Very First Response VFR
Elottomien ja muiden aikakriittisten ensihoitopotilaiden tavoittamisen parantaminen
Hankkeen tavoitteena oli parantaa elottomien ja muiden aikakriittisten ensihoitopotilaiden tavoittamista erityisesti haja-asutusalueilla nopeuttamalla avun saamista ja elvytyksen aloittamista. Hankkeessa selvitettiin tarve maallikkoauttajien hälytysjärjestelmälle sekä käyttöönoton lainsäädännölliset, taloudelliset ja tekniset edellytykset Suomessa. Hanke on päättynyt.
Maallikkoauttajien hälytysjärjestelmällä voidaan pelastaa henkiä
Maallikkoauttajat osaksi ensihoitoketjua
Suomessa noin 5 000 ihmistä saa vuosittain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Selviytyminen on kiinni minuuteista: nopea peruselvytys ja varhainen defibrillaatio pelastavat henkiä, mutta avun saanti viivästyy usein erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Monissa maissa käytössä olevat maallikkoauttajien hälytysjärjestelmät nopeuttavat elvytyksen aloittamista. Tämän hankkeen tavoitteena oli selvittää edellytykset tällaisen toimintamallin käyttöönotolle Suomessa.
Hankkeessa tuotettiin ennuste sydänpysähdyspotilaiden ja muiden aikakriittisten potilaiden alueellisesta ja ajallisesta ilmaantuvuudesta sekä selvitys maallikkoauttajien hälytysjärjestelmän lainsäädännöllisistä, taloudellisista ja teknisistä edellytyksistä. Hankkeessa toteutettiin myös kymenlaaksolaisille suunnattu kansalaiskysely järjestelmän hyväksyttävyydestä sekä oikeudellinen selvitys lainsäädännöllisistä edellytyksistä. Näiden pohjalta koottiin kokonaisvaltainen edellytysselvitys Maallikkoauttajien hälytysjärjestelmä ensihoidon tukena elottomuustilanteissa. Edellytysselvitys toimitettiin kaikille Suomen hyvinvointialueille.
Avunsaannin nopeuttaminen vähentää potilaiden kuolleisuutta, tehostaa ensihoitoresurssien kohdentamista ja laskee yhteiskunnallisia kustannuksia.
Hoidon viiveiden lyhentämisen tarve on tunnistettu sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Sekä Euroopan elvytysneuvoston suositukset että kansallinen Käypä hoito -suositus korostavat vapaaehtoisauttajien ja digitalisaation tarjoamien ratkaisujen hyödyntämistä ensihoitopalvelun tukena. Monissa Euroopan maissa maallikkoauttajien hälytysjärjestelmät ovat jo osa ensihoitoketjua, mutta Suomessa tällaiset järjestelmät eivät ole vielä käytössä.
Teknologian tehokkaammalla hyödyntämisellä ja ensihoitoresurssien tarkoituksenmukaisella kohdentamisella voitaisiin parantaa ensihoitopotilaiden hoidon saatavuutta ja selviytymisennustetta, erityisesti alueilla, joilla ensivastetoiminta on rajallista tai puuttuu kokonaan.
Hankkeen julkaisut
Edellytysselvitys: Maallikkoauttajien hälytysjärjestelmä ensihoidon tukena elottomuustilanteissa
Hankkeen tulokset on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, joka on toimitettu kaikille Suomen hyvinvointialueille. Selvitys kokoaa yhteen keskeistä tietoa maallikkoauttajien hälytysjärjestelmän käyttöönoton edellytyksistä Suomessa.
Selvityksessä käsitellään maallikkoauttajien hälytysjärjestelmän ajankohtaisia kysymyksiä ja lainsäädännöllistä viitekehystä, olemassa olevia hälytysjärjestelmiä sekä palvelutarvetta ja järjestelmän potentiaalisia hyötyjä. Selvityksessä esitellään myös kansalaistutkimuksen tuloksia kymenlaaksolaisten mielipiteistä ja järjestelmän hyväksyttävyydestä, sekä tarkastellaan järjestelmän kustannuksia, rahoitusta ja kustannusvaikuttavuutta.
Selvityksen lopussa käännetään katse tulevaisuuteen ja tuodaan esiin jatkokehitysideoita liittyen mm. maallikkoauttajien hälytysjärjestelmän implementointiin, testaamiseen ja hyödyntämiseen myös muissa käyttötarkoituksissa.
Ensihoidon tutkimuksen monet ulottuvuudet: Ajankohtaisia tutkimusnäkökulmia ensihoitopalveluiden järjestämisestä, johtamisesta ja kehittämisestä
Hankkeessa julkaistiin artikkelikokoelma, joka tarjoaa ajankohtaisen katsauksen suomalaiseen ensihoitotutkimukseen, kehittämiseen ja tulevaisuuden haasteisiin. Julkaisu kokosi yhteen alan asiantuntijoiden näkemyksiä ja tutkimustuloksia ensihoitotutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneistä ei-kliinisistä aiheista. Kokoelman tavoitteena oli tarkastella ensihoitoa systeemisestä näkökulmasta osana palvelujärjestelmää ja edistää ensihoidon palveluketjun kehittämistä strategisesti ja vaikuttavasti.
