Kohti avoimempaa ja kestävämpää digikehitystä – oppeja Mindtrekistä

Osallistuin tänä vuonna Tampereella järjestettyyn Mindtrek-konferenssiin INKA-hankkeen näkökulmasta. Hankkeessa kehitetään Xamkin ja LAB-ammattikorkeakoulun välille yrityslähtöinen palvelumalli, joka auttaa pk-yrityksiä hyödyntämään TKI-palveluja ja digitaalisen kehittämisen infrastruktuureja sekä omalla alueellaan että yli maakuntarajojen.

Yrityspolun esityksissä korostui avoimen lähdekoodin kasvava merkitys. Eurooppalaiset toimijat haluavat vähentää riippuvuutta ulkopuolisista alustoista ja varmistaa, että päätösvalta, läpinäkyvyys ja kilpailukyky pysyvät omissa käsissä. Tätä kuvattiin digitaalisen suvereniteetin käsitteen kautta, joka koostuu seuraavista näkökulmista.

• Datan suvereniteetti tarkoittaa, että tiedon sijainti, käyttö ja jakaminen ovat omassa ohjauksessa ja jäljitettävissä.
• Teknologinen suvereniteetti tarkoittaa läpinäkyvää ja muokattavaa teknistä perustaa, jonka voi vapaasti sovittaa omaan toimintaympäristöön.
• Toiminnallinen suvereniteetti tarkoittaa kykyä ylläpitää palvelut häiriöissä, vaihtaa kumppania ilman kohtuuttomia kustannuksia ja toimia eri oikeudellisissa ympäristöissä.

Avoin lähdekoodi tukee digitaalisen suvereniteetin toteutumista. Kun ohjelmiston lähdekoodi on avoimesti luettavissa, ohjelmiston laatu ja turvallisuus ovat läpinäkyvästi arvioitavissa ja mahdolliset viat nopeasti korjattavissa. Olemassa olevia ratkaisut voidaan ottaa omaan käyttöön ilman pysyvää riippuvuutta ohjelmistotoimittajaan. Kustannukset kohdistuvat ohjelmiston räätälöintiin itselle sopivaksi ja ylläpitoon, eivät lisensseihin. Osaajia on helpompi löytää, koska tekniikat ja työtavat ovat laajasti tunnettuja.

Yrityksen näkökulmasta avoin lähdekoodi merkitsee siirtymää yksittäisen toimittajan ehdoista kohti vapautta ja arvon luontia. Vakaat ja tunnetut komponentit muodostavat perustan, jota hyödyntäen ja muokaten saadaan yritykselle juuri halutunlainen ratkaisu. Avoimen lähdekoodin ratkaisujen hyödyntäminen vapauttaa investoinnit siihen, missä syntyy arvoa: käytettävyyteen, prosessien sujuvuuteen ja integraatioihin. Kehityssyklit lyhenevät, koska kehitystyötä ei tarvitse aloittaa tyhjästä, ja osallistumalla yhteiseen kehitykseen voi vaikuttaa tärkeiden komponenttien tiekarttaan.

Julkisen sektorin esityksissä korostui yhteiskehittämisen merkitys. Yhdessä kehittämällä julkiset toimijat pystyvät jakamaan kustannuksia ja työtaakkaa, parantamaan ohjausta ja näkyvyyttä sekä sujuvoittamaan järjestelmien käyttöönottoa. Kun ratkaisut perustuvat avoimeen lähdekoodiin ja yhteisesti hallittuihin arkkitehtuureihin, niitä voidaan hyödyntää laajasti eri kunnissa ilman raskaita räätälöintejä.

Varhaiskasvatuksen eVaka-järjestelmä on hyvä esimerkki tästä lähestymistavasta. Alun perin Espoon kaupungin aloittama järjestelmä on laajentunut useiden kaupunkien yhteiseksi ratkaisuksi, jota hallinnoidaan kansallisella tasolla. Mallissa yhdistyvät strateginen yhteistyö, yhteinen koodipohja ja kuntien oma vapaus määritellä, miten järjestelmä sovitetaan paikallisiin prosesseihin. Tämä mahdollistaa sekä tehokkaan kehityksen että paikallisen autonomian.

Vastaavasti Koha-kirjastojärjestelmässä on hyödynnetty globaalia avoimen lähdekoodin yhteisöä ja yhdistetty se suomalaiseen kuntayhteistyöhön. Koha-Suomi on toiminut organisoituna tukiverkostona, joka vastaa järjestelmän ylläpidosta ja kehityksestä. Useat kirjastot ja kaupungit ovat hyötyneet yhteisestä koodipohjasta ja sen tarjoamasta kustannustehokkuudesta, mutta myös mahdollisuudesta vaikuttaa järjestelmän suuntaan.

