halun korjata aiemmin sanomaansa vastausta virallisemman vastaustavan mukaiseksi.
Maan tyyli on istutettu opiskelijoihin tiukasti eikä lipsumisia linjasta katsota hyvällä. Keskustelu oli silti hyväksi benchlearning-hengessä, joten oleellisin tuli hoidettua asianmukaisesti. Opiskelijoilla olisi ollut paljon enemmän lisäkysymyksiä meille kuin mihin ehdimme annetun ajan puitteissa vastaamaan. Tulipa kuitenkin muun muassa piirrettyä hieno kuva suomalaisesta koulupolusta ja esiteltyä siinä vaihtoehdot opiskelulle peruskoulun jälkeen aina yliopistoon saakka.
Matkan aikana meille avautui mahdollisuus kurkistaa kiinalaisen yliopisto-opiskelijan arkeen. Opiskelijoiden opiskelun ja elämisen olosuhteet poikkeavat Suomessa totuttuihin. Opiskelupaikoista kilpaillaan kovasti, pääsy opiskelemaan on sitä hankalampaa, mitä korkeampaa opiskelupaikkaa tavoittelee.
Yliopistolla päivät ovat pitkät ja vapaa-aikaa ei juurikaan ole. Aamulla tunnit alkavat 8:30 ja illalla päättyvät 22:30.
Yliopistolla päivät ovat pitkät ja vapaa-aikaa ei juurikaan ole. Aamulla tunnit alkavat 8:30 ja illalla päättyvät 22:30. Kaksi viimeistä tuntia on läksyjen tekemistä varten. Lisäksi pitkiin päiviin sisältyy usein valinnaisaineina valittuja tunteja (joista osa ei ilmeisesti ole pakollisia, tämä jäi epäselväksi) ja tunnin ruokatauko keskellä päivää. Lauantaisin ja sunnuntaisin koulua on lyhyemmät päivät, toisena 3 tuntia, toisena 4 tuntia.
Opiskelijat asuvat yliopistoalueella opiskelija-asuntoloissa, joissa yhteen huoneeseen majoittuu 4 opiskelijaa. Jokaisella on parvisänky, jonka alla vaatekaappi, kirjahylly ja työpöytä, noin 2 neliömetriä omaa tilaa siis. WC-kylpyhuone on yhteinen, lämpimästä vedestä maksetaan erikseen. Vapaa-ajan ollessa minimissä yliopistoalueelta ei poistuta, joten supermarket, kahvila ja ruokala sijaitsevat samalla alueella ja hintataso on opiskelijabudjetille sopiva.
…halukkuus opiskelijavaihtoon Suomeen ja Xamkiin ei ainakaan vähentynyt, kun kerroimme, että meillä opiskellaan pääsääntöisesti viitenä päivänä viikossa, yliopistoalueelta kannustetaan poistumaan ja tutustumaan ympäristöön ja muihin opiskelijoihin sekä että meillä soluasunnoissakin on jokaisella opiskelijalla oma huone, vain kylpyhuone ja keittiötilat jaetaan.
Vain lomilla 1-2 kertaa vuodessa, lähdetään perheen luokse. Mainittakoon, että halukkuus opiskelijavaihtoon Suomeen ja Xamkiin ei ainakaan vähentynyt, kun kerroimme, että meillä opiskellaan pääsääntöisesti viitenä päivänä viikossa, yliopistoalueelta kannustetaan poistumaan ja tutustumaan ympäristöön ja muihin opiskelijoihin sekä että meillä soluasunnoissakin on jokaisella opiskelijalla oma huone, vain kylpyhuone ja keittiötilat jaetaan.
Paljon hyviä muistoja
Aamu valkeni lopulta viimeiseenkin päivään Kaifengissa. Ja aivan liian pian! Niin paljon olisi vielä halunnut nähdä, niin paljon kokea. Yliopistolla oli vuorossa kiitospuheet ja palautteet reissusta. Lahjoja vaihdettiin, kiitettiin yhteistyöstä ja kokemuksista sekä otettiin vielä muutama ryhmäkuva.
Junalla Pekingiin ja viimeiseksi yöksi (ennen seuraavan aamupäivän lentoa) hotelliin. Sinne saavuttaessa kello oli jo paljon, joten iltapalalle hakeuduimme koko seurue yhdessä hotellin baariin. Kuinka onnellinen pieni ihminen voikaan olla saadessaan eteensä tilaamansa annokset tomaattikeittoa ja ranskalaisia perunoita ja ruokajuomaksi kylmän Coca-Colan… No, kohtuuttoman onnellinen.
Kaikkiaan matkasta voi todeta sen olleen mahtava! Hieno mahdollisuus, jonka XAMK tarjosi valitsemalla meidät opiskelijat mukaan, kokonaisuudessaan antoisa kokemus ja onnistunutta kulttuurienvaihtoa. Tämän kaiken nähdyn ja koetun käsittelyyn ja sulatteluun menee aikaa. Ja sen jälkeen matkasta jää paljon hyviä muistoja!
Annina ja Mette