Datatalouden työelämäprofessuuri käynnistyy vahvalla yhteistyöllä Mikkelissä 

Datatalouden työelämäprofessuuri sai juhlavan alun, kun Aalto-yliopisto kokosi lahjoittajat kiitostilaisuuteen Kenkäveroon 26. tammikuuta. Tilaisuus kokosi yhteen keskeiset kumppanit, jotka ovat mahdollistaneet uuden työelämäprofessuurin perustamisen ja sen kautta syntyvän yhteistyön. 

Avauspuheenvuoroissa korostui yhteistyön pitkä kaari 

Tilaisuuden avasivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) rehtori Heikki Saastamoinen ja Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, jotka molemmat nostivat esiin datatalouden merkityksen sekä korkeakoulujen roolin uuden osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisessä. 

Saastamoisen mukaan professuuri syventää Aalto-yliopiston ja Xamkin kumppanuuden pitkää kehityskaarta, jossa on jo vuosia tehty tiivistä tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyötä. Datatalouden teemaan rakentuva uusi yhteistyö on tässä ajassa merkittävä panostus alueellamme.  

Kinnunen puolestaan korosti datataloutta merkitystä Mikkelin tulevassa strategiassa ja elinvoiman rakentamisessa. Hän painotti datavarantojen turvallisuutta keskeisenä osana yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. 

Aallon tervehdys: Luottamusta, osaamista ja yhteinen tehtävä 

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani Jouko Lampinen kiitti lämpimästi professuurin lahjoittajia: Diseciä, Mikkelin kaupunkia, Pienyrityskeskuksen tukisäätiötä, Osuuskauppa Suur-Savoa sekä Xamkia. Datataloudessa luodaan uusia sovelluksia ja palveluita datan saatavuuden, käytettävyyden ja hyödynnettävyyden pohjalta. Lampisen mukaan datatalous kasvaa kaikilla toimialoilla, ja samalla korostuvat datan turvallinen jalostaminen ja luottamus dataekosysteemin toimijoiden kesken. 

Lampinen painotti puheenvuorossaan, että työelämäprofessuuri on paljon enemmän kuin lahjoitusten kokonaisuus: se on pitkäjänteinen yhteishanke, jolla rakennetaan datatalouden osaamispohjaa Suomen menestymiseksi. Työelämäprofessuuri tuo alan osaamista suoraan alueen yrityksille ja tutkimusverkostoihin.  

Lahjoittajien puheenvuoroissa esillä kasvavat datamäärät, osaavan työvoiman tarve ja turvallisuus

Lahjoittajien puheenvuoroissa nousi esiin joukko jaettuja teemoja, jotka kuvasivat datatalouden tilannetta ja tulevaisuuden odotuksia. Tilaisuudessa todettiin, että osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen alueen ja yritysten kilpailukyvyn edellytys. Datan määrä kasvaa nopeasti, ja data on olennainen osa yritysten arkea ja arvonluontia. Turvallisuus ja huoltovarmuus nähtiin yhä tärkeämpinä: datan säilyttäminen, suojaaminen ja jalostaminen ovat sekä yritysten että yhteiskunnan kriittisiä kysymyksiä Verkostot ja yhteistyö ovat Mikkelin voimavara, jota professuuri edelleen vahvistaa. Dataekosysteemien kehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle, palveluille ja innovaatioille.

Puheenvuorot muodostivat kokonaiskuvan siitä, että datatalouden kehittäminen nähdään Etelä-Savossa pitkän aikavälin panostuksena, jossa tutkimus, koulutus ja elinkeinoelämä kohtaavat. Toimijoita kokoaa muun muassa tiedonhallinnan klusteri Memory Campus, jonka toimii Mikkelistä käsin. 

Rekrytointi etenee, uuden professuurin odotetaan tuovan konkreettisia avauksia 

Tuotantotalouden laitoksen johtaja Jens Schmidt avasi laitoksen tutkimustoimintaa sekä työelämäprofessuurin rekrytoinnin tilannetta. Hakuaika tehtävään on päättynyt ja seuraavaksi edetään haastatteluvaiheeseen. Uuden työelämäprofessorin odotetaan aloittavan tehtävässään syksyllä.

Schmidt korosti, että professuurin vaikutukset muotoutuvat rekrytoitavan henkilön osaamisen ja yhteistyön kautta, mutta jo nyt on nähtävissä runsaasti mahdollisuuksia, muun muassa: arkistoaineistojen hyödyntämisessä tutkimuksessa, tekoälyratkaisujen käyttämän datan laadun parantamisessa, palvelujen ja prosessien dataohjatussa kehittämisessä sekä alustatalouden kansainvälisessä yhteistyössä. 

Työelämäprofessuurin myötä käynnistyy vuosittaisen yhteistyöfoorumi, jossa tarkastellaan alan kehitystä ja professuurin vaikutuksia. 

Yhteinen suunta kohti datalähtöistä tulevaisuutta 

Tilaisuuden päättänyt Xamkin vararehtori Kalevi Niemi kuvasi professuurin olevan luonnollinen jatkumo Memory Campuksen kehitystyölle. Hän näki professuurissa merkittäviä mahdollisuuksia laadukkaan koulutuksen, uuden tutkimusrahoituksen, kansainvälisten kumppanuuksien sekä Mikkelin alueen yritysten kanssa tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön vahvistumisessa.