Kehittäjä-polun esityksissä nousi esiin avoimen lähdekoodin työn tekemisen käytännöt, uudet työkalut sekä kehittyvät mallit yhteisöjen toimintaan. Esityksissä korostui tarve varmistaa laatu ja turvallisuus avoimissa projekteissa, hyödyntää tekoälyä kehitystyön tukena sekä rakentaa entistä toimivampia yhteistyörakenteita.

Avoimen lähdekoodin merkitys Kaakkois-Suomen elinvoimalle

Avoimella lähdekoodilla voisi olla merkittävä rooli Kaakkois-Suomen elinvoiman vahvistamisessa. Alueelle on tyypillistä pienyritysvaltaisuus ja rajalliset resurssit. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja voidaan ottaa käyttöön ilman raskaita lisenssikustannuksia, ja niitä voidaan kehittää eteenpäin omien tarpeiden mukaan. Tämä helpottaa esimerkiksi asiakas- tai tuotantoprosessien digitalisointia pienin panostuksin. Pk-yrityksille tämä tarkoittaa parempaa neuvotteluasemaa ja mahdollisuutta rakentaa juuri omiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja ilman toimittajalukkoa. Avoimen lähdekoodin ympärille voi myös rakentaa liiketoimintaa. Avoimen lähdekoodin ylläpitoon, räätälöintiin tai integraatioihin liittyvät palvelut tarjoavat esimerkiksi valmistuville opiskelijoille matalan kynnyksen mahdollisuuden yrittäjyyteen. Myös julkiset organisaatiot hyötyvät avoimista ratkaisuista. Yhteiskehittämällä esimerkiksi kuntien kesken voidaan jakaa kustannuksia ja työtaakkaa, kehittää parempia palveluja ja nopeuttaa käyttöönottoja. Kun perusta on yhteinen, palvelut saadaan käyttöön useammalla paikkakunnalla ilman, että jokainen joutuu aloittamaan alusta.

Tukea avoimen lähdekoodin hyödyntämiselle

Vaikka avoimen lähdekoodin hyödyntäminen tarjoaa yrityksille ja julkisille organisaatioille merkittäviä mahdollisuuksia, se edellyttää osaamista, jota kaikilla ei vielä ole. Monelle toimijalle termit, käytännöt ja yhteisöjen toimintatavat voivat olla vieraita, eikä resursseja oman osaamisen kasvattamiseen aina löydy. Siksi tarvitaan konkreettista, helposti saavutettavaa tukea.

Pk-yrityksissä tarve liittyy käytännönläheiseen apuun: miten löytää omaan tarpeeseen sopiva avoimen lähdekoodin ratkaisu, miten se otetaan käyttöön pienellä tiimillä ja mistä löytää osaajia tarvittaessa. Ulkopuolinen, puolueeton sparraus on arvokasta silloin, kun pohditaan, voisiko olemassa olevia ohjelmistoja korvata avoimilla vaihtoehdoilla tai yhdistää niihin.

Julkisella sektorilla hyötyjen skaalaaminen vaatii tukea esimerkiksi hankintaprosessien suunnittelussa ja yhteiskehittämisen organisoinnissa. Kunnat ja kaupungit kaipaavat käytännön esimerkkejä ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia lähteä mukaan kehitykseen – ilman raskasta investointia.

Apua avoimen lähdekoodin hyödyntämiseksi

Avoimen lähdekoodin hyödyntämisen tarpeet ovat selkeitä, ja niihin vastaaminen sopii hyvin osaksi digitaalisten innovaatiokeskusten (Digital Innovation Hub, DIH) palveluja. Yritykset ja organisaatiot voisivat hyötyä koulutuksista, teknisestä neuvonnasta, testausympäristöistä ja yhteisöihin kiinnittymisestä. Näiden kautta voidaan vahvistaa osaamista, alentaa kynnystä kokeilla uusia ratkaisuja ja tuoda avoimen lähdekoodin mahdollisuudet käytäntöön osana arjen kehitystyötä.

Parhaiten näissä kysymyksissä voi auttaa COSS, joka tuntee teknologiat, yhteisöt ja toimintamallit. Yksi Inka-hankkeen konkreettisista innovaatiosilloista voisikin olla yhteistyö Kaakkois-Suomen DIH-verkoston ja COSS:n välillä. Tämä toisi alueen toimijoille suoran yhteyden avoimen lähdekoodin asiantuntijuuteen ja mahdollistaisi uusien ratkaisujen syntymisen elinvoiman tueksi.