Maaliskuun 2015 alusta lähtien valtioneuvoston kansliassa tietotuki- ja julkaisuyksikön päällikkönä työskennellyt Outi Örn hakeutui sähköisen asioinnin ja arkistoinnin YAMK-opintoihin tavoitteenaan hankkia syvempää osaamista työelämään ja työtehtäviin liittyen.
– Olin suorittanut juuri Mamkissa sähköisen aineiston hallinnan ja arkistoinnin erikoistumisopinnot ja olin kiinnostunut jatkamaan samaan aihepiiriin liittyvää opiskelua. Siksi hakeuduin YAMK-koulutukseen.
Outi Örnin mukaan opiskelusta oli hyötyä jo opintojen aikana, koska monet opintojaksoihin liittyvät tehtävät ja lopputyö oli mahdollista linkittää suoraan työtehtäviin. Näin hyöty näkyi heti omassa työssä ja työpaikalla.
– Työskentelin reilun vuoden ajan valmistumisen jälkeen tehtävissä, jotka vastasivat aika pitkälti koulutuksen sisältöä. Näin ollen tutkinto auttoi suoraan työssä ja sen kehittämisessä.
Myös nykyisen työpaikan saannissa YAMK-tutkinnolla oli merkitystä.
– Tutkinto huomioitiin aika painokkaasti haastattelutilanteessa tehtävään hakeutuessani.
Örnin nykyinen työpaikka on siis valtioneuvoston kanslia, jonka tietotuki- ja julkaisuyksikön päällikkönä hän työskentelee. Yksikössä on yhteensä 25 henkilöä, jotka hoitavat koko valtioneuvoston julkaisutuotantoa sekä tietotukea, joka tarkoittaa sekä perinteisiä kirjasto- ja informaatiopalveluja mutta myös hankkeille ja säädösvalmistelulle kohdennettua tietotukea.
YAMK pätevöittää tehtäviin ja syventää osaamista
Outi Örnin mielestä YAMK-tutkinto kannattaa suorittaa ensinnäkin siinä tapauksessa, jos henkilöllä ei ole vielä ylempää korkeakoulututkintoa, mutta haluaisi hakeutua tehtäviin, joissa sellaista edellytetään. Hänellä itsellään taustalla oli jo entuudestaan maisterin tutkinto, joten koulutuksen hyödyt tulivat lähinnä osaamisen syventymisen kautta.
– Osaamiseni syveni sekä yksityiskohtien, mutta myös kokonaisuuden näkemisen kannalta. Opintoihin liittyi esimerkiksi sellaista tietojärjestelmiin liittyvää opetusta, kuten koodaaminen, josta minulla ei ollut aiemmin mitään kokemusta. Opintojen avulla sai hieman kuvaa siitä, mistä tuollaisessa työssä on kyse.
– Toisaalta opinnoissa painotettiin kokonaisuuksien näkemistä useasta eri näkökulmasta (toiminta, tiedot, järjestelmät). Kun toimintaa tai järjestelmiä kehitetään, niin monesti joku näkökulma unohtuu ja siinä mielessä oli hyvä ja tärkeää, että opiskelijoiden osaamista pyrittiin kehittämään tältä osin.
Opiskelu onnistuu myös töiden ohella
Outi kuvailee itseään ikuiseksi opiskelijaksi, jolle työn ja opiskelun yhdistäminen ei tuottanut suurta ongelmaa.
– Olen tehnyt töitä ja opiskellut yhtä aikaa jo 17-vuotiaasta lähtien. Toki matkat Helsingin ja Mikkelin välillä lisäsivät opiskeluun tarvittavaa aikaa kokonaisuudessaan, mutta oppimistehtävien ja lopputyön tekeminen onnistuivat aika hyvin junamatkoilla sekä iltaisin ja viikonloppuisin.
– Opintoihin liittyvä lähiopetus tapahtui perjantai-iltaisin ja lauantaisin, joten siten se onnistui melko helposti työn ohella. Onneksi silloinen työnantajani tuki opiskelua siten, että sain käyttää tarvittavat perjantai-päivät opiskeluun (noin 1 perjantai kuukaudessa), eikä minun tarvinnut siten suorittaa lähiopiskelua omalla ajallani. Mitenkään kohtuuttomalta työmäärä ei tuntunut työn ohella.
Outin terveiset YAMK-opintoja suunnitteleville
– Opintojen suorittamiselle on toki olemassa monia järkisyitä, mutta yksi opintojen parhaista anneista oli tutustuminen toisiin opiskelijoihin. Koska YAMK-tutkinnoissa yleensä edellytetään pohjalla olevaa työkokemusta, niin oli erittäin hedelmällistä päästä tutustumaan uusiin ihmisiin, joilla oli kokemusta hieman eri aloilta. Meillä oli todella hyvä porukka!