Sivuvirroista arvovirroiksi elintarvikealalla
Puristettaessa marjoista mehua jää jopa neljännes raaka-aineen määrästä puristemassaksi, jossa on runsaasti erilaisia ravintoaineita kuten vitamiineja, fenoliyhdisteitä ja kuituja. Tyypillisesti puristemassa päätyy eläinten rehuksi, biopolttoaineeksi tai lannoitteeksi. Hankkeessa selvitetään kuinka tätä ravintorikasta massaa voitaisiin käyttää ihmisravinnoksi.
Sivuvirrasta elintarvikkeeksi
Tavoitteena sivuvirrasta ihmisravintoa
Sivuvirroista arvovirroiksi elintarvikealalla ‑hankkeen tavoitteena on kehittää uusia, kestäviä tapoja hyödyntää mehutuotannon sivuvirtana syntyvää marjapuristemassaa ihmisravinnoksi. Puristemassa sisältää runsaasti vitamiineja, fenoliyhdisteitä, kuituja ja muita ravintoaineita, mutta päätyy nykyisin pääasiassa rehuksi, biopolttoaineeksi tai lannoitteeksi.
Hankkeessa selvitetään, miten tämä ravinteikas raaka-aine voitaisiin käsitellä turvallisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti elintarvikekäyttöön.
Ravinteikas marjapuristemassa nostetaan rehusta ja biojätteestä takaisin lautaselle – turvallisesti, kestävästi ja uudenlaiseksi elintarvikkeeksi.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet
TP 1 (Xamk) Puristemassan hyödyntäminen elintarvikkeena – kohti kestävämpää elintarviketuotantoa. Tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa ja käytännön ratkaisuja, joiden avulla marjojen puristuksesta syntyviä sivuvirtoja voidaan hyödyntää tehokkaammin ja turvallisemmin.
Hanke tutkii puristemassan:
- mikrobiologista laatua ja elintarviketurvallisuutta
- ravitsemuksellisia ominaisuuksia
- säilyvyyttä ja käsittelymenetelmiä
- prosessointia, kuten fermentointia, joka voi parantaa massan makua, säilyvyyttä ja ravintoarvoa
Ensimmäinen vaihe
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan marja-alan toimijoita sekä marjantuotannon laajuutta Kouvolassa / Kymenlaaksossa.
Lisäksi selvitetään marjamäskin ravintoarvoja, kuten
- Hiilihydraattien määrää
- Proteiinipitoisuutta
- Kuitupitoisuutta
- Vitamiineja
Testataan mäskin elintarviketurvallisuutta, mm. mikrobiologista säilyvyyttä.
Näin saadaan taustatietoa marjamäskin potetiaalista jatkokäyttöä ajatellen.
Puristemassan tutkimukset käynnistyivät
Marja-aronian ja mansikan mehustamisessa syntyvän puristemassaa tutkimus käynnistettiin Xamk FoodLabissa. Molempien marjojen puristemassan ominaisuuksia analysoitiin ja puristeen laatua arvioitiin mm. kuiva-aineen, kosteuden ja happamuuden näkökulmasta. Puristemassat kuivattiin ja jauhettiin säilyvyyden pidentämiseksi. Jatkossa selvitetään tarkemmin myös muita koostumukseen liittyviä tekijöitä sekä vaihtoehtoisia jatkojalostusmenetelmiä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sivuvirtojen arvopotentiaalin arvioinnissa sekä elintarvikealan yritysten tuotekehityksen ja prosessien kehittämisen tukena.
Mehun valmistuksessa käytettävät mäskäys ja entsymaattinen käsittely vaikuttavat sekä mehun saantoon että syntyvän puristemassan ominaisuuksiin. Menetelmiä hyödynnetään mehunvalmistuksessa, mutta niiden vaikutuksista puristemassan koostumukseen tiedetään vähemmän. Hankkeen seuraavissa vaiheissa tarkastellaan tarkemmin käsittelyjen ja erilaisten jatkojalostusmenetelmien vaikutuksia puristemassaan jääviin yhdisteisiin.
Katso tarkemmin mehunpuristuksesta ja puristemassan käsittelystä
Tutustu myös tutkimusympäristöihin:
Kiinnostuitko? Tutustu FoodLabiin tarkemmin tästä ja ota yhteyttä: foodlab@xamk.fi
Toinen vaihe
Toisessa vaiheessa marjamäskiä ja sen käytettävyyttä elintarvikekäyttöön testataan ja etsitään ideoita jatkojalostukseen.
Syntyneitä ideoita ja/tai tuotteita arvioidaan mm. aistinvaraisesti hankkeen tukijoukkojen kanssa.
Näistä kaikista tekemisistä kerromme hankkeen edetessä tällä nettisivulla.
Hyödynnämme Xamkin FoodLabin tarjoamia mahdollisuuksia.
Tapahtumat
Sivuvirroista arvovirroiksi elintarvikealalla -hanke osallistui 15.9.2026 Kouvolan Lakritsilla järjestettyyn LUT Kouvola FoodTech Day 2026 -tapahtumaan. Tapahtuma kokosi yhteen elintarvikealan toimijoita, opiskelijoita ja tutkijoita. Päivän aikana käsiteltiin teknologian, innovaatioiden ja yhteistyön merkitystä alan uudistamiseksi.
Tapahtuman puheenvuoroissa Happy Plant Proteinin toimitusjohtaja ja perustaja Jari Karlsson esitteli kuivaekstruusioteknologiaa, jolla voidaan valmistaa esimerkiksi palkokasveista elintarviketeollisuuden käyttöön soveltuvia kasviproteiiniainesosia. Nordic Foodtech VC:n Lauri Reuter puolestaan kertoi innovatiivisten start up yrtitysten rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi tapahtumassa kuultiin ajankohtaisesta elintarvikkeiden jalostukseen liittyvästä tutkimuksesta. Päivän aikana hanke verkostoitui elintarvikealan toimijoiden kanssa.
Hankkeen esittelypisteellä jaettiin tietoa hankkeen tavoitteista, tehdyistä toimenpiteistä ja tuloksista sekä avattiin keskustelua elintarvikealan toimijoiden kanssa. Kävijät pääsivät tutustumaan marja-aronian ja mansikan mehustuksessa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseen. Esillä oli tuoretta aroniapuristetta, kuivattua mansikkapuristetta sekä mansikka- ja aroniajauheita. Näytteitä täydensivät tietokortit, joissa kuvattiin marjojen lähtökoostumusta, puristusprosessia sekä puristemassan kuivausta hihnakuivaimella. Näytteillä havainnollistettiin puristemassojen väriä ja aromia kuivaamisen ja jauhamisen jälkeen.
Hankkeen tiedot
Sivuvirroista arvovirroiksi elintarvikealalla
Tiedot
Budjetti
Yhteistyökumppanit
