Radiaalisahauksesta innovaatioita puurakentamiseen – RadInno
RadInno-hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää yhteistyössä yritysten kanssa menetelmiä ja sovelluksia, jotka mahdollistavat radiaaIisahaustuotteille perustuvan arvoketjun luomisen alueelle.
Järeiden tukkien hyödyntämistä puurakentamisen tuotteiden valmistuksessa.
Yritysyhteistyöllä arvoketjua radiaalisahatuotteille
Radiaalisahauksesta innovaatioita puurakentamiseen -hankkeen tavoitteena on hyödyntää järeiden (yli 350 mm halkaisijat) tukkien korkea potentiaali puurakentamisen tuotteiden valmistuksessa innovatiivisella tavalla. Tukkien hankinta-, logistiikka- ja tuotantoprosessikonsepteja tutkitaan, mallinnetaan, sekä optimoidaan radiaalisahaustekniikkaa ja sen tuotteita vastaaviksi eri konseptimenetelmillä yhteistyöyritysten kanssa.
Hanke tuo lisäarvoa metsänomistajille, lisää sahojen kilpailukykyä, sekä vahvistaa suomalaisen puutuoteteollisuuden asemaa korkean arvon vientituotteissa.
Hankkeen työpaketit:
TP 1. Tukin hankinta ja logistiikka
TP 2. Radiaalisahauksen optimointi lopputuotelähtöisesti
TP 3. Radiaalisahaustekniikan kehittäminen
TP 4. Radiaalipintaisen hybridipaneelin valmistustekniikka
TP 5. Radiaalisahattujen tuotteiden vienti
TP 6. Radiaalisahatut tuotteet
TP 7. Radiaalisahattujen tuotteiden prototyypit ja rasitustestit
TP 8. Hankkeen koordinointi, raportointi ja tiedottaminen
Hankkeen keskeiset toimenpiteet
Radiaalisahausta tehdään Suomessa erittäin pienessä mittakaavassa lähinnä vannesahoilla. Tavoitteena on kehittää liiketoiminnallisesti kannattavia konsepti- ja pilotointiratkaisuja radiaalisahatuotteille, jotka palvelevat puutuoteteollisuuden yrityksiä.
Hankkeessa tarkastellaan radiaalisahauksen tuotantoprosessia kokonaisuutena ylijäreän tukin hankinnasta radiaalisahaustekniikkaan ja siitä soveltuviin tuotteisiin saakka. Lisäksi selvitetään radiaalisahattujen tuotteiden ja niiden jatkojalosteiden vientipotentiaali, koska kyse on ensisijaisesti vientituotteista.
Radiaalisahatavaran tuotannossa tukin hankinta, logistiikka ja radiaalisahaustekniikka ovat merkittävässä roolissa. Hankkeessa vahvistetaan keinoja lisätä volyymia korkean arvon puunjalostustuotteisiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta.
Tutkimus- ja kehitystoimenpiteitä
Männyn ja kuusen metsävarat Suomen puuntuotannon metsämaalla
Hankkeessa laadittiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa analyysi mänty- ja kuusipuuston alueellisesta jakautumisesta maakunnittain hyödyntämällä Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI, 2021-2025) aineistoa.
Tarkastelu kohdistettiin puuntuotannon metsämaihin, ja analyysiin sisällytettiin rinnankorkeusläpimitaltaan 180-550 mm:n mänty- ja kuusirungot. Näin voitiin tarkastella varttumassa olevaa puustoa ja arvioida tulevaa järeän raaka-aineen saatavuutta. Tuloksissa käytettiin vuosien 2021-2025 jakaumien mediaaniarvoja vuosittaisten vaihteluiden vaikutuksen vähentämiseksi. Ahvenanmaa ja Lappi rajattiin tarkastelun ulkopuolelle alueiden vähäisen puuntuotannollisen merkityksen vuoksi analysoidussa läpimittaluokassa.
Tarkasteltujen mänty- ja kuusirunkojen kokonaispuuston tilavuus puuntuotannon metsämaalla oli noin 1,13 miljardia kuutiometriä, josta männyn osuus oli 60,9 %. Tulosten perusteella merkittävä osa Suomen puuntuotannon metsämaiden puuvaroista sijoittuu tarkasteltuun 180-550 mm:n läpimittaluokkaan, mikä viittaa hyvään raaka-ainepotentiaaliin radiaalisahatavaran tuotantoa varten.
Maakunnittain tarkasteltuna suurimmat puuvarat sijaitsivat Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa, kun taas pienin kokonaispuusto havaittiin Keski-Pohjanmaalla. Maakuntien välillä havaittiin merkittäviä eroja sekä puulajisuhteissa että puuston kokorakenteessa. Pohjoisissa maakunnissa suuret puuvarat perustuivat pääasiassa korkeaan runkolukuun ja männyn suureen osuuteen, kun taas eteläisemmillä alueilla puuston keskimääräinen koko oli suurempi ja kuusen suhteellinen osuus korostui.
Tässä analyysissa järeäksi puustoksi määriteltiin läpimitaltaan 326-550 mm:n mänty- ja kuusirungot, joiden katsottiin muodostavan potentiaalisimman raaka-ainepohjan radiaalisahatavaran tuotannolle. Järeiden runkojen määrä oli sekä männyllä että kuusella noin 100 miljoonaa runkoa, mikä vastasi vastaavasti noin 6,2 %:a männyn ja 11,1 %:a kuusen kokonaisrunkomäärästä. Järeän puuston mediaaniosuus maakunnittain oli yhteensä noin 9 %.
