Kunnan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä: Rantasalmi, Kouvola ja Pyhtää mukana lounaswebinaarissa

KaakkoACT-hankkeen lounaswebinaarissa (26.10.2026) tarkasteltiin tulevaisuusmenetelmien hyödyntämistä kuntakentällä. Rantasalmen kunnan hallintojohtaja Jarkko Sanisalo kertoi kokemuksistaan Delfoi-menetelmän käyttämisestä kuntastrategian valmistelussa. Kouvolassa puolestaan ennakointia juurrutetaan osaksi kaupungin päivittäistä päätöksentekoa ja palvelujen kehittämistä KaakkoACT-hankkeen puitteissa. Pyhtäällä käynnistyvässä kokeilussa etsitään marraskuun aikana keinoja tuoda eri sukupolvien näkemyksiä lähemmäksi kunnallista päätöksentekoa.

Rantasalmella kuntastrategian valmistelu aloitettiin tulevaisuudesta

Mistä kunnan strategiatyö pitäisi aloittaa? Sen sijaan, että olisi lähdetty suoraan määrittelemään strategisia tavoitteita, Rantasalmella haluttiin muuttaa totuttua lähestymistapaa ja kysyttiin ensin, millaisena kunnan tulevaisuus näyttäytyy ja millaiseksi se halutaan rakentaa.

Taustalla vaikuttivat kuntakentän epävarmuudet. Valtionosuusuudistuksen näkymät sekä TE- ja sote-uudistusten vaikutukset olivat herättäneet kysymyksiä kuntien tulevaisuudesta. Huolten keskellä haluttiin suunnata katse pidemmälle.

Tulevaisuuden tarkasteluun valittiin Delfoi-menetelmä. Perinteisesti Delfoi tunnetaan asiantuntijamenetelmänä, mutta Rantasalmella asiantuntijuutta tulkittiin laajasti. Kunnan tulevaisuuden asiantuntijoiksi tunnistettiin myös ihmiset, jotka asuvat, työskentelevät, yrittävät tai muuten toimivat kunnan vaikutuspiirissä.

Yli tuhat kommenttia kunnan tulevaisuudesta

Kesällä 2025 toteutettuun osallistujahakuun ilmoittautui 68 henkilöä. Delfoi-prosessi toteutettiin elokuussa 2025 kolmena kierroksena. Ensimmäisellä kierroksella osallistujat ottivat kantaa kymmeneen tulevaisuusväitteeseen näkemättä muiden vastauksia. Toisella kierroksella he pääsivät tutustumaan muiden näkemyksiin ja jatkamaan keskustelua. Kolmannella kierroksella syvennyttiin erityisesti avoimiksi jääneisiin ja erilaisia näkemyksiä herättäneisiin kysymyksiin.

Prosessi tuotti noin 1 250 kommenttia, joista tunnistettiin noin 120 ideaksi tai toimenpide-ehdotukseksi tulkittavaa ajatusta. Aineistoa hyödynnettiin myöhemmin valtuuston strategiatyöskentelyssä muiden tulevaisuustarkastelujen rinnalla.

Delfoi-aineisto vaikutti Sanisalon mukaan merkittävästi uuden kuntastrategian vision ja strategisten päämäärien muodostamiseen. Strategiaan kirjattiin viisi päämäärää: monipuolinen elinkeinoelämä ja kokeileva kunta, laadukkaat kasvun ja oppimisen palvelut, energiaomavaraisuus ja toimiva infra, aktiivinen ja osallistuva kunta sekä tasapainoinen kuntatalous.

Kuntalaisten osallistaminen ei päättynyt Delfoi-prosessiin. Strategialuonnoksesta kerättiin lausuntoja, ja nuoria kutsuttiin keskustelemaan strategiasta heille suunnatussa tilaisuudessa. Myös muille kuntalaisille järjestettiin mahdollisuus esittää toiveita kunnan kehittämisestä.

Osallistava tulevaisuusprosessi koettiin pääosin mielekkäänä

Sanisalon mukaan uudenlainen lähestymistapa sai pääosin myönteisen vastaanoton, vaikka se herätti myös kysymyksiä. Miksi kuntalaisilta kysytään asioita, joista vaaleilla valittujen päättäjien pitäisi päättää? Toisaalta voitiin kysyä, ohjaavatko valmiiksi kootut näkemykset liikaa päätöksentekoa.
Tarkoituksena oli kuitenkin tarjota päätöksentekijöille monipuolisempaa tietoa ja näkökulmia heidän oman harkintansa tueksi.

Vaikka osallistava prosessi vaati aikaa ja valmistelua, Sanisalo arvioi sen myös sujuvoittaneen varsinaista strategiatyötä. Kun kuntalaisten ja muiden toimijoiden näkemyksiä oli koottu etukäteen, päätöksentekijöiden ei tarvinnut yhtä paljon arvailla, mitä eri tahot ajattelivat.
Kokemus oli Sanisalon mielestä onnistunut. Hän olisi valmis käyttämään vastaavaa menetelmää uudelleen. Oppimista tapahtui niin kuntaorganisaatiossa kuin osallistujienkin keskuudessa.

