Maahanmuuttaneiden naisten työllistyminen

Kehittämistyöllä tuloksiin

Helper –hankkeessa kehitetään kestäviä työllisyyspolkuja maahanmuuttaneille. Hankkeen toimialueena on Etelä-Savo ja kohderyhmänä toimivat maahanmuuttaneet, erityisesti maahanmuuttaneet naiset.  

Toiminnan keskiössä on myös maahanmuuttaneiden koulutukseen- ja työelämään hakeutuminen. Tätä on tehty järjestämällä erilaisia yksilö- ja ryhmänohjauksia. Erityisesti yksilöohjaukset ovat saaneet paljon positiivista palautetta ja sen kautta on saatu paljon onnistumisen kokemuksia.  

Kehittämistyötä on tehty vahvassa yhteistyössä alueen toimijoiden, kuten järjestöjen ja yritysten kanssa. Hankkeessa kehitetään Helper -vapaaehtoistoimintamallia, jota valmistuessaan voi kuka tahansa toimija hyödyntää osana omaa toimintaansa. 

Osana vapaaehtoistoimintamallin rakentamista suunniteltiin kokonaisuus yhdessä MLL Järvi-Suomen piirin kanssa, jossa pyrittiin vastaamaan erilaisissa tilanteissa olevien maahanmuuttaneiden äitien tuen tarpeeseen. Suunnittelutyön tuloksena syntyi koulutuskokonaisuus Ystäväksi maahanmuuttajaäideille -toimintaan osallistuneille vapaaehtoisille ja ammattilaisille. Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa sitä, kuinka vapaaehtoiset ystävät voivat tukea maahanmuuttaneita äitejä kohti työelämää.  

Toiminnan kautta on saatu myös kattavasti havaintoja liittyen maahanmuuttaneiden naisten työllisyyteen liittyen. Maahanmuuttaneiden naisten työllistymistä tutki myös tuore Taloutta ja työelämää 2025-tutkimus. 

Tutkimuksen tulokset vahvistivat myös useita Helper-hankkeessa saatuja havaintoja muun muassa liittyen maahanmuuttajanaisten työllisyyden haasteisiin, mentoroinnin vaikutuksiin osana työnhakua ja muun muassa verkostojen merkityksestä liittyen työllisyyteen. 

Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan on ilmeistä, että hyvässä talouden suhdanteessa maahanmuuttajamiesten työllisyys on lähes muun väestön tasolla, mutta naiset voivat olla pitkäänkin työvoiman ulkopuolella. Lisäksi asiaa ei korjaa koulutus, työkyky ja -halu, eikä välttämättä kielitaitokaan.  

Taloutta ja työelämää 2025 -tutkimus

Tutkimus tarkastelee korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistymistä suomalaisilla työmarkkinoilla. Tavoitteena on tunnistaa keskeiset esteet ja työllistymistä edistävät tekijät, jotka vaikuttavat kohderyhmän pääsyyn työelämään ja uralla etenemiseen. Lisäksi tutkimus tuottaa suosituksia kotoutumispalveluiden ja työllisyyspolitiikan kehittämiseksi. 

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat ensimmäisen sukupolven työikäiset, korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset. Aineisto koostuu: 

• 287 kyselyvastaajasta, 

• 12 maahanmuuttajanaisen haastattelusta, 

• 10 asiantuntijahaastattelusta (työllisyys- ja kotoutumispalvelut). 

Tutkimuksessa esitetyt tutkimuskysymykset ovat: 

• Mitkä tekijät estävät tai edistävät korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistymistä? 

• Miten palvelujärjestelmä tukee tai rajoittaa heidän urapolkuaan? 

• Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri ja poliittiset linjaukset vaikuttavat työllistymiseen? 

Tutkimuksen keskeiset löydökset ovat seuraavat:  

Työllistymisen esteinä ovat esimerkiksi kielimuuri ja puutteellinen kielikoulutus. Lisäksi verkostojen puute ja piilotyöpaikkojen vaikea saavutettavuus sekä syrjintä työpaikoilla nousevat esille. Lisäksi suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on merkittäviä haasteita ulkomaisten tutkintojen tunnustamisessa ja maahanmuuttajataustaiset naiset ohjataan matalapalkka-aloille koulutuksesta riippumatta. Yhteiskunnallisesti työllistymisen esteenä on heikentynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri ja palveluiden resurssipula, esim. työllisyyspalveluissa. 

