Maahanmuuttaneille suunnattujen työpajasarjojen vaikutuksia

Momentum – työhönvalmennuksen työpajasarja maahanmuuttaneille, yli 29-vuotiaille henkilöille

Järjestimme Kymenlaakson opiston kotoutumiskoulutuksessa oleville maahanmuuttaneille työpajasarjoja keväällä 2025. Ensimmäisen työpajan aluksi pyysimme heitä täyttämään kyselyn, jonka uusimme viimeisen työpajan päätteeksi. Kyselyn aiheina olivat korkeakoulutus ja opiskelu, työelämä ja työnhaku, itsetuntemus ja itseluottamus sekä tulevaisuuden näkymät ja motivaatio. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa alkukyselyssä osallistuneiden tietoutta kyseisistä aihepiireistä, sekä loppukyselyssä työpajasarjan vaikutuksia vastauksiin. Kyselyihin vastasi 42 työpajoihin osallistunutta. Vastauksia pyydettiin asteikolla 1–4 (1= täysin eri mieltä, 2 = vähän eri mieltä, 3 = vähän samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä).

Työpajasarjan sisältöjen tavoitteena on ollut, että osallistuja oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan, saa tietoa koulutusmahdollisuuksista alueellaan ja osaa hakeutua ammattikorkeakouluopiskelijaksi. Osallistujan on odotettu oppivan lisäksi suomalaisen työkulttuurin periaatteita ja toimintatapoja sekä hallitsevan työhaastattelussa toimimisen.

Työpajoja on toteutettu ryhmämuotoisesti neljän työpajan sarjana, ryhmämuotoiseen työskentelyyn soveltuvissa tiloissa tai etänä verkkototeutuksena. Jokaisella työpajakerralla on oma teemansa.

Työpajoissa on hyödynnetty luovia menetelmiä oppimisen ja ohjauksen tukena. Luovat menetelmät antavat osallistujalle keinoja itseilmaisuun, vaikka suomen kielen osaaminen ei olisikaan vielä vahvaa.

Ryhmämuotoinen toiminta puolestaan tukee luovien menetelmien hyödyntämistä työpajoissa. Luovista menetelmistä mm. draamaharjoitukset ovat olleet ryhmässä tehtäviä harjoituksia, joissa työpajoihin osallistujat simuloivat työhaastattelua. Ryhmätoiminnalla saadaan aikaan keskustelua ja kokemuksien vaihtoa vertaisten kanssa.

Tässä artikkelissa avataan työpajasarjaan osallistuneiden henkilöiden kokemuksia.

Korkeakoulutus ja opiskelu 
”Uskon, että voin olla opiskelija korkeakoulussa” -kysymys osoitti, että osallistuneilla ei ollut tarpeeksi tietoa edellytyksistä, joita korkeakoulussa vaaditaan. Aloituskyselyssä 33,3 % vastanneista oli täysin samaa mieltä, lopetuskyselyssä vain 28,8 %. Tulosten mukaan tietoisuutta korkeakoulun opiskeluvaatimuksista tulee lisätä.  

Kysyimme vastaajilta, tietävätkö he, miten ja missä voi opiskella Suomessa. Tulokset osoittivat, että tietoisuus opiskelusta ja opiskelumahdollisuuksista lisääntyi työpajojen aikana. Alkukyselyssä ”täysin samaa mieltä” oli 26,9 %, loppukyselyssä 35,5 %. 

Suomalainen koulutusjärjestelmä on maahanmuuttaneelle vieras, ja se voi erota paljon lähtömaan järjestelmästä. Suomessa opiskelu ei ole ikäsidonnaista, tämä on ollut uutta ja kiire opintojen pariin on aiheuttanut huolta. Tietoa koulutusjärjestelmästä ja opintoihin hakeutumisesta löytyy runsaasti eri sivustoilta, mutta ne voivat olla vaikeasti saavutettavissa. Eri koulutusasteiden kieli- ja pohjakoulutusvaatimukset vaihtelevat, eikä yleispätevää ohjetta ole aina olemassa. Työpajoissa kerroimme opiskelumahdollisuuksista alueellisesti, sekä kävimme läpi mitä opintoihin hakeutuvalta vaaditaan. Pelkästään tieto siitä keneen tulee ottaa yhteyttä opintoja suunniteltaessa, voi olla merkittävä. Oppilaitosten verkkosivuilla yhteystietoja löytyy rehtorista vahtimestariin, ja maahanmuuttaneelle voi olla työlästä selvittää juuri hänen tarpeisiinsa sopiva henkilö. 

Kuva 1: Vastausten kehittyminen teemassa “Korkeakoulutus ja opiskelu”.

