Kieli- ja kulttuuritietoisuus työpaikalla

Maahanmuuttaneen kokemus työelämästä voi olla hyvin erilainen Suomeen verrattuna, riippuen hänen lähtömaastaan. Miten työnantaja voisi tukea uutta työntekijää kieli- ja kulttuuritietoisesti? 

Ennen työn alkua 

Työnantaja voi viestiä jo hakemuksessa positiivisesta suhtautumisestaan muun kielisiin työntekijöihin. Mieti, teetkö hakemuksen englanniksi vai suomeksi, vai kenties selkokielellä? Työhakemuksessa on hyvä mainita hakijalta edellytettävä kielitaito. Tarvitseeko työssä täydellistä suomen kieltä? Voiko siinä mainita yrityksen toiveesta monimuotoisista hakijoista? 

Työhaastattelussa 

Mieti millä kielellä haastattelu toteutetaan. Jos haastateltava käyttää muuta kuin omaa äidinkieltään, tulee vastauksiin antaa riittävästi aikaa.  

Perehdytyksessä 

Perehdytys on tärkeä osa uuden työn sujuvuutta. Perehdytyksessä tulee käydä läpi samat asiat kuin kaikkien kanssa, mutta muutamiin asioihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.  

Onko perehdytysmateriaali saatavilla myös muilla kielillä? Onko materiaali selkokielistä? Voiko perehdytettävä kääntää materiaalin tarvittaessa esim. puhelimen käännössovelluksen avulla omalle äidinkielelleen? 
Voiko tärkeimpiä ohjeita kuvittaa tai kääntää oppimisen tueksi? Visualisointi tukee oppimista ja lisää työn turvallisuutta. Jos ovessa on muistutus kypärän käytöstä, voiko rinnalla olla myös kuva? Voiko työpisteellä olla muutamia fraaseja tukemassa työn alkua, kuvitus tärkeimmistä asioista tekstin kera? Esimerkiksi laatikon reunassa olevat kuvitetut tekstit, haarukka, veitsi, lusikka, tukevat oppimista. 

Maahanmuuttaneen aikakäsitys voi erota suomalaisesta täsmällisyydestä. Kerrothan työntekijälle, että aikatauluja on tärkeä noudattaa. 

Oma-aloitteisuus ja vastuullisuus 

Suomessa esihenkilö ei valvo alaisten työntekoa koko ajan. Maahanmuuttanut on saattanut tottua tiukkaan kontrolliin ja tarkkoihin ylhäältä määritettyihin tehtäviin. Esihenkilön tulee huomioida tämä, ja antaa alkuun selkeät työnkuvat ja työtehtävät. Perehdyttyään työtehtävään, oma-aloitteisuutta on helpompi lisätä. Työnantajan on hyvä kertoa, että aina saa ja pitää kysyä apua epävarmoissa tilanteissa, se ei ole osaamattoman työntekijän merkki. 

Uskonto 

Maahanmuuttaneen uskonnon ei pitäisi vaikuttaa työntekoon. Joskus eteen voi tulla tilanne, jossa työntekijä haluaa pitää esim. rukoushetken työpäivän aikana. Perehdytyksen yhteydessä on hyvä mainita, että taukojen aikana tämä on sallittua. Jos työpaikalla on työturvallisuus- tai hygieniasäädöksin perusteltuja pukeutumissääntöjä, nämä tulee kertoa työntekijälle. 

Kommunikointi 

Suomalaisten tapa puhua suoraan voi tuntua maahanmuuttaneesta yllättävältä. Puhuttelu on työpaikoilla usein epävirallista. Työnantaja voi kertoa suoraan, että sinuttelu on täällä tavallista asemasta riippumatta. Tapa puhua suoraan vaikuttaa myös siihen, että neuvoa voi ja tulee kysyä aina, jos sille on tarvetta. Myös mahdollisista epäkohdista tulee kertoa suoraan. 

Kokemuksiemme mukaan, tapamme keskustella suoraan esihenkilölle on joissain kulttuureissa kiellettyä. Siksi on hyvä tuoda ilmi, että esihenkilöä saa lähestyä tarpeen tullen. 

Työntekijän velvollisuudet 

Perehdytyksen yhteydessä tulee kertoa työhön liittyvistä velvollisuuksista, kuten sääntöjen, ohjeiden ja turvallisuusmääräysten noudattamisesta. Myös salassapitovelvollisuus ja sen merkitys tulee käydä läpi. 

Työntekijän oikeudet 

Suomessa työntekijällä on lain määräämät oikeudet. Kerrothan selkeästi palkkauksesta ja mahdollisista työsuhde-eduista. Työntekijälle tulee kertoa oikeudestaan yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Jos näissä havaitaan epäkohtia, tulee työntekijää ohjata kertomaan tästä eteenpäin.

Työaikoihin ja taukoihin liittyviä asioita tulee täsmentää, sillä monet suomalaiset käsitteet ovat maahanmuuttaneelle vieraita. Jos työntekijä ei juo kahvia, hän voi ajatella, ettei kahvitauko kuulu hänelle.

