Edistämässä kieli-ja kulttuuritietouden kehittymistä

Kokemuksia maahanmuuttajien kanssa työskentelystä

Olen onnellinen, että uskalsin hypätä mukaan hanketyöhön 2,5 vuotta sitten. Pitkä kokemus kieltenopettajana antoi turvallisuuden tunnetta, mutta olen aina kaivannut uusia haasteita ja nyt niitä oli tarjolla maahanmuuttajille suunnatun Momentum – Moninaistuvat urapolut-hankkeen muodossa. Kokemusta maahanmuuttaneiden kanssa työskentelystä minulla ei juuri ollut, vain yksittäisiä kohtaamisia oman työpaikan käytävillä tai oppitunneilla.

Näin jälkikäteen ajateltuna näen nyt selvempänä kokonaisuuden, taidot ja edellytykset, joita maahanmuuttaneiden parissa työskenteleviltä edellytetään. Opettajalta se vaatii sensitiivisyyttä, joustavuutta ja kykyä kohdata hyvin erilaisia elämäntilanteita. Tämä vuorovaikutus vaikuttaakin kielen oppimisen laatuun ja etenemiseen. Ensinnäkin turvallinen ilmapiiri on keskeinen tekijä. Toki tilallakin on merkitystä, sen pitäisi olla rauhallinen ja viihtyisä. Kun oppija kokee tulevansa hyväksytyksi ja ymmärretyksi, hänen uskalluksensa käyttää uutta kieltä kasvaa. Turvallisuuden tunne vähentää virheiden pelkoa, joka on yksi suurimmista esteistä suullisen kielitaidon kehittymiselle.

Toiseksi opettajan kulttuurinen ymmärrys ja herkkyys vaikuttavat siihen, miten oppija pystyy kiinnittämään uuden kielen omaan elämäänsä. Maahanmuuttaneet tulevat hyvin erilaisista koulutustaustoista, ja heidän kokemuksensa voivat vaihdella traumaattisista tilanteista vahvaan akateemiseen osaamiseen. Jos opettaja pystyy näkemään ja ymmärtämään nämä taustat, hän pystyy luomaan harjoituksia, jotka ovat sekä saavutettavia että merkityksellisiä.

Kolmanneksi maahanmuuttaneiden kanssa työskentely kehittää opettajan omia vuorovaikutustaitoja. Selkeä puhe, nonverbaalinen viestintä kuten ilmeet ja kehonkieli, toistaminen ja konkreettiset esimerkit nousevat keskeiseen rooliin. Tämä ei ainoastaan tue oppijoita, vaan myös kehittää opettajan pedagogista osaamista. Samalla opettaja oppii tunnistamaan yksilöllisiä oppimispolkuja: toiset omaksuvat kieltä nopeasti vuorovaikutuksen kautta, toiset tarvitsevat enemmän aikaa ja kielioppirakenteita.

Miten luovia menetelmiä voi hyödyntää kielenopetuksessa?

Luovat menetelmät tarjoavat kielenopetukseen välineitä, jotka ylittävät perinteisen oppikirjaopetuksen rajat. Ne aktivoivat oppijan koko kehon ja mielen, mikä tukee muistamista ja kielen sisäistämistä. Roolileikit, improvisaatio ja dialogit antavat oppijoille mahdollisuuden harjoitella kieltä turvallisesti fiktiivisissä tilanteissa. Draamaharjoitusten avulla oppija voi kokeilla erilaisia rooleja ja ilmaisuja ilman pelkoa epäonnistumisesta.

Myös taidelähtöiset ja visuaaliset menetelmät tukevat kielen oppimista. Piirtäminen, askartelu, kuvakortit ja visuaaliset tarinat auttavat erityisesti niitä oppijoita, joille abstraktit käsitteet ovat haastavia. Visuaalisuus tekee kielestä konkreettista ja tukee sanaston oppimista moniaistisesti. Musiikki puolestaan tarjoaa rytmin ja toiston kautta luonnollisen tavan harjoitella ääntämistä ja intonaatiota. Laulut ja rytmiharjoitukset jäävät helposti mieleen ja luovat positiivisia tunnekokemuksia ja lisäävät yhteisöllisyyttä.

