KOTA-seminaarissa tarkasteltiin korkeakoulutuksen tietopohjaa ja kansainvälistymistä

Kuva panelisteista
Paneelikuvassa vasemmalta: Jukka Haapamäki (OKM), Ilmari Hyvönen (OKM), Paula Merikko (Opetushallitus), Hanna-Mari Puuska (CSC) ja Stina Westman (Xamk).

Tiedonkeruut ja korkeakoulujen kansainvälistyminen

Ensimmäisen seminaaripäivän teemana olivat tiedonkeruut ja korkeakoulujen kansainvälistyminen. Xamkin rehtori Heikki Saastamoinen avasi tilaisuuden ja korosti korkeakoulutuksen aluevaikuttavuuden merkitystä sekä turvallisuusteeman tärkeyttä. 
 
Tilastokeskuksen Helena Aaltonen ja Heidi Pirkola avasivat tulevien korkeakoulutiedonkeruiden aikatauluja ja sisältöjä. Tomi Halonen (OKM) ja Jukka Haapamäki (OKM) esittelivät tiedonkeruuprosessien muutoksia, niissä korostuvat tutkimusrahoitusten määrittelyt sekä opintopistetiedonkeruun kehitys. Vipunen-portaalissa on julkaistu strategista kehittämistä ja seurantaa tukevia raporttikokonaisuuksia.


 Seminaarissa käsiteltiin kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvua, työllistymistä ja koulutusperäisen maahanmuuton roolia. Kaisu Piiroisen (OKM) ja Tiina Koivula (Owal Group) esityksistä kävi ilmi, että Suomessa opiskelevista kansainvälisistä opiskelijoista reilut puolet työllistyy Suomeen tutkinnon suoritettuaan. Uudet linjaukset, kuten lukuvuosimaksujen korotukset ja hakemusmaksut, vaikuttavat opiskelijavirtoihin. Eeva Kuoppala (Xamk) esitteli Eurooppa-yliopisto INGENIUMin yhteistyön ja kansainvälisyyden merkitystä Kaakkois-Suomessa.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio sekä oppijan tietovirrat

Seminaarin toisen päivän alkuun Jonna Korhonen (OKM) esitteli Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2040 visiotyötä sekä Jukka Haapamäki (OKM) ja Vilho Kolehmainen (CSC) VIRTA-opintotietopalvelun uudistusta. Visiotyöhön voi osallistua parhaillaan avoinna olevan verkkokuulemisen kautta. VIRTA-opintotietopalvelun uudistus on mittava hanke ja seminaarin keskustelussa nousi esille tärkeitä huomioita alkavalle työlle.

Miten tieto muuttuu arvoksi?

Miten valtavasta datamassasta tehdään ymmärrettävää, käyttökelpoista ja vaikuttavaa tietoa? Tätä pohdittiin Jukka Haapamäen johdolla Tulevaisuuden tietojohtaminen -paneelissa. Panelisteina olivat opetusneuvos Ilmari Hyvönen (OKM), johtaja Paula Merikko (Opetushallitus), TKI-yksikön johtaja Stina Westman (Xamk) ja johtaja Hanna-Mari Puuska (CSC).
Paneelissa todettiin yksimielisesti, että koulutuksen ja tutkimuksen kentillä dataa riittää. Haasteeksi nousee kuitenkin sen laatu, konteksti ja merkitys.

–  Strateginen, taktinen ja operatiivinen tiedolla johtaminen ovat kaikki muutoksessa, kun rutiinit automatisoituvat ja analytiikka demokratisoituu, Merikko kiteytti.

Tiedon olemus oli paneelissa keskeisesti esillä. Puuska kysyi, onko tärkeämpää tiedon absoluuttinen oikeellisuus vai sen tulkinta ja käyttöarvo. Westman puolestaan muistutti, että tekoäly ei muuta vain tiedon hallintaa, vaan voi muuttaa myös sitä, mitä ajattelemme tiedon olevan.

Paneeli huomioi myös tiedolla johtamisen eettisiä kysymyksiä sekä pohti tulevaisuudessa mahdollisesti muodostuvia asiantuntijarooleja, joita tarvitaan tietojohtamisessa.

–  Voisiko tulevaisuudessa korkeakoulukentällä syntyä esimerkiksi digitaalisen muistin kuraattorin tehtävä, Westman pohti. Yhteenvetona esitettiin ajatus tietojohtamisen uudesta aikakaudesta korkeakoulukentällä.

– Tulevat muutokset pitää suunnitella tavoilla, jotka mahdollistavat vaikutustiedon saamisen, kiteytti Hyvönen.

KOTA-seminaari kohtaamispaikkana

Kota-seminaarin ohjelma tarjosi tiukkaa asiaa, mutta yhtä tärkeää oli verkostoituminen ja kokemusten jakaminen – niin virallisissa keskusteluissa kuin iltatilaisuuden rennommassa tunnelmassa Tertin kartanossa.

–  Oli hienoa, että Mikkeli sai toimia foorumina tälle valtakunnalliselle keskustelulle. Seminaarin isännöinti oli luonteva jatko työlle, jota teemme Xamkissa tiedolla johtamisen, kansainvälistymisen ja aluekehityksen parissa, tutkimuspalvelupäällikkö Markus Häkkinen (Xamk) sanoo. KOTA-seminaari osoitti, että korkeakoulukentällä on vahva yhteinen tahto kehittää tiedolla johtamista – niin johtamisen, koulutuksen kuin kansainvälistymisenkin tueksi.

–  Isot visiot tarvitsevat taakseen paljon pohjatyötä ja tietoa. Vasta sen varassa voidaan rakentaa tulevaisuutta, Jukka Haapamäki sanoi.

KOTA-seminaarin ohjelma ja esitykset opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/tapahtumat/2025-09-04/korkeakoulujen-kota-seminaari 

Tutustu myös näihin artikkeleihin