Etelä-Karjala – Alueelliset kehitysnäkymät 20.11.2025 

Etelä-Karjalassa työttömyyden kokonaiskasvu on hidastunut, mutta rakenteellinen heikentyminen jatkuu. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen, ja nousu kohdistuu etenkin 20–24-vuotiaisiin sekä korkeakoulutettuihin. Alle 20-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömyydessä näkyi pientä laskua, mutta kokonaiskuvaa se ei muuta. Luvut voivat synkentyä, kun metsäteollisuuden ja hyvinvointialueen supistukset tulevat täysimääräisesti tilastoihin. 

Hyvinvointialueen supistukset vaikuttavat sekä julkiseen että yksityiseen sektoriin. Suorien irtisanomisten ohella palvelujen ostojen vähentyminen heijastuu laajemminkin palvelualojen yrityksiin: kysyntä on laskenut läpi vuoden. Näin työllisyystilanne heikkenee erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Myyjiä, siivoojia ja lähihoitajia on ilmoittautunut työttömiksi selvästi aiempaa enemmän. 

Metsäteollisuus ja rakentaminen supistuneet 

Etelä-Karjala on yksi Suomen teollisuusvaltaisimmista maakunnista, ja siksi metsäteollisuuden supistukset näkyvät alueella voimakkaasti. Suurten toimijoiden tekemät muutokset jo poistaneet satoja työpaikkoja ja vaikuttaneet alihankintaketjujen toimintaan. Kaakkois-Suomen ELY:n erikoistutkija Tarja Paanasen mukaan tämä muutos ei ole lyhytkestoinen suhdanneheilahdus, vaan rakenteellinen murros, joka vaikuttaa maakunnan työllisyyteen pitkään. 

Rakentaminen on maakunnassa varovaista, vaikka julkisen rakentamisen osuus on tavanomaista suurempi.  Yksityisen rakentaminen puolestaan selvästi heikentynyt. Alalla lomautuksia on ollut tasaisesti koko vuoden ajan, ja epävarmuus jatkuu ilman merkkejä nopeasta elpymisestä. 

Venäläismatkailijoiden korvaajaa ei ole löytynyt

Matkailu ei ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Venäläismatkailun romahduksella on ollut tähän merkittävä vaikutus, eikä korvaavaa asiakasvirtaa ole syntynyt: Pääosa matkailijoista on kotimaisia. Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuus on avoin, mikä lisää epävarmuutta.  

Investointeja ja työpaikkoja 

Maakuntaan on kohdistumassa useita mittavia investointeja, jotka voivat toteutuessaan muuttaa työllisyysrakennetta. Polar Nordin datakeskus, Solar Foodsin mahdollinen miljardiluokan tehdaskokonaisuus, Danfossin laajennus ja Nordic Nano Groupin kasvavat tuotantolinjat vahvistavat erityisesti puhtaan teknologian ja materiaaliosaamisen aloja. Nämä hankkeet eivät vielä näy tilastoissa, mutta toteutuessaan ne voivat korvata osan menetetystä teollisuustyöstä ja lisätä tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. 

Etelä-Karjalan näkymissä yhdistyvät näin yhtä aikaa heikkenevä nykytilanne ja potentiaalinen pitkän aikavälin kasvu. Keskeistä on, miten nopeasti uudet työpaikat syntyvät suhteessa poistumaan ja kuinka osaaminen kohdennetaan uusiin toimialoihin. 

Alueelliset kehitysnäkymät KaakkoACT -hankkeen kokeiluina

Alueelliset kehitysnäkymät ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tekemä puolivuosittainen kooste, jossa ELY-keskukset arvioivat oman alueensa talouden ja työmarkkinoiden lähiajan muutoksia. Tämä artikkeli perustuu tietoon Kymenlaakson osalta ja se on koottu Kaakkois-Suomen ELY:n Tarja Paanasen 20.11.2025 pitämän webinaariesityksen pohjalta. 

Alueellisten kehitysnäkymien kiteyttäminen helposti ymmärrettävään muotoon ja jakaminen blogeina ja videoina on KaakkoACT – ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeen kokeilu. Tarkoituksena on saattaa ennakointi tietoa strategisen päätöksenteon tueksi uusille kohderymille.

KaakkoACT – ennakoiva tieto toiminnaksi on Euroopan Unionin osarahoittama, Keski-Suomen ELY, ESR+