Kouvolassa ennakointi viedään osaksi arjen päätöksiä

Siinä missä Rantasalmella ennakointia hyödynnettiin kuntastrategian valmistelussa, Kouvolassa kehittämistyötä on lähestytty kaupungin operatiivisen toiminnan kautta.

Kouvolan kaupungin kehittämispäällikkö Joonas Honkimaa esitteli, miten ennakointia on rakennettu osaksi työllisyys- ja yrityspalvelujen toimintaa KaakkoACT-hankkeessa.

Havaitse ja ymmärrä – Päätä – Toteuta – Arvioi ja opi – viitekehyksessä tiedollisten lähtökohtien lisäksi keskeistä ovat eri vaiheissa esitetyt konkreettiset kysymykset, kuten:

• Mikä toimintaympäristössä on muuttumassa ja keihin muutos vaikuttaa?
• Mitä meidän pitäisi tehdä ja mitä tapahtuu, jos emme tee mitään?
• Mitä hyötyjä tavoitellaan ja millaisia riskejä valintoihin liittyy?
• Oliko toteutuksen vaikutukset odotettuja ja mitä tekisimme toisin seuraavalla kerralla?

Honkimaan mukaan työllisyys- ja yrityspalvelujen käyttäminen kokeiluympäristönä on auttanut pitämään ennakoinnin kiinni käytännön tarpeissa. Ennakointia on kytketty esimerkiksi työmarkkina-, asiakas- ja yritystiedon hyödyntämiseen, yrityskäyntien yhteydessä tunnistettaviin osaamis- ja rekrytointitarpeisiin sekä työvoimakoulutusten suunnitteluun.

Tulevaisuutta ei tarvitse osata ennustaa, jotta sen kehitykseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan.

Konkreettinen esimerkki on myös kaupungin osaamistiekarttatyö, jota on käsitelty myös poliittisessa päätöksenteossa. Jatkossa tarkoituksena onkin vahvistaa ennakointitiedon yhteyttä kaupungin strategiseen päätöksentekoon: kehittämisen suunta kulkee yksittäisestä toiminnosta kohti laajempaa organisaatiota.

Ennakointi herättää kiinnostusta ja innostaa tarkastelemaan myös omaa työtä uudella tavalla.

Seuraavaksi tavoitteena on kehittää muun muassa ennakoinnin vuosikello, jonka avulla tulevaisuustiedon tuottaminen voidaan ajoittaa paremmin kunnan valmistelun ja päätöksenteon tarpeisiin. Näin positiiviset kokemukset ja opit ennakoinnin pilotista kiinnittyvät kaupungin kehittämis- ja päätöksenteon tarpeisiin jatkossakin.

Pyhtäällä eri sukupolvien näkemyksiä tuodaan päätöksentekoon

Webinaarin päätöspuheenvuorossa KaakkoACT-hankkeen tki-asiantuntija Enni Jaatinen esitteli Pyhtäällä marraskuussa käynnistyvää kokeilua.
Kokeilun taustalla on KaakkoACT-hankkeen pidempi kehittämisprosessi, jossa ensin koottiin alueellista tilannekuvaa ja muodostettiin tulevaisuuskuvia. Niiden pohjalta ideoitiin maakunnittain elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä, joista yksi etenee nyt kokeiluun Pyhtäällä.

Tavoitteena on vahvistaa eri-ikäisten kuntalaisten mahdollisuuksia tuoda näkemyksiään osaksi kunnan kehittämistä ja päätöksentekoa osallistamalla jo olemassa olevia yleisöfoorumeita.
Jaatinen korosti tiedonkulun monisuuntaisuutta. Tavoitteena on, että kuntalaisten näkemykset välittyvät päätöksentekoon ja samalla osallistujien ymmärrys muiden kuntalaisten kokemuksista sekä kunnallisesta päätöksenteosta vahvistuu.

KaakkoACT-hankkeen keskeinen tavoite on viedä ennakoivaa tietoa toiminnaksi

Vaikka kuntien tulevaisuuteen vaikuttavat monet tekijät, joihin kunta ei itse voi suoraan vaikuttaa, on kunnilla mahdollisuus myös tehdä valintoja, joilla ne rakentavat omaa tulevaisuuttaan. Ennakointi auttaa tunnistamaan näitä valinnan paikkoja, avaamaan vaihtoehtoja ja perustelemaan päätöksiä.

Jakamamme esimerkit ja opit kannustavat toivottavasti yhä uusia kuntia, organisaatioita, yrityksiä ja yhteisöjä ennakoimaan.

Tervetuloa seuraavaan lounaswebinaariin joulukuussa – opitaan yhdessä lisää!
Webinaarin tarkemmat tiedot julkaistaan pian.  

Lisätietoja:  Kati Viljakainen

KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi (ESR+) -hankkeessa kehitetään ennakointiosaamista sekä ennakointitiedon hyödyntämistä alueellisessa kehittämisessä ja päätöksenteossa Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Hanke on osa kohtaannon hankeperhettä.

Lisätietoja: KaakkoACT-hankkeen verkkosivut
 

Artikkelin kuvitus on tehty pääosin tekoälyn avulla.