Kokemuksia maahanmuuttaneiden tavoittamisesta

Maahanmuuttaneiden tavoittaminen mukaan toimintaan ja palvelujen piiriin voi olla haastavaa.  Momentum-hankkeessa olemme haastatelleet maahanmuuttaneiden kanssa työskenteleviä toimijoita ja kysyneet heiltä vinkkejä ja tavoittamiseen.  

Parhaat tavat ja keinot maahan muuttaneiden tavoittamiseksi 

Maahanmuuttaneille on tarjolla monia palveluja, tapahtumia ja koulutuksia, joista he hyötyisivät, jos tieto niistä tavoittaisi heidät. Perinteiset ilmoitukset kuten paikallislehden tapahtumasivut tai somepäivitykset eivät usein tavoita maahanmuuttaneita. Sosiaalisen median algoritmit ovat heikot, eikä kanavia seurata aktiivisesti. 

Haastateltavat korostivat henkilökohtaisen kontaktin merkitystä. Maahanmuuttaneella ei välttämättä ole vielä luottamusta instituutioihin ja ihmisiin, vaan se tulee ensin ansaita. On tärkeää tutustua kohderyhmään ja selvittää heidän tarpeensa, motivaationsa ja kiinnostuksen kohteensa. Aito kiinnostus ja ajan käyttäminen tutustumiseen rakentavat luottamusta ja halua osallistua. 

Hyviksi tavoittamisen väyliksi nähtiin jo olemassa olevat ryhmät, kuten oppilaitokset. Opettajien kautta tavoittaminen on usein helpompaa, sillä heihin luotetaan. Oman toiminnan voi mahdollisesti liittää osaksi opetusta, jolloin osallistuminen tapahtuu opetuksen lomassa. Opetuksen ulkopuolella olevia maahan muuttaneita on tavoitettu esimerkiksi seurakuntien ja vastaanottokeskusten kautta. Kotona olevia äitejä voi tavoittaa neuvoloiden avulla tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ystäväksi maahanmuuttaja äidille -toiminnan kautta. 

Yhteistyö ja sen merkitys 

Verkostot ja yhteistyökumppanit ovat avainasemassa tavoittamisessa. Yhteistyön avulla voidaan luoda siltoja maahan muuttaneiden ja muiden toimijoiden, kuten kulttuuri- ja liikuntapalveluiden välille. Yhteistyön avulla saadaan lisää tietoa muiden toiminnasta, ja näin estetään päällekkäistä toimintaa. Monikulttuurikeskus Saaga Kouvolassa koetaan viestinnän yhtymäkohtana, siellä tieto kulkee ja maahan muuttaneilla ja toimijoilla on mahdollisuus kohdata kasvokkain. Yhteistyökumppanit, oikeat ihmiset, kontaktit ja tarpeet, löydetään usein konkreettisen tekemisen kautta, esimerkiksi yhteisen tapahtuman myötä. 

Haasteet maahan muuttaneiden tavoittamisessa 

Maahanmuuttaneiden tavoittamisessa nähdään haasteita erityisesti tiettyjen ryhmien kohdalla. Kotona olevat äidit ovat usein tavoittamattomissa, he eivät käytä digikanavia tai osallistu julkisiin tapahtumiin. Luku- ja kirjoitustaidottomat sekä osa kauempaa tulleista maahan muuttaneista jää helposti ulkopuolelle, elleivät he ole jo valmiiksi mukana ryhmätoiminnassa. Kansainväliset opiskelijat koetaan kiireisiksi, tai he ovat integroituneet muihin toimintoihin. Myös ukrainalaiset koetaan haastaviksi tavoittaa, heillä on omia tiiviitä yhteisöjä, eikä viralliseen toimintaan nähdä tarvetta osallistua. 

Ratkaisut tavoittamisen haasteisiin 

Haastateltavat kertoivat jalkautumisen olevan toimiva ja korvaamaton tapa maahan muuttaneiden tavoittamiseen. Maahanmuuttaneiden kohtaaminen oppilaitoksissa, erilaisissa tilaisuuksissa ja arjen tilanteissa auttaa rakentamaan luottamusta. Haastateltavat painottivat viestinnän selkeyttä. Rentous, helppo lähestyttävyys ja selkeä viesti herättävät kiinnostuksen. Selkokielen lisäksi on viestittävä tarvittaessa myös muilla kielillä, jotta väärinymmärryksiä ei syntyisi. Muistutusviestit ennen tapahtumaa koettiin tärkeiksi. Tarvittaessa otetaan yhteyttä myös jälkikäteen, jos osallistuja ei saavu paikalle. Tämä auttaa ymmärtämään suomalaista toimintakulttuuria, täällä ilmoittautuminen on sitovaa. 

Osallisuuden merkitys 

Kohderyhmän äänen huomioiminen on tärkeää. Selvitetään mitä he itse tarvitsevat ja toivovat. Osallisuuden mittaamisessa voidaan käyttää apuna luovia menetelmiä liian teknisten mittareiden sijaan.  

Haastatteluissa nousi esiin huoli toiminnan jatkuvuudesta hankkeiden päättymisen jälkeen. Osallistujille on tärkeää kokea aitoa osallisuutta, ja liian tiukasti rajattu kohderyhmä voi vähentää motivaatiota. Rasismi ja ennakkoluulot, joita esiintyy myös viranomaistasolla vaikuttavat osallisuuden kokemukseen. Varhainen osallistaminen toiminnan suunnitteluun vahvistaa osallisuuden kokemusta ja sitoutumista toimintaan. 

Kaikki maahanmuuttaneet ovat erilaisia ihmisiä ja heidät tavoittaa eri kanavista. Muistetaan, että kysymys on myös lupaus. Kuten eräs haastateltava kertoi: ”Jos kysyt mitä kuuluu, lupaat kuunnella myös vastauksen.”