Kaverisuhteet ja harrastukset huomioidaan pääsääntöisesti hyvin lastensuojelussa

Kaverisuhteiden huomioiminen lastensuojelussa

Nuoruusiän psykologisessa kehityksessä vertaisryhmän merkitys korostuu. Merkittävä osa nuoruusiän kasvua tapahtuu vertaisiin peilaten ja vertaisten kanssa toimien. Nuoruusikäisten vertaissuhteet tulisi huomioida osana nuoren läheisverkostoa myös lastensuojelussa. Mutta miten tämä on toteutunut? Kymenlaakson kehittäjänuoret vastasivat.

Kehittäjänuorista moni koki, että kaverisuhteita on huomioitu hyvin ainakin sijaishuollossa. Kaverisuhteiden merkitys ymmärretään ja halutaan, että niitä on. Nuorten toiveita kavereiden tapaamisesta on kuultu ja pyritty toteuttamaan. Ystävien tapaamista on mahdollistettu esimerkiksi antamalla lupa lähteä kaverivierailuille tai pyytää kaveri omaan yksikköön käymään. Yökyläänkin pääsee puolin ja toisin, joskus myös junaliput kaverin luo maksetaan. Kaverisuhteisiin on kannustettu. Erään nuoren mielestä tavallisen koulunkäynti on tarkoittanut kaverisuhteiden mahdollistamista.

Toisaalta esiintyi kokemuksia myös siitä, että kaverisuhteille ei ole riittävästi väljyyttä arjessa. Laitosarki ja sen vaatima sosiaalisuus kuormittavat siinä määrin, ettei sosiaalista energiaa ole enää kaverisuhteisiin. Laitosarkeen kuuluu esimerkiksi keskusteluja aikuisten kanssa ja tilojen siivoamista ryhmänä. Nuoret saattavat miettiä, mitä heistä kirjataan, jos he ovat kavereita tavattuaan väsyneitä eivätkä jaksa jutella ohjaajien kanssa.  Keskustelun jälkeen jäin pohtimaan, mahtuvatko ystävyyssuhteet sijaishuollon arkistruktuuriin ja elleivät, mitä pitäisi tehdä tilanteen muuttamiseksi.

Sijaishuollossa asuvat muut nuoret eivät ole automaattisesti kavereita

Sijoitettua nuorta voi kuormittaa asuminen ainakin alkuun tuntemattomien ihmisten kanssa. Ohjaajan työtä tehdään kolmessa vuorossa, jolloin aikuiset kotona vaihtuvat tuon tuosta. Tieto aikuisten välillä ei aina kulje nuoren toivomalla tavalla ja halutussa tahdissa. Asioiden hoitaminen voi tuntua hankalalta, kun joutuu odottamaan omaohjaajan työvuoroon saapumista. Myös muut asukkaat voivat vaihtua melko usein, mikä voi tehdä asumisyhteisöstä rauhattoman. Joku nuorista totesi, etteivät muut asukkaat ole kavereita, toinen taas sanoi, että asumisyksikössä ollaan yhtä suurta perhettä. Kiinnostavaa lastensuojelun kehittämisen näkökulmasta onkin, miten kokemukseen yhdestä suuresta perheestä päästään.

Ei tuu semmoista neljän seinän sisällä -fiilistä

Kaverisuhteiden huomioiminen lastensuojelussa on tuonut nuorille paljon hyvää. Turvallisen ja mukavan seuran lisäksi kaverisuhteissa on voinut harjoitella ja oppia sosiaalisia taitoja. Aikuisten tuki kaverisuhteiden ylläpitoon on ollut tärkeää. Hyvät vertaissuhteet parantavat elämänlaatua: “ei tuu semmosta neljän seinän sisällä -fiilistä”, kuten eräs nuori ilmaisi. Toinen taas koki, että kaverisuhteiden avulla on voitu ehkäistä laitostumista. Tulevaisuudessa haluttaisiin enemmän vapaata ulkoiluaikaa, jolloin kavereita voisi tavata useammin.

Oman harrastuksen mahdollistaminen tärkeää

Omien mielenkiinnon kohteiden ja vahvuuksien mukaan löydetty harrastus on nuorille tärkeää. DJ-kurssi ja musiikin tekeminen, teatteri ja laulujen sanoittaminen mainittiin omina juttuina. Oma juttu ei aina löydy helposti, ja sen tunnistaminen vaatii ohjaajilta aikaa, kärsivällisyyttä ja kykyä tutkia erilaisia vaihtoehtoja yhdessä nuoren kanssa. Kun nuoren oppii tuntemaan, voi ohjaaja ehdottaa hänen vahvuuksiinsa soveltuvia harrastuksia suoraan.

Jotkut nuoret arvostavat oman jutun tekemistä ja harrastamista kaverisuhteita enemmän. Heitä ei haittaa, ettei aikaa ja sosiaalista energiaa jää harrastamisen jälkeen kaverisuhteisiin. Toiset taas kokivat, että juuri harrastusten kautta on löytynyt “oma poppoo”.

Kaverisuhteet ja omat harrastukset ovat nuoren elämässä tärkeitä asioita. Toivottavaa olisi, että jokaisella lastensuojelun asiakasnuorella olisi elämässään edes yksi aikuinen näihin tukemassa ja kannustamassa nuoren toiveet kuullen ja huomioiden.