Memory Campus tuo menneisyyden datan nykyhetkeen
Memory Campuksen kehittämisalusta rakentuu Mikkelin pitkälle perinteelle digitoinnin ja arkistoinnin keskuksena. Kaupungissa toimivat Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston ja Elkan kaltaiset valtakunnalliset toimijat ovat mahdollistaneet ympäristön, jossa massadigitointi, digitaalinen säilyttäminen ja aineistojen saatavuus ovat arkipäivää. Tätä osaamista hyödynnetään nyt laajasti yritysten ja julkisen sektorin palveluissa, tutkimuksessa sekä dataperustaisen innovoinnin vauhdittamisessa.
Memory Campus on
- tukenut digitoinnin roolia datatalouden ytimessä
- kouluttanut uusia digitoinnin ammattilaisia ja koonnut digitoinnin osaamisverkoston
- rakentanut tekoäly- ja suurteholaskentapohjaisia työkaluja digitointiin
- yhdistänyt digitointiekosysteemin toimijat yhteiseen kehitykseen.
Massadigitointi parantaa aineistojen käytettävyyttä
Yksi merkittävimpiä saavutuksia Memory Campuksen toiminnan aikana on ollut Kansallisarkiston massadigitointikeskuksen sijoittuminen Keskusarkistoon Mikkelin Kalevankankaalle vuonna 2021. Massadigitointi on palvelu, jota Kansallisarkisto tuottaa valtion viranomaisille. Sen tarkoituksena on digitoida valtionhallinnon pysyvästi säilytetty aineisto digitaaliseen muotoon. Asiakirjojen paperinen säilytysmuoto hävitetään digitoinnin jälkeen. Massadigitoitava aineisto on pääsääntöisesti peräisin 1960-luvulta tähän päivään.
– Digitoitavaa aineistoa on 135 hyllykilometriä eli suurin piirtein Mikkelistä Lahteen. Mikkelissä digitointia on tekemässä noin 30 digitoijaa, kertoo Kansallisarkiston ylitarkastaja Tiina Hölttä.
Massadigitoinnin tavoitteena on parantaa aineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä, sillä sen myötä digitaalinen aineisto on hyödynnettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Massadigitoinnin avulla vastataan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja samanaikaisesti hillitään kasvavia tilakustannuksia.
Arkistot avautuvat datana
Mikkelissä sijaitsevat arkistotietovarannot kattavat yli miljardi sivua historiallisia dokumentteja ja lehtiä. Digitoituja aineistoja pystytään hyödyntämään paitsi alkuperäisessä muodossaan, myös datana. Digitoidut aineistot muodostavatkin “menneisyyden massadatan”, jonka hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia niin tekoälyn kehitykselle, liiketoiminnalle kuin kokonaisturvallisuuden kehittämisellekin. Arkistojen aineistot muodostavat ainutlaatuisen luotettavan tiedonlähteen. Tiedon turvallinen ja paikallinen säilytys on myös huoltovarmuuden näkökulmasta viisasta.
– Massadigitointi tarvitsee pysyvän rahoituksen. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Kun yli miljardi sivua valtionhallinnon asiakirjoja muuttuu digitaaliseksi dataksi, syntyy merkittäviä kustannussäästöjä ja huomattava määrä dataa, joka avaa uusia mahdollisuuksia eri tieteenalojen tutkimukselle, pitkien aikasarjojen analyysille, tekoälysovellusten kehittämiselle ja luo pohjan aidosti tietoperusteiselle valtionhallinnolle, kuvaa Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen, Memory Campuksen ohjausryhmän jäsen.
Massadigitointi tarvitsee pysyvän rahoituksen. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Kansallisarkiston massadigitointi jatkuu erillisrahoituksella hankemuotoisena tämän vuoden loppuun saakka. Kansallisarkiston massadigitoinnilla arkistoitavia paperiasiakirjoja voidaan digitoida Suomessa kustannustehokkaasti ja keskitetysti.
Digitointiratkaisuja tutkitaan Memory Labissa
Memory Lab on Memory Campuksen moderni tutkimusympäristö, jossa yritykset ja organisaatiot voivat turvallisesti kokeilla tekoälyjä, kielimalleja ja uusia datapalveluita. Memory Labissa hyödynnetään Mikkeliin hankittua Hippu-supertietokonetta, joka mahdollistaa suuren mittaluokan data-analytiikan ja generatiivisen tekoälyn käytön.
Labissa on kehitetty massadigitointiin liittyviä menetelmiä ja prosesseja, jotka vastaavat muistiorganisaatioiden ja niiden aineistoja hyödyntävien laajeneviin tarpeisiin. Esimerkiksi automaattisen sisällönanalyysin ratkaisuja pääsee kokeilemaan Arkkiivissa. Historiallisten aineistojen elävöittämistä on demonstroitu AIkamatkalla Etelä-Savoon -sovelluksessa, jossa kuka tahansa voi hakea tietoa tekoälyn avulla vaikkapa sähkön saapumisesta Savoon.
Yhteensä yli 20 organisaatiota on jo osallistunut palvelukehitykseen ja kokeiluihin Memory Labissa. Seuraavia kehitysaskeleita suunnitellaan Memory Campus -yhteisössä, johon toivotaan tervetulleeksi yrityksiä, muistiorganisaatioita sekä koulutus- ja tutkimustoimijoita.
Mikä Memory Campus?
- Tiedonhallinnan klusteri Memory Campus on Mikkelin kaupungin vuonna 2018 perustama kehittämisalusta, joka hyödyntää kaupungin ainutlaatuista arkistoinnin ja digitoinnin osaamista tuottaakseen dataa uusiin käyttötarkoituksiin sekä tukeakseen tiedon luotettavuutta ja kestävää digivihreää siirtymää.
- Klusterin keskeisiä perustajajäseniä ovat olleet Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Elka ja Mamk, ja sitä koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus Digitalia.
- Memory Campuksessa on 45 jäsenorganisaatiota, joihin kuuluu arkisto-, kirjasto- ja museoalan toimijoita, tutkimusorganisaatioita, tiedonhallinnan yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita.
- Klusterin yhteisö- ja verkostotoiminta, uuden tiedon tuottaminen ja kehittämishankkeet vahvistavat alueen elinvoimaa, kehittävät tiedonhallinnan osaamista ja luovat uusia palveluja digitaalisen tulevaisuuden tarpeisiin.
- Memory Campus rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä tutkimusympäristöä, joka koostuu Memory Labin infrastruktuurista, datasta ja osaamisesta.
- Klusterille on myönnetty Cluster Management Excellence Bronze Label -laatumerkki vuonna 2025.
Lähteitä ja lisätietoa
Massadigitoinnin palvelu | Kansallisarkisto
Kansallisarkiston massadigitointi parantaa aineistojen saavutettavuutta
Tutustu myös näihin artikkeleihin
Xamkilla ennätyksellinen TKI-vuosi
Nuori tarvitsee yhteisöä eikä yksin pärjäämisen ihannetta
