Kotimaassa tapahtuva kehittäminen kansainvälisellä lisämausteella

Kolmivuotisen kansainvälisen KISMET – Sustainable Food Environments -hankeen viimeinen vuosi mahdollisti yhteistyön Iisalmen kaupungin ruokapalveluiden kanssa, joka liittyi KISMET-yhteisöön ystävyyskaupunkina. Kaksi ensimmäistä vuotta olimme työstäneet kestävän ruokajärjestelmän mahdollistamisohjelman 13 toimenpidettä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kolmantena vuotena mahdollistamisohjelmaa jalkautettiin Itämeren alueen eri maissa ystävyyskaupunkien kanssa.

Kehittämisintoa löytyi Iisalmen kaupungin ruokapalveluiden uudelta ruokapalvelupäälliköltä Janne Maksimaiselta sekä ruokapalveluohjaaja Anne-Helena Sutiselta. Heidän tarpeisiinsa vastasi mahdollistamisohjelman Ruokahävikkitietoisuuden lisääminen-toimenpidekokonaisuus, koska ruokapalveluissa haluttiin parantaa ruokahävikin hallintaa.

Toimintasuunnitelman tekoon

Iisalmen ruokapalveluiden pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää lautastähdehävikkiä yläkoululaisten aterioissa. Tärkeäksi kuitenkin koettiin, että oppilaat saadaan syömään kouluruokaa säännöllisesti. Nopeasti alkukartoituksen jälkeen päätimme lähteä tekemään toimintasuunnitelmaa Iisalmen ruokapalveluille Ruokahävikin tietoisuuden lisäämiseksi yläkoulun oppilaille.

Toimintasuunnitelman tavoitteena on lisätä tietoisuutta ruokahävikistä; miksi sitä tulee vähentää sekä nostaa nuorten kouluruoan arvostusta. Nuorten on tärkeää ymmärtää aterioiden ravitsemuksen merkitys heidän kasvussaan ja jaksamisessaan. Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat myös lautastähdehävikkiin Iisalmen ruokapalveluissa.

Viitekehys toimintasuunnitelmaan otettiin KISMET Sustainable Food Environments and Food Circularity ohjelmasta.

Kaikille KISMETin kahdeksalle ystävyyskaupunkien edustajille järjestettiin kolme tapaamista verkossa. Lisäksi kahdesti koko KISMET-yhteisö työsti kestävän ruokajärjestelmän eri teemoja lähitapaamisissa, Vilnassa ja Savonlinnassa.

Toimintasuunnitelmaa varten suunnittelua tehtiin viidessä yhteisessä kehittämistyöpajassa Iisalmen ruokapalveluiden kanssa. Työpajojen alussa oli ruokahävikki-teemaan liittyvä teoriaosuus, jonka jälkeen siirryttiin työstämään yhdessä osallistujien kanssa toimenpiteitä.

Näiden toimenpiteiden lisäksi lisämateriaalia Iisalmen ruokapalveluiden yhteistyön tueksi koottiin toimintasuunnitelmaan erilaisista suomalaisista lähteistä esimerkiksi Vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikön jo aiemmin toteuttamista ruokahävikin kehittämistöistä ja muista julkaisuista.

Tuloksena käytännön työkalu

Toimintasuunnitelmaan valittiin kolme teemaa, joiden avulla ruokahävikin hallintaa parannetaan; ruokakasvatus, viestintä ja asiakasyhteistyö. Toimintasuunnitelma rakentuu näiden kolmen teeman teoriaosuuksista sekä jokaisessa osuudessa olevista ideoista ja ehdotuksista käytännön toimenpiteiksi. Toimintasuunnitelmaan on lisäksi koottu ruokahävikinhallintaan jo tehtyjä työkaluja. Tarkoituksena on, että näitä olemassa olevia työkaluja Iisalmen ruokapalvelut voivat ottaa käyttöönsä niiltä osin kuin kokevat ne tarpeellisiksi.

Valmis viitekehys antoi perustukset, jonka päälle oli hyvä alkaa rakentamaan itse toimintasuunnitelmaa.

Lisäksi toimintasuunnitelmassa on käytännön toimenpiteitä (kuva alla), joiden avulla lukuvuosina 2026-2028 ruokahävikkitietoisuuden lisäämistä koululaisille tehdään Iisalmen ruokapalveluissa.

Toimenpideosuus rakentuu teemoista:

• ruokakasvatus: ruokakasvatuksen toimenpiteitä ja menetelmiä, joiden avulla ruokahävikkitietoisuutta edistetään
• viestintä: viestinnän keinoja ja menetelmiä ruokahävikkitietoisuuden lisäämiseksi
• asiakasyhteistyö: asiakasyhteistyön keinoja ja menetelmiä ruokahävikkitietoisuuden lisäämiseksi.

Kuinka työ jatkuu?

Valmis toimintasuunnitelma on nyt luovutettu Iisalmen kaupungin ruokapalveluille ja aktiivinen vaihe yhteistyöstä saatettu päätökseen. Varsinainen käytännön toimenpiteiden tekeminen on ruokapalveluilla vasta alkamassa tammikuussa 2026. Mielenkiinnolla seuraamme keväällä 2026 miten kehittämistoimet viedään käytäntöön ja toukokuussa kuulemmekin tästä ensimmäisessä seurantatapaamisessa.

Vuoden kestäneen yhteistyön aikana on verkostoiduttu yli maarajojen sekä jaettu kokemuksia muun muassa ruokahävikinhallinnasta muiden alueiden kanssa.

Yhteistyön kautta syntyy arvokasta oppia ja kokemusta, joka hyödyttää paitsi paikallista toimintaa myös koko alan kehitystä. Toivomme, että tämä on vasta alku ja että yhteistyö jatkuu ja syvenee tulevaisuudessa. Kutsumme myös muita alan toimijoita rohkeasti mukaan kansainväliseen yhteistyöhön!

Tutustu lisää:

KISMET – Sustainable Food Environments & Circular Food Systems

Yläkuva: Kismet-hanke