Pelit, leikit ja käytännön harjoitteet ovat myös luovia menetelmiä. Ne avautuvat vähäiselläkin kielitaidoilla ja saattavat olla tuttuja omasta kulttuurista. Ne lisäävät motivaatiota ja tarjoavat toistoa ilman kyllästymisen tunnetta. Pelit luovat yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat kielen käyttämisen spontaanisti. Lisäksi moniaistiset harjoitukset, kuten ruoanlaitto, askartelu, liikeharjoitukset tai esineiden käyttö, tuovat kielen konkreettisesti osaksi arjen toimintoja. Myös erilaisilla vierailukäynneillä voidaan yhdistää kieltä ja konkretiaa.

Minkälaisia hyötyjä luovista menetelmistä on maahanmuuttaneiden kanssa työskennellessä?

Luovat menetelmät ovat erityisen hyödyllisiä maahanmuuttaneiden opetuksessa, koska ne madaltavat kynnystä käyttää kieltä. Tekemällä ja toistamalla oppii parhaiten ja virheiden pelko vähenee. Lisäksi luovat menetelmät tukevat erilaisia oppimistyylejä ja tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja ilmaista itseään. Ne myös rakentavat yhteisöllisyyttä, joka on keskeinen osa kotoutumista. Tunnekokemukset, joita luovat menetelmät tuottavat, vahvistavat muistijälkiä ja tukevat kielen syvempää omaksumista.

Maahanmuuttaneiden kanssa työskentely ja luovien menetelmien hyödyntäminen muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka tukee kielen oppimista monipuolisesti. Vuorovaikutus, kulttuurinen ymmärrys ja turvallinen ilmapiiri luovat perustan oppimiselle, kun taas luovat menetelmät, joissa vain mielikuvitus on rajana, tarjoavat välineitä, jotka tekevät oppimisesta mielekästä. Näiden yhdistäminen auttaa oppijoita rakentamaan yhteyden uuteen kieleen tavalla, joka tukee sekä kielellistä että sosiaalista kotoutumista. Tavallisessa kielenoppimistilanteessa voi olla, että luovien menetelmien käyttö vie liikaa aikaa, kuitenkin hyvällä suunnittelulla se saattaa säästää aikaa ja johtaa parempiin oppimistuloksiin.

Miten luovia menetelmiä voisi hyödyntää rekrytointitilanteessa?

Luovuuden käyttö pitäisi ulottaa myös rekrytointiin. Työpaikkailmoitusten tulisi olla selkeitä ja ymmärrettäviä. Monissa tehtävissä voisi riittää toimiva peruskielitaito tai mahdollisuus oppia työn ohessa. Liian tiukat vaatimukset voivat sulkea hyviä osaajia turhaan pois. Cv videon muodossa tai englannin kielellä voisi toimia monessa tapauksessa, ja jopa tulkin käyttö tai selkokieli työhaastattelussa voisi auttaa hakijaa näyttämään osaamisensa. Haastattelutyyli, katsekontakti tai tapa puhua omasta osaamisesta voivat vaihdella kulttuureittain. Työnantajan pitäisi osata ajatella laajemmin ja ottaa hakijan tausta huomioon. Rekrytointi ei pääty vielä työntekijän valintaan, vaan on tärkeää, että maahanmuuttanut perehdytetään työhönsä hyvin ja että hänellä olisi käytettävissä mentori ainakin työn alussa. Rekrytointipäätösten tulisi perustua osaamiseen, ei taustaan. Monimuotoisuuden huomioiminen rekrytoinnissa voi rikastaa ja monipuolistaa työyhteisöä ja kannustaa luovuuteen.

Artikkelin kirjoittaja, Xamkissa kielten lehtorina toimiva Marja-Liisa Sirén-Huhtinen työskenteli Momentum – Moninaistuvat urapolut-hankkeessa, jossa tavoitteena oli edistää maahanmuuttaneiden, yli 29-vuotiaiden polutusta kohti koulutusta tai työelämää. Euroopan unionin osarahoittaman hankkeen toiminta-aika oli 1.9.2023-31.1.2026.

KATSO VIDEOT MONIMUOTOISUUDESTA JA MONIMUOTOISEN TYÖNANTAJAKUVAN RAKENTAMISESTA