Työelämä ja työnhaku 

Kyky etsiä ja hakea töitä Suomessa kasvoi työpajojen aikana. Työpajoissa kävimme läpi työnhaun prosessia ja siinä tarvittavia asiakirjoja. Kerroimme piilotyöpaikoista ja avoimen hakemuksen mahdollisuudesta. Tänä päivänä yhä useampi työpaikka on piilossa, eikä avoimen työpaikan ilmoitusta tule välttämättä esille lainkaan. Suomalainen tyyli pitää CV ja työhakemus napakkana ja lyhyenä oli olennainen tieto, useamman sivun mittaiset asiakirjat eivät ole eduksi. 

Tietoisuus siitä millaista työnteko Suomessa on, lisääntyi. Aloituskyselyssä 44,1 % oli ”täysin samaa mieltä”, lopetuskyselyssä 29,3 %. Kuitenkin vastaus ”Vähän samaa mieltä” sai yli 25 % enemmän vastauksia. Tämä osoittaa, että suomalainen työkulttuuri on erilaista kuin vastaajat luulivat. Työpajojen aikana ehdimme kertoa suomalaisen työkulttuurin pääpiirteistä, mutta paljon lisää opittavaa löytyy varmasti. Suurimpina eroavaisuuksina nousi esiin suomalaisen työelämän itsenäisyys, työaikojen noudattamien ja vapaa-ajan kunnioittaminen. Myös hierarkia esihenkilön ja työntekijän välillä on Suomessa matalampi osallistujien lähtömaahan verrattuna. 

Kuva 2: Vastausten kehittyminen teemassa “Työelämä ja työnhaku”.

Itsetuntemus ja itseluottamus 

Vastaukset kysymykseen ”tiedän missä asioissa olen hyvä” vaihtelivat suuresti. Omien vahvuuksien tunnistaminen oli yksi työpajoissa käsitellyistä teemoista, joiden avulla pyrimme tukemaan osallistujia kehittämään itsetuntemustaan. Omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää työhön tai opintoihin hakeutuessa. Jos omasta osaamisesta ei ole virallista dokumenttia, kuten todistusta, on sen tunnistaminen ja sanoittaminen entistä tärkeämpää. 

Vastaajat uskoivat pääsääntöisesti osaavansa ja pystyvänsä tekemään asioita hyvin. Vieraaseen maahan muuttaessa itseluottamus voi kuitenkin horjua ja usko omaan kyvykkyyteen heikentyä. Osallisuus, onnistumisen kokemukset ja integroituminen vahvistavat itseluottamusta. Työpajoissa pyrimme tukemaan osallistujien luottamusta omiin kykyihin luovia menetelmiä hyödyntäen.  

Kuva 3: Vastausten kehittyminen teemassa “Itsetuntemus ja itseluottamus”.

Tulevaisuuden näkymät ja motivaatio 

Yli 70 % vastaajista uskoi hyvään tulevaisuuteen. Vastaukset eivät juuri vaihdelleet aloitus- ja lopetuskyselyn välillä. Maahanmuuttaneen tulevaisuususkoon vaikuttaa syy, jonka vuoksi hän on tullut Suomeen. Emme eritelleet kysymyksessä tarkoitammeko hyvällä tulevaisuudella vastaajan omaa tulevaisuutta, vai esimerkiksi maailmantilannetta. 

Lähes 100 % vastaajista vastasi myönteisesti kysymykseen ”haluan saavuttaa unelmani”. Työpajoissa käytimme luovia menetelmiä tukena käsitellessämme unelmia ja unelmoinnin tärkeyttä. Positiiviset vastaukset kertovat, että osallistuneilla on unelmia, joita kohti he ovat valmiita pyrkimään. 

Kuva 4: Vastausten kehittyminen teemassa “Tulevaisuuden näkymät ja motivaatio”.

Jotta unelmat voitaisiin saavuttaa, tarvitaan monipuolista tukea matkalla kohti päämäärää. Ryhmämuotoisissa työpajoissa pystyimme kertomaan erityisesti alueellisesti merkittävistä asioista, kuten oppilaitoksista, avoimista työpaikoista ja alueen palveluista. Tiedon ja ohjauksen avulla osallistujien on helpompi ottaa seuraavat askeleet omilla poluillaan kohti tavoitteitaan. 

Momentum – Moninaistuvat urapolut-hanke on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Luovan talouden tutkimusyksikön hanke, jonka tavoitteena on ollut edistää yli 29-vuotiaiden maahanmuuttaneiden henkilöiden siirtymistä kohti koulutusta- ja työelämää. Hankkeen päätoteuttajana toimii Live-säätiö ja sitä toteutetaan ryhmähankkeena yhdessä Lab-ammattikorkeakoulun ja Xamkin kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.