Kasvua ilmaliikenteestä
Kasvua modernista ilmaliikenteestä itäiseen Suomeen
Hankkeen tavoitteena on käynnistää ja laajentaa itäisen Suomen lentoliikennepalveluiden tarjontaa. Lentoliikennepalveluiden monipuolistumista tuetaan useilla erilaisilla toimenpiteillä.
Kilpailukykyä itäiseen Suomeen paremmilla lentoliikennepalveluilla.
Keskeiset toimenpiteet
Muodostamme itäiseen Suomeen lentoliikenteen kumppanuusmallin, jonka tavoitteena on käynnistää ja laajentaa alueen lentoliikennepalveluiden tarjontaa. Kumppanuusmallin rakentamisen pohjaksi toteutetaan selvitys lentoliikenteen rahoitusmalleista.
Osana lentoliikenneverkoston rakentamista järjestetään myös alan toimijat ja sidosryhmät kokoavia lentoliikenneseminaareja lentoliikennealan kehityksestä.
Lisäksi nostamme valtakunnallisella tasolla itäisen Suomen lentoliikennetarpeita ja tulevaisuuden ilmaliikenteen avaamia mahdollisuuksia päättäjien ja sidosryhmien tietoisuuteen. Toimenpiteiden tueksi toteutetaan lentoliikennepalveluiden laajentamista tukevia selvityksiä.
Toimivat lentoyhteydet ovat yhteinen etu.
Ambulanssilennoilla säästöjä ja tehokkuutta potilaskuljetuksiin
Suomen terveydenhuollossa hyödynnetään lentokuljetuksia merkittävästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka lentokuljetus voisi olla usein paitsi potilaan kannalta nopein mutta myös taloudellisin vaihtoehto. Hyödyn saanti lentokuljetuksista edellyttäisi kuitenkin valtakunnallista koordinaatiokeskusta, kertoo tuore selvitys.
Selvityksessä arvioitiin sekä lentokoneiden että droonien hyödyntämismahdollisuuksia terveydenhuollon henkilö- ja tarvikekuljetuksissa. Selvityksessä korostetaan, että olennaisinta olisi toimintamallien kehittäminen niin, että erityisesti pitkät potilaskuljetukset koordinoitaisiin valtakunnallisesti. Tällöin kuljetuskapasiteetti voitaisiin käyttää tehokkaasti ja valita käytössä olevista kuljetusmuodoista potilaan ja kulloisenkin tilanteen kannalta tehokkain vaihtoehto – ambulanssi, helikopteri tai lentokone.
Selvityksessä arvioitiin myös nopeasti kehittyneen drooniteknologian hyödyntämismahdollisuuksia, ja esitetään erilaisia ratkaisuja ja hyödyntämiskohteita terveydenhuollossa. Esimerkiksi verinäytteiden ja muiden biologisten näytteiden kuljetus on käyttökohde, joka voi olla yllättävän nopeasti arkipäivää Suomessakin.
Digitaaliset etälennonjohtotornit turvaavat pienten lentoasemien tulevaisuutta
Suomen pienemmät lentoasemat kohtaavat kasvavia taloudellisia ja toiminnallisia haasteita. Lennonjohdon järjestäminen perinteisillä, miehitetyillä lennonjohtotorneilla on kustannuksiltaan raskasta, ja se rajoittaa lentoasemien toiminnan joustavuutta.
Xamkin ja Independent Business Group Sweden AB:n selvitys tarkastelee etänä jaetuilla lennonvarmistuspalveluilla saavutettavia hyötyjä. Selvityksessä analysoidaan digitaalisten etälennonjohtotornien taloudellisia, toiminnallisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia erityisesti pienten ja alueellisten lentoasemien näkökulmasta.
Teknologia on jo valmis ja viranomaisten hyväksymä, mutta käyttöönottoa hidastaa niin sanottu siirtymäkuilu. Lyhyellä aikavälillä nykyiset mallit ovat edullisempia, mutta digitalisaatio mahdollistaisi kustannusten alentumisen tulevaisuudessa.
Digitalisaatiota tarkastellaan selvityksessä myös osana kansallista varautumista. Yhteen kytkeytyvä ja digitaalinen lentoasemaverkosto vahvistaa Suomen kriisinkestävyyttä ja luo edellytyksiä miehittämättömän ilmailun ja sähköisen lentämisen yleistymiselle. Selvitys suosittelee kansallista tarkastelua ja yhteisrahoituksen malleja, jotta pienten lentoasemien siirtymä digitaalisiin ratkaisuihin olisi mahdollista.
Uusia toimenpiteitä GNSS-häirinnältä suojautumiseen
Satelliittipaikannuksen (GNSS) häirintä Suomen alueella on kasvanut merkittävästi vuodesta 2022 lähtien. Se aiheuttaa haittoja muun muassa lento- ja meriliikenteelle, pelastustoimelle sekä pörsseille ja televerkoille. Nykyiset mahdollisuudet puuttua satelliittipaikannuksen häirintään Suomessa ovat rajalliset.
Tilasimme Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:ltä selvityksen itäisen Suomen satelliittipaikannuksen häirinnästä ja siihen varautumisesta. Selvitys julkaistiin 13.1.2026.
Selvityksen mukaan luotettavan paikannuksen varmistamiseen tarvitaan ajantasaista tilannekuvaa tarjoava palvelu sekä enemmän tutkimusta, jolla kehitetään satelliittipaikannuksen varajärjestelmiä ja suojausta.
Lisäksi selvityksessä esitellään keinoja, joilla voidaan parantaa satelliittinavigoinnin turvallisuutta ja sietokykyä sekä vaihtoehtoisia paikannusmenetelmiä. Selvityksessä tarkastellaan sekä miehitetyn että miehittämättömän ilmaliikenteen näkökulmia GNSS-häirinnän sieto- ja korjausratkaisujen kehittämisessä.
Ajankohtaista
GNSS-häirintä Suomessa kasvussa – juuri julkaistu selvitys suosittaa uusia toimenpiteitä häirinnältä suojautumiseen
