VARJO
Varjolaivaston öljyvahingon talous- ja korvaushallinto
Hankkeessa laaditaan toimintakuvaus alusöljyvahingon torjuntaoperaation talous- ja korvaushallinnon järjestämiseksi aluksen omistajan tai vakuutusten epäselvyystilanteissa. Kuvauksen laatimisessa hyödynnetään tabletop-harjoitusta.
Tabletop-harjoitus alusöljyvahingon talous- ja korvaushallintoon
Tiivistelmä
Varjolaivasto lisää merkittävästi öljyvahinkojen riskiä. Alusöljyvahingon kustannukset voivat nousta miljardeihin euroihin. Normaalisti kustannukset peritään jälkikäteen vahingon aiheuttajalta, hänen vakuutusyhtiöltään ja vastuurajan ylittävältä osalta korvausrahastoista. Varjolaivaston epäselvien omistussuhteiden vuoksi vastuutahon selvittäminen voi olla mahdotonta ja kustannukset pahimmillaan jäädä viranomaisten ja lopulta yhteiskunnan kannettaviksi. Korvausrahaston maksimikorvauskaan ei kata kuluja täysin.
Harjoituksen pohjalta toimintakuvaus.
Varautumistason nostamiseksi hanke tuottaa selvityksen sekä viranomaisten, vakuuttajien ja korvausrahastojen edustajien yhteisen harjoituksen, joiden pohjalta laaditaan toimintamalli talous- ja korvaushallintoon laivanomistajan tai vakuutusten epäselvyystilanteissa.
Tulokset vahvistavat alueellista yhteistyötä, tukevat kustannusten takaisinperintää ja alueen elinvoimaisuuden säilymistä. Laadittavissa ohjeissa huomioidaan sekä viranomais- että yritysnäkökulma.
Miksi hanke on tarpeen?
Varjolaivasto nostaa merkittävästi öljyvahingon riskiä Suomenlahdella. Alusöljyvahingon kustannukset on arvioitu nousevan miljardeihin euroihin. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto (2014) arvioi 30 000 tonnin öljyvahingon kokonaiskustannuksiksi noin 1,62 miljardia euroa, mutta varjolaivaston huonokuntoisuuden tai vahingonteon tahallisuuden seurauksena vuodon suuruus saattaa olla yli 100 000 tonnia, jolloin kustannuksetkin voivat olla moninkertaiset.
Normaalisti vahingosta aiheutuvat kustannukset peritään jälkikäteen vahingon aiheuttajalta, hänen vakuutusyhtiöltään ja vastuurajan ylittävältä osalta korvausrahastoista. Myös tilanteissa, joissa öljyvahingon aiheuttaja ei selviä tai aiheuttaja on maksukyvytön, vahingonkorvauksia voi hakea korvausrahastojen kautta. Varjolaivastoon kuuluville aluksille on leimallista häivytetyt omistussuhteet ja väärennetyt vakuutukset, jolloin vaarana on, ettei vastuullista saada selville.
Korvausrahastotkin kattavat kustannukset vain tiettyyn korvauskattoon asti: maksimikorvaukset ovat 750 miljoonaa SDR-yksikköä eli tämän päivän valuutassa noin 870 miljoonaa euroa, mikä kattaa vain noin puolet tarkastusviraston esittämästä kustannuslaskelmasta. Koska korvaussumma tullaan jakamaan kaikkien vahingonkärsijöiden kesken, ml. naapurivaltiot ja yksityiset toimijat, jäävät pelastustoimen korvaukset tosiasiassa tätäkin pienemmiksi. Loppuosa kustannuksista voi jäädä torjuntaviranomaisen ja lopulta yhteiskunnan kannettavaksi.
Rahastot myös asettavat erityisiä ehtoja korvausten saamiseksi liittyen kustannusten kirjaamistapaan, todennettavuuteen ja toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuuden perustelemiseen.
Mitä tavoitellaan?
Kustannusten takaisinperinnän maksimoimiseksi ja taloudellisen riskin pienentämiseksi hanke järjestää kaksipäiväisen TableTop-harjoituksen, jossa pureudutaan torjuntaoperaation talous- ja korvaushallintoon vuotaneen aluksen omistajan tai vakuutusten epäselvyystilanteissa. Harjoituksen pohjalta laaditaan kirjallinen kuvaus toimintaohjeeksi vastuuepäselvyystilanteissa. Xamk vastaa harjoitusjärjestelyistä ja toimintamallin kirjaamisesta.
Harjoitus taustaselvityksineen ja sen pohjalta laadittava toimintamalli auttavat pienentämään Kymenlaakson alueeseen kohdistuvaa taloudellista riskiä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena syntyneen varjolaivaston luomassa kohonneen öljyvahinkoriskin tilanteessa. Harjoitus edistää alueen toimijoiden välistä yhteistyötä ja osaamisen hyödyntämistä osallistamalla sekä pelastustoimen että taloushallinnon osaajia yhdessä tutkimus- ja kehittämishenkilöstön sekä kansallisten että kansainvälisten erityisosaajien kanssa. Syntyvä osaaminen mahdollistaa myös alueen elinkeinonharjoittajien tukemisen vahingonkorvausvaatimuksissa ja luo käytännön työvälineitä tilanteesta palautumiseen.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
