Habitare-projekti kasvattaa opiskelijasta muotoilun ammattilaiseksi

Habitare-projektissa suunnitelmat viedään käytäntöön

Habitare- projekti yhdistää kaluste- ja näyttelysuunnittelun opinnot laajaksi käytännön kokonaisuudeksi. Opiskelijat pääsevät seuraamaan suunnitteluprosessia ideasta kalusteen valmistamiseen, näyttelyarkkitehtuuriin, viestintään ja lopulta messuilla tapahtuvaan esittelyyn asti.

Habitare-messujen jälkeen projekti saa jatkoa TAD Weekillä, jossa sama kalustenäyttely suunnitellaan ja toteutetaan muutamaa viikkoa myöhemmin uuteen ympäristöön sovellettuna. TAD Weekin toteutus on Habitarea pienimuotoisempi, ja sen järjestelyihin osallistuu tavallisesti opettajan johdolla pienempi, erikseen sovittu opiskelijaryhmä. Näin Habitareen rakennettu kokonaisuus ja projektissa syntynyt osaaminen saavat vielä jatkoa toisessa tapahtumassa.

Kalustesuunnittelussa opiskelijat perehtyvät esimerkiksi kalusteen käyttötarkoitukseen, materiaaleihin, estetiikkaan, mitoitukseen ja rakenteisiin. Opiskelijat kehittävät omia kalustekonseptejaan luonnosten, pienoismallien, materiaalikokeilujen ja mittapiirustusten avulla. Valituista kalusteista valmistetaan prototyypit, jotka viimeistellään näyttelyä varten.

Neljättä vuotta sisustusarkkitehtuuria opiskelevalle Siiri Häkälälle oman huonekalun suunnittelu ja toteuttaminen oli yksi projektin kiinnostavimmista mahdollisuuksista. Projektissa oli tilaa toteuttaa omaa tyyliä ja visiota: vaikka prototyyppien lähtökohtana olivat eteiskalusteet, niiden muodoilla, sävyillä ja materiaaleilla pystyi leikittelemään.

Näyttely ei kuitenkaan synny vain kalusteista. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa näyttelyarkkitehtuuri, graafinen ilme, materiaalivalinnat, valaistus, tekninen toteutus, sponsoriyhteistyö, logistiikka ja viestintä.

Opiskelijoiden vastuu ei pääty näyttelyrakenteiden suunnitteluun. He myös valmistavat ja viimeistelevät rakenteet käytännössä esimerkiksi leikkaamalla, hiomalla ja maalaamalla osia sekä osallistuvat valmiiden rakenteiden pystyttämiseen messuhallissa. Opettaja tukee ja ohjaa työskentelyä sekä autta tarvittaessa esimerkiksi pohjatöissä ja rakentamisessa.

Opettajat Petra Lassenius ja Tommi Rintamäki ohjaavat opiskelijoita projektin eri vaiheissa. Tommi Rintamäki toimii projektissa myös näyttelykoordinaattorina, jonka tehtäviin kuuluu tiedon välittäminen eri toimijoiden välillä, käytännön järjestelyistä huolehtiminen ja kokonaisuuden etenemisen seuraaminen.

Yhteinen näyttely tarvitsee monenlaista osaamista

Laaja projekti toimii kuin pieni suunnittelutoimisto: opiskelijat jakautuvat erilaisiin vastuualueisiin, mutta jokaisen työn täytyy lopulta tukea samaa kokonaisuutta. Tämä antaa mahdollisuuden kokeilla erilaisia tehtäviä ja tunnistaa, millaisessa roolissa oma osaaminen pääsee parhaiten esiin.

Sonja Turunen työskenteli projektissa muun muassa konseptin, näyttelyarkkitehtuurin ja teknisen toteutuksen parissa. Hän osallistui myös opiskelijaryhmän työskentelyn koordinointiin. Aiemmasta rakennusalan ja projektinjohdon kokemuksesta oli hyötyä esimerkiksi osaston teknisessä suunnittelussa, havainne piirustuksissa ja 2D-dokumentoinnissa.

Siiri Häkälä puolestaan työskenteli oman huonekaluprototyyppinsä lisäksi viestintätiimissä. Hän tuotti sisältöä sosiaaliseen mediaan, vastasi erityisesti Instagramin ylläpidosta ja loi tiimille sisältökalenterin.

Myös neljättä vuotta sisustusarkkitehtuuria opiskeleva Veera Järvisara tarttui vapaaehtoisesti viestintätiimin tehtäviin. Hänen työskentelynsä alkoi jo keväällä näyttelysuunnittelukurssin käynnistyessä ja jatkui Habitare- ja TAD-tapahtumiin saakka.

Veera Järvisaran rooli painottui erityisesti opiskelijoiden ja huonekalujen kuvaamiseen sekä kuvien käsittelyyn. Hän kuvasi ja muokkasi sisältöjä sekä valmisteli valmiit materiaalit, jotka hän toimitti tiimille eteenpäin julkaistaviksi projektin Instagram-, Facebook- ja LinkedIn-kanavissa. Tehtävänä oli myös huolehtia siitä, että eri aikoina ja erilaisissa olosuhteissa kuvatusta materiaalista muodostui visuaalisesti yhtenäinen kokonaisuus. Lisäksi Veera Järvisara osallistui tuotteiden esittelyyn sekä Habitare-messuilla että TAD Weekillä. Habitare-messuilla tuotteiden esittelyyn osallistui useita opiskelijoita, kun taas pienemmällä opiskelijajoukolla toteutetulla TAD Weekillä tuotteiden esittely korostui Veera Järvisaran tehtävissä.