Työajan noudattamiseen liittyy, ajoissa olemisen lisäksi, myös työn lopetus työajan päätyttyä. Esimerkiksi jos työaika loppuu kello 16.00, työntekijän oletetaan lopettavan työt tuolloin. Työntekijän ei myöskään tule olla vapaa-ajallaan jatkuvasti tavoitettavissa, poikkeuksia lukuun ottamatta. Momentum-hankkeen aikana olemme kuulleet kokemuksia lähtömaasta, jolloin työpaikalta sai lähteä kotiin vasta esihenkilön poistuttua, ja sen jälkeen tuli olla valmis palaamaan työhön, jos esihenkilö niin pyytää. 

Varmista tulleesi ymmärretyksi 

Usein pelkkään kysymykseen ”ymmärsitkö mitä sanoin?” voi saada myöntävän vastauksen. Työntekijä voi kokea ymmärtäneensä, vaikka oikeasti näin ei ole. Voit pyytää häntä toistamaan, ”mitä juuri kerroin sinulle?” ”mitä sinun tulee tehdä seuraavaksi?”. Voit pyytää myös konkreettisesti näyttämään mitä tarkoitit. Muistuta vielä, että vaikka asia olisikin ymmärretty, siihen voi palata myöhemmin. 

Kieli- ja kulttuuritietoinen työyhteisö 

Työntekijä tarvitsee tuekseen työyhteisöä. Jos työyhteisössä ei ennen ole ollut kuin suomea äidinkielenään puhuvia henkilöitä, on hyvä käydä yhteisön kesken läpi, mitä tulee huomioida. Kokemuksiemme mukaan maahanmuuttaneet toivovat oppivansa työssä suomen kieltä. Usein tarkoitamme hyvää vaihtaessamme kielen englanniksi, mutta suomen kielen oppimista tämä ei tue. 

Jos tavoitteena on oppia suomea, voidaan sopia säännöistä kielen käytön suhteen. Esimerkiksi tärkeät asiat voi käydä läpi englanniksi, kahvipöytäkeskusteluissa voidaan puhua suomea. Maahanmuuttaneelta itseltään on hyvä kysyä, mitä kieltä hän toivoo käytettävän. 

Itsensä kokeminen osaksi työyhteisöä tukee kotoutumista ja vahvistaa osallisuutta. Pienet asiat, kuten kuulumisten kysyminen tuovat maahanmuuttaneen osaksi yhteisöä. Mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttaneella voi olla tukihenkilö apuna työn aloituksessa. Hän voi olla työntekijä, jolla on samat työtehtävät ja jonka työvuorot ovat samankaltaiset. Hänen tehtävinään voi olla perehdytys käytännön työhön ja tukeminen työn aloituksessa. Tukihenkilöä on hyvä ohjeistaa palautteen merkityksestä. Positiivinen palaute antaa vahvistusta oman työn tekemiselle, rakentava palaute ohjaa toimimaan paremmin. 

Olemme Momentum – Moninaistuvat urapolut-hankkeen aikana kertoneet maahanmuuttaneille pääpiirteitä suomalaisesta työkulttuurista. Samalla olemme saaneet myös itse arvokasta tietoa kieli- ja kulttuuritietoisuudesta, jota työnantajien on hyvä huomioida.

   
Kieli- ja kulttuuritietoisuutta voi lisätä työpaikoilla avoimuudella, kysymällä ja olemalla kiinnostunut. Kun itse kysyy rohkeasti, se lisää maahanmuuttaneen rohkeutta toimia samoin. Pienillä teoilla on iso merkitys. Näin työyhteisöstä rakentuu paikka, johon jokainen työntekijä tuntee kuuluvansa. 

Lisää vinkkejä kieli- ja kulttuuritietoisuuteen työpaikoilla: 

Momentum oli mukana järjestämässä Maailmalta meille -tapahtumasarjaa, joka avasi ovia kansainvälisen rekrytoinnin maailmaan. Viisi hybriditapahtumaa kokosi yhteen työnantajia, esihenkilöitä ja asiantuntijoita pohtimaan, miten kansainvälisten osaajien palkkaaminen voi rikastuttaa työyhteisöä. Maailmalta meille -tapahtumasarja tarjosi osallistujille joka kerta uutta tietoa ja konkreettisia esimerkkejä. Vaikuttavuutta lisäsivät asiantuntijoiden, maahan muuttaneiden ja kansainvälisiä työntekijöitä palkanneiden yritysten puheenvuorot. Kokemuksista saatu tieto on aina arvokasta.  
Maailmalta meille -tapahtumasarjaan on suunniteltu jatkoa, pysy kuulolla! 

Lue lisää  
blogista:  https://www.xamk.fi/maailmalta-meille-moninaistuvilla-urapoluilla/  

Kymenlaakson Kauppakamarin lehdestä sivuilta 24–31: https://issuu.com/kymichamber/docs/kymenlaakson_kauppakamari_1_2025 

Momentum on halunnut tuoda maahanmuuttaneiden osaamista näkyväksi. Katso Jayn ja Berkin osaajavideot täältä: 

https://youtu.be/x27D1VxN2CA 
https://youtu.be/e9-746RSdgg  

Haluatko tietää lisää aiheesta? Toivoisiko yrityksenne teidän tarpeisiinne räätälöityä tukea? Kansainvälisen rekrytoinnin valmiudet – KaReVa -hanke voi olla avuksi! Katso lisätietoa ja materiaaleja itseopiskeluun hankkeen verkkosivuilta. 

https://www.xamk.fi/hanke/kareva/