Hukkaveks
Hukkalämmön verkostot ja hyödyntämismahdollisuudet Kymenlaaksossa
Hankkeessa kartoitettiin Kymenlaakson hukkalämpöenergiapotentiaalia ja sen hyödyntämistä alueella, sekä siihen liittyviä teknisten ratkaisujen mahdollisuuksia.
Hanke on päättynyt.
Hankkeen tulokset
Hankkeen open access julkaisut
Muut julkaisut
Hukkalämmöt kuriin ilmalämpökameralla
Hukkalämpökartoitus ja hyödyntämistekniikat Kymenlaaksossa
Opiskelijat mukana Energiatehokkuustoiminnassa
Alueellisella yhteistyöllä uusia vähähiilisyyttä edistäviä palveluinnovaatioita Kymenlaaksoon
Energiatehokkuus ja hukkalämpöjen hyödyntäminen kannattaa
Kiinteistöjen lämpövuotokuvauksia
Hukkaveks – Hukkalämmön verkostot ja hyödyntämismahdollisuudet Kymenlaaksossa
Hankkeen keskeiset toimenpiteet
Hukkaveks-hanke päättyi elokuussa 2022. Hankkeen loppuraporttiin on koottu keskeiset tulokset.
Hukkaveks hankkeessa edistetään alueen vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta. Hanke yhdistää alueen toimijoita ja etsii vaihtoehtoja hukkalämmön hyödyntämiseen.
Hukkaveks-hankkeen toteutus on kehitys- ja investointihankkeen kesken. Hukkaveks, investoinnit on rinnakkaishanke, jonka erillinen budjetti on 62 000 €. Investointihanke mahdollistaa hankkeen pilotointien investoinnit.
Kehityshankkeen toimenpiteet koostuvat neljästä seuraavasta työpaketista:
Työpaketti 1: Vedestä teltaan otettavissa oleva lämpö
Työpaketti 2: Ilmasta talteen otettavissa oleva lämpö
Työpaketti 3: Hukkalämmön hyötykäyttöratkaisut ja pilotoinnit
Työpaketti 4: Monitorointi apuna vähäpäästöisyyteen
Työryhmän Muut hankkeet
Ecool – Energiatehokkuutta vaativiin kohteisiin
Resurssitehokkaat teolliset symbioosit
ETKOT – Energiatehokkuuden kehittäminen optimoimalla toimintaa
Kulutusjouston mahdollisuudet – Kuluma
VAU – Virtuaalivoimalaitoksen avulla uusiutuva energia hallitusti hyötykäyttöön
Ajankohtaista
22.11.2021 14:43
Teimme yhteistyössä EKAMI:n kanssa testauksia instrumentoidussa työmaakopissa 1.-2.11.2021. Kokeissa testasimme lämmitetyn kopin vuotohäviöitä ali- ja ylipaineistetuissa olosuhteissa. Samalla mittasimme lämpötilaa (sisällä kaksi mittaria, ulkoina yksi), painetta ja teimme mittauksia lämpökameroilla. Lämpökamerakuvaukset toteutettiin käsikäyttöisellä lämpökameralla ja dronen lämpökameralla. Kokeisiin osallistui noin kymmenen EKAMI:n opettajaa ja talotekniikan opiskelijaa.
Tulosten mukaan rakennuksen ylipaineistus tuo rakennuksen ulkopuolen vuotokohdat paremmin näkyviin kuin alipaineistus. Dronen lämpökameran avulla tehtävät kiinteistöjen lämpövuotokuvaukset kannattaa toteuttaa väliaikaisesti ylipaineistetuissa olosuhteissa.
Kuva: Annina Linkovuo
Kirjoittajat: Annina Linkovuo ja Minna Jukka
Hukkalämmön verkostot ja hyödyntämismahdollisuudet Kymenlaaksossa – Hukkaveks
Tiedot
Budjetti
Asiasanat
Yhteystiedot
Erja Tuliniemi
projektipäällikkö
p. 044 702 8469
erja.tuliniemi(at)xamk.fi