Työllistymistä edistävinä tekijöinä tutkimus tuo esiin seuraavia asioita: 

Suomessa hankittu koulutus ja työkokemus, hyvä kielitaito ja sosiaaliset taidot nostavat työllistymisen astetta. Työvoimatoimiston tuki, mentorointi ja puoliso-ohjelmat tukevat tätä myös. Verkostoitumistapahtumat, yritysyhteistyö, tuki kansalaisjärjestöiltä ja maahanmuuttajayhteisöiltä toimivat niin ikään edistävinä tekijöinä. 

Muita kiinnostavia havaintoja, joita tutkimuksessa tuli esiin on, että 52 % vastaajista koki yhteiskunnallisen ilmapiirin heikentyneen, mutta toisaalta myös 22 % koki sen parantuneen. Verkostojen merkitys työllistymisessä korostui: 41 % vastaajista sai työpaikan verkoston tai suosittelun kautta. Palvelujärjestelmä sai sekä kritiikkiä että kiitosta – erityisesti puoliso-ohjelmat ja TE-palvelut nousivat esiin. 

Tutkimuksen tulosten perusteella on nostettu seuraavia suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia: 

Kotoutumispalveluita tulisi kehittää kohdennetusti korkeasti koulutetuille. Työelämälähtöistä kielikoulutusta tulisi vahvistaa. Verkostoitumista ja mentorointimalleja tulisi tukea. Ulkomaisten tutkintojen tunnustamista tulisi parantaa. Syrjintää tulisi torjua konkreettisemmin sekä rekrytoinnissa että työpaikoilla. Palveluiden saavutettavuus ja riittävät resurssit palveluissa tulisi varmistaa. Lisäksi maahanmuuttajanaisten osaamista tulisi hyödyntää laajemmin. 

Tutkimuksessa on esitetty konkreettisia toimenpiteitä työllistymisen parantamiseksi seuraavasti: Erityiset kotoutumispolut korkeasti koulutetuille henkilöille, joihin kuuluu esimerkiksi osaamiskartoitus ja urasuunnittelu. Kielikoulutus tulisi yhdistää työharjoitteluun. Mentorointiohjelmat tulisi toteuttaa yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa. Tutkintojen tunnustamista tulisi nopeuttaa, parantaa ja tunnustamisen mahdollisuuksista tulisi tiedottaa selkeämmin. Anonyymiä rekrytointia tulisi ottaa laajemmin käyttöön ja työnantajille tulisi järjestää monimuotoisuuskoulutusta. Työllisyyspalveluita tulisi tarjota myös monikielisimpinä ja kulttuurisensitiivisinä palveluina. Tukea yrittäjyyteen tulisi tarjota helpommin ja lisäksi yksilön osaamista tulisi hyödyntää kolmannella sektorilla. 

Yhteenveto

Jokaisen polku kohti suomalaista työelämää on erilainen, mutta yhdistämällä ajankohtainen tutkimus- ja kehittämistyö, saadaan aikaan entistä vahvempia tuloksia ja kohderyhmälähtöisempää toimintaa. Tuoretta Taloutta ja työelämää 2025-tutkimusta tullaan hyödyntämään osana Helper-hankkeen kehittämistyötä. 

Tuore tutkimus ja Helper-hankkeessa saadut havainnot antavat hyvää kuvaa siitä, kuinka maahanmuuttaneet naiset työllistyvät ja millaisia kokemuksia heillä on. Lisäksi ne antavat kuvaa siitä, millaisia polkuja kohti työelämää voidaan rakentaa.  

Tutustu lisää tutkimukseen:  Taloutta ja työelämää 2025: Maahanmuuttajanaisten työllistyminen – STTK

LÄHTEET

Alho R., Pitkänen V., Veijola R., 2025. E2 Tutkimuksen selvitys STTK:lle: Maahanmuuttajanaisten työllistyminen. 

Saatavissa: C:\Users\Omistaja\Downloads\taloutta-ja-tyelm_maahanmuuttajanaisten-tyllistyminen.pdf