Tulokset osoittavat, että Suomessa on alueellisesti merkittäviä järeän mänty- ja kuusipuuston keskittymiä, erityisesti Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, mikä luo edellytyksiä radiaalisahauksen raaka-ainehankinnalle.
Radiaalisahaustekniikan TP3 -konseptointityöpajoja järjestettiin huhti-toukokuussa 2026 etäyhteyden avulla yritysten kanssa.
Sahaustekniikan kehitystyöpajoja järjestettiin keväällä 2026 Teams-yhteyden avulla huhti-toukokuun aikana, joiden tuloksena hahmoteltiin malliratkaisuja tuotannollisesti kannattavalle radiaalisahaustekniikalle.
Radiaalisahaustekniikkaa kehitetään yhteistyössä puuteollisuusalan yritysten ja Xamkin puurakentamisen laboratorion kanssa, jossa sahausasetteiden optimointia jatketaan vielä ohjelmistohankinnan myötä. Ohjelmiston avulla saadaan visualisoitua toimivia radiaalisahausasetteita suoraan sahatuotantoon hyödynnettäväksi.
Hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa pidettiin 4 kpl intensiivistä 90 minuutin Teams-konseptointityöpajaa, jotka laadittiin teemoittain.
Työpaja-teemat olivat:
- Radiaalisahaustekniikoiden kartoitus, määritelmät ja analysointi (+/-)
- Tekniset parannukset ja sahausmenetelmien pullonkaulat (menetelmien vertailu, automatisointi ja lisälaitteisto)
- Lisälaitteiston suunnittelu ja sen toimintaperiaate (soveltuva toimintaperiaate ja 3D-malliratkaisun hahmotelman luonti)
- 3D-mallin visualisointi ja konseptin yhteenvetoa (investointitarpeiden arviointi ja hyötykustannukset tuotannossa)
Tapahtumia
Finnbuild 2026 -rakennus ja talotekniikkamessut Helsingin Messukeskuksessa
Xamkin Puurakentamisen laboratorio oli Finnbuild-messuilla 29.9 – 1.10 omalla osastollaan esittelemässä palveluitaan tutkimus- ja tuotekehityksen osalta yrityksille. Lisäksi oli hanketoimintaan liittyvää materiaalia esillä, sekä hyvää seuraa, keskusteluja ja kontakteja yhteistyössä Kymilabsin kanssa samalla osastolla.
Hanke-esitteitä ja näytekappaleita massiivi- ja hybridipaneelituotteista oli näytillä upealla 3D-mallinnetulla Xamkin Puulaboratorion esittelypöydällä. Myös hankeyhteistyökumppanin Lauta Oy:n edustajan kanssa käytiin ajankohtaiset kuulumiset osastolla.
Kokonaisuudessaan upea ja tapahtumarikas messutoiminta jälleen kerran. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!
Rakennustuotepäivä Xamkin Puulaboratoriolla 6.5.2026
Xamkin Puurakentamisen laboratorion Rakennustuotepäivä 2026 -tapahtumaa vietettiin Savonlinnassa 6.5. Paikalla oli noin 70 alan asiantuntijaa puu- ja hybridirakentamisen yrityksistä, joihin sisältyi suunnittelijoita, tutkijoita ja kouluttajia.
Tapahtumassa oli monipuolisesti ja tiiviisti esityksiä tutkimuksen, testaustoiminnan ja yritysten hyvistä käytännöistä rakennustuotteiden, sekä niiden tekniikoiden kehittämisestä ja sovelluksista.
Hieno tapahtuma kokonaisuudessaan, joka jatkui iltaristeilyyn ja -tarjoiluihin Saimaalla. Seuraavanä päivänä 7.5 oli jatkoseminaari liimattujen puutuotteiden ominaisuuksista, sekä ekskursio Punkaharjun puukoululle, jossa erilaista puupaneelia oli kauniisti näkyvillä sekä sisä- että ulkopinnoilla. Mielenkiintoa ja hyviä keskusteluja riitti, näissä teemoissa on hyvä jatkaa rakennustuotteiden kehityspolkua ylöspäin!
Rakennusmateriaalien kansainväliset messut Tokiossa 3.-6.3.2026
Massiiviradiaalipaneeli-näytteet olivat esillä Japanissa arkkitehtuuri- ja rakennusmateriaalien kansainvälisillä messuilla Tokiossa 3.–6.3.2026 (Nikkei Messe). Xamkin puulaboratorion edustaja oli paikalla viestimässä puulaboratorion toimintaa ja samalla esittelemässä RadInno-näytekappaleita, jotka herättelivät mielenkiintoa. Yhteistyö messuille järjestyi Etelä-Savo Goes Global -hankkeen kautta.
Hankkeen tiedot
Radlnno – Radiaalisahauksesta innovaatioita puurakentamiseen
Tiedot
Budjetti
RadInno – Radiaalisahauksesta innovaatioita puurakentamiseen -hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja tuen on myöntänyt Itä-Suomen elinvoimakeskus. Xamkin budjetti hankkeessa on 275 434 €, josta EU-tuen määrä on 220 347 €.
Hankeyhteistyössä mukana: Veisto Oy, Lauta Oy, Fiskarin Laatupuu Oy, Pantsarin Saha Oy, Siparila Oy, Isojoen Saha Oy.
Savonlinnan kaupunki on myös sitoutunut pitkäjänteisesti rahoittamaan Xamkin puurakentamiseen liittyviä kehittämishankkeita. Savonlinnan kaupungin kuntarahoituksen osuus on 3 000 €, josta hankerahoituspäätös on vireillä.
Asiasanat
Yhteystiedot
Yhteistyökumppanit