VFR-hankkeessa tutkittiin maallikkoauttajien hyödyntämistä aikakriittisissä tilanteissa ensihoidon tukena, joka on esimerkki uudenlaisesta toimintamallista ihmishenkien pelastamiseksi. Maallikkoauttajien lisäksi artikkelikokoelmassa tarkasteltiin ensihoidon johtamisen osaamisvaatimuksia, tuloksellisuuden johtamista, logistiikkaa osana ensihoitojärjestelmää ja ensihoitotutkimuksen tietosuojakysymysten ratkaisemista datan syntetisoinnilla. Artikkeleissa käsiteltiin myös ensihoidon merkitystä varautumisen voimavarana, ensihoitajan ammattinimikkeen laillistamista sekä kotiin vietäviä palveluita ja sidosryhmäyhteistyötä ikääntyneiden potilaiden kiireettömissä ensihoitotehtävissä.
Tämä monipuolinen kokonaisuus avaa uusia näkökulmia ensihoitopalveluiden järjestämiseen, johtamiseen ja kehittämiseen sekä tekee näkyväksi Suomessa tehtävää korkeatasoista ensihoitotutkimusta.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet
Palvelutarpeen arviointi ja toimintamallien kartoitus: Hankkeessa selvitettiin maallikkoauttajien hälytysjärjestelmän tarve yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Palvelutarpeen ja käyttötiheyden arvioimiseksi tehtiin tilastollinen ennuste sydänpysähdyspotilaiden ja muiden aikakriittisten potilaiden alueellisesta ja ajallisesta ilmaantuvuudesta, pilottialueena Kaakkois-Suomi. Lisäksi kartoitettiin nykyiset toimintatavat ja niiden organisointi sekä tutkittiin maailmalla käytössä olevia toimintamalleja ja niiden soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin.
Toimintaedellytysten selvitys: Hankkeessa arvioitiin maallikkoauttajien hälytysjärjestelmän toteuttamismahdollisuuksia selvittämällä lainsäädännöllinen viitekehys ja lainsäädännön asettamat rajoitteet. Hankkeessa teetettiin kyselytutkimus, jolla selvitettiin maallikkoauttajien verkoston hyväksyttävyyttä, mahdollista laajuutta ja osallistumishalukkuutta. Lisäksi kokeiltiin ja vertailtiin käytännön toteutusvaihtoehtoja simulaatioiden ja tietokonemallinnusten avulla hyödyntäen mm. LEMS-hankkeessa tuotettua virtuaaliväestöä.
Teknisten ratkaisujen kartoitus: Hankkeessa etsittiin teknisiä ratkaisuja ja älypuhelinsovelluksia, joita käytetään vastaavissa hälytysjärjestelmissä maailmanlaajuisesti. Markkinaselvityksen pohjalta tunnistettiin yritykset, joiden kanssa verkostoiduttiin ja järjestettiin haastatteluja. Lisäksi arvioitiin eri järjestelmien ja ratkaisujen soveltuvuutta huomioimalla liitettävyys olemassa oleviin tietojärjestelmiin (esim. potilastietojärjestelmä, ensihoidon johtamisjärjestelmä, hätäkeskustietojärjestelmä) sekä tietosuoja- ja turvallisuuskysymykset.
Suosituksen laatiminen: Hankkeen tavoitteena oli laatia Kymenlaakson hyvinvointialueelle suositus Kaakkois-Suomen tarpeisiin sopivasta järjestelmästä. Käytännössä tämä ei osoittautunut täysin mahdolliseksi, sillä hälytysjärjestelmiä kehittäneet yritykset eivät olleet halukkaita kertomaan avoimesti esimerkiksi sovellustensa yksityiskohdista tai hinnoittelusta. Hankkeen tuloksista laadittiin kuitenkin kattava edellytysselvitys, jossa tarkasteltiin mm. lainsäädäntöä, kustannuksia ja rahoitusta sekä markkinoilla olevia järjestelmiä ja sovelluksia.
Viestintä ja tulosten jalkauttaminen: Hankkeen toiminnasta ja vaikuttavuudesta viestittiin eri kanavissa kohderyhmät huomioiden. Hankkeessa tuotettu edellytysselvitys ja sitä kautta tulokset ovat julkisesti saatavilla hankkeen nettisivuilla. Edellytysselvitys on myös toimitettu kaikille Suomen hyvinvointialueille tiedoksi, jotta hankkeessa tuotettua tietoa maallikkoauttajien hälytysjärjestelmien edellytyksistä voidaan hyödyntää laajasti koko Suomessa.
Lue lisää
Kysely vapaaehtoisten auttajien hyödyntämisestä ensihoidon tukena
Kymenlaaksolaisilta vahva tuki vapaaehtoisten auttajien hyödyntämiseen hätätilanteissa ennen ensihoidon saapumista
Nopea apu voi pelastaa hengen – Xamk tutkii maallikkoauttajamallin mahdollisuuksia Kymenlaaksossa
Hankkeen tiedot
Elottomien ja muiden aikakriittisten ensihoitopotilaiden tavoittamisen parantaminen
Tiedot
Budjetti
Asiasanat
Yhteystiedot