Työ vaati välillä luovaa ongelmanratkaisua. Esimerkiksi eri aikoina kuvattujen huonekalujen taustat täytyi saada näyttämään yhtenäisiltä. Veera Järvisara hyödynsi työssään muun muassa Photoshopia ja Lightroomia sekä tarvittaessa tekoälyä kuvankäsittelyn apuvälineenä.

Samalla hän oppi tunnistamaan aiempaa paremmin sekä oman osaamisensa vahvuuksia että sen rajoja.

Projekti opetti tunnistamaan oman osaamisen rajat, suhtautumaan uuden oppimiseen avoimesti ja olemaan armollinen itselleen

-Veera Järvisara

Aito projekti opettaa työelämän taitoja

Yhteistyöstä syntyi ammattimainen näyttelykokonaisuus

Kaikkien opiskelijoiden kokemuksissa nousee vahvasti esiin yhteistyön merkitys. Oma vastuualue saattoi olla konsepti, näyttelyarkkitehtuuri, valokuvaus tai viestintä, mutta lopputulos syntyi vain, jos eri tiimit työskentelivät yhteistä tavoitetta kohti.

-En voi korostaa liikaa yhteistyön ja avoimen kommunikoinnin merkitystä. Kukaan ei olisi tehnyt tuota yksin, Sonja Turunen kuvailee.

Siiri Häkälälle yksi projektin mieleenpainuvimmista asioista oli juuri ryhmän yhteishenki ja mahdollisuus työskennellä erilaisten osaajien kanssa.

-Oli ilo olla osana tiimiä, jossa on äärettömän taitavia ihmisiä toteuttamassa yhteistä visiota omien vahvuuksien kautta, Siiri Häkälä kertoo.

Sama kokemus jäi vahvasti mieleen myös Veera Järvisaralle. Hän huomasi yhteistyön kautta, kuinka tärkeää on luottaa omaan osaamiseen ja uskaltaa näyttää omat vahvuutensa. Yhteisessä projektissa muiden osaamista ei välttämättä tunneta etukäteen, vaan taidot ja vahvuudet tulevat näkyviksi tekemisen kautta.

Veera Järvisaran mielestä hyvä yhteishenki oli myös projektin onnistumisen avaintekijöistä. Kun tiimit tukivat ja täydensivät toistensa tekemistä, lopputuloksesta muodostui hänen mukaansa yhtenäinen ja ammattimainen.

Messuilla pitkä työ tuli näkyväksi myös muille. Opiskelijat pääsivät esittelemään suunnitteluratkaisujaan, kohtaamaan messukävijöitä ja näkemään oman työnsä osana valmista näyttelykokonaisuutta.

Sonja Turuselle yleisön kohtaaminen vahvisti luottamusta omaan suunnittelunäkemykseen. Siiri Häkälälle oli merkityksellistä nähdä oma kalusteensa valmiina messuosastolla. Veera Järvisaralle puolestaan konkretisoitui se, kuinka eri tiimien työ oli nivoutunut yhteen huolitelluksi kokonaisuudeksi.

Habitare vahvistaa omaa ammatillista suuntaa

Habitare-projektin merkitys ei rajoitu valmiiseen näyttelyyn. Pitkä käytännön projekti auttaa opiskelijoita tunnistamaan, missä he ovat hyviä, millaisista tehtävistä he kiinnostuvat ja miten omaa osaamista voi hyödyntää tulevaisuudessa.

Sonja Turuselle kokemus merkitsi jopa muutosta siinä, miten hän näkee itsensä ammatillisesti.

Jotenkin tässä projektin tiimellyksessä koin identiteettini muuttuvan opiskelijasta muotoilijaksi. Sain itsevarmuutta tehdää omaa juttuani

-Sonja Turunen

Siiri Häkälä puolestaan löysi ja vahvisti projektissa omaa suunnittelutyyliään. Viestintätiimin tehtävät avasivat myös uuden kiinnostuksen kohteen, jonka parissa hän voisi nähdä itsensä tulevaisuudessa.

Veera Järvisaralle projekti vahvisti luottamusta omiin ideoihin ja kykyyn viedä asioita eteenpäin osana suurta kokonaisuutta. Samalla valokuvaus, kuvankäsittely, tapahtumat ja yhteistyö muiden opiskelijoiden kanssa auttoivat häntä hahmottamaan omia vahvuuksiaan.

Projektin päättyminen tuntui hänestä jopa yllättävän haikealta, sillä pitkästä projektista ja yhdessä tekemisestä oli tullut tärkeä osa arkea.

Opiskelijoiden erilaiset kokemukset tekevät näkyväksi saman projektin monet mahdollisuudet. Yksi voi löytyy oman vahvuutensa teknisestä suunnittelusta, toinen kalustemuotoilusta, kolmas viestinnästä ja näljeä visuaalisesta sisällöntuotannosta. Yhteistä kokemuksille on, että vastuun ottaminen, käytännön ongelmien ratkaiseminen ja työskentely muiden kanssa vahvistavat opiskelijan valmiuksia siirtyä opinnoista työelämään.

Juuri tässä näkyy Habitare-projektin vaikutus: lopputuloksena ei ole ainoastaan valmis näyttely. Samalla opiskelijalle syntyy vahvempi käsitys omasta osaamisesta, omista kiinnostuksen kohteista ja siitä, millainen ammattilainen hän haluaa tulevaisuudessa olla.