Nuorten kehittäjäryhmä rakentaa parempaa lastensuojelua
Kehittäjäryhmän tavoitteena on kehittää hyvinvointialueen lastensuojelua erityisesti sijaishuollon ja jälkihuollon osalta. Samalla pyritään purkamaan lastensuojeluun liittyviä ennakkoluuloja ja vahvistamaan nuorten kokemusta siitä, että heidän näkemyksensä ovat merkityksellisiä.
Osallisuus on keskeinen perusoikeus ja tarkoittaa enemmän kuin kuulluksi tulemista. Osallisuus on mahdollisuutta vaikuttaa, osallistua ja tulla kohdatuksi arvostavasti. Se rakentuu arjen kohtaamisissa ja vuorovaikutuksessa. Osallisuuden kokemus vaikuttaa suoraan nuorten hyvinvointiin, turvallisuuden tunteeseen ja luottamukseen.
Lastensuojelussa osallisuus ei kuitenkaan toteudu itsestään. Se edellyttää aikaa, rakenteita ja ammatillista harkintaa. Usein nuorten kokemus on, että heitä kuullaan, mutta heidän näkemyksensä eivät vaikuta päätöksiin.
Nuorten kehittäjäryhmä vastaa tähän haasteeseen tarjoamalla rakenteellisen tavan osallistua.
Kymenlaaksossa on päästy jo pitkälle
Kymenlaaksossa kehittäjäryhmätoimintaa on rakennettu määrätietoisesti yhteistyössä Xamkin lastensuojeluhankkeiden ja Kymenlaakson hyvinvointialueen kanssa. Yhteistyön tuloksena on päästy tilanteeseen, jossa toiminnalle on luotu yhteinen suunta, selkeä rakenne ja sovitut käytännöt.
Kehittäjäryhmä ei ole irrallinen kokeilu, vaan osa alueellista kehittämistyötä. Toiminta kiinnittyy sekä hyvinvointialueen rakenteisiin että lastensuojelun kehittämishankkeisiin, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen työn ja vaikuttavuuden.
Yhteisesti sovittuja käytäntöjä ovat esimerkiksi:
- miten nuorten näkemykset kerätään ja dokumentoidaan
- miten ne viedään eteenpäin päätöksentekoon ja kehittämiseen
- miten tieto palautetaan takaisin nuorille
- miten eri toimijat tekevät yhteistyötä
Tämä rakenne on keskeinen, jotta nuorten osallisuus ei jää yksittäisiksi kokemuksiksi, vaan muuttuu systemaattiseksi vaikuttamiseksi.
Mitä nuorten kehittäjäryhmä tekee käytännössä
Kehittäjäryhmä kokoaa yhteen 13–30-vuotiaita nuoria, joilla on kokemusta lastensuojelusta. Toiminta yhdistää rennon yhdessäolon ja tavoitteellisen kehittämistyön.
Kehittäjäryhmän tapaamisissa:
- käsitellään valittuja lastensuojelun tai sijaishuollon kehittämiskohteita
- keskustellaan nuorten kokemuksista
- tuotetaan kehittämisideoita
- mahdollistetaan vertaistuelliset kohtaamiset
- luodaan yhteisöllisyyttä
Nuorten näkemykset kirjataan ylös ja viedään eteenpäin ammattilaisille, jotka arvioivat hyvinvointialueella miten asiat huomioidaan kehittämisessä tai onko ne tarpeen viedä päätöksentekoon. Tämä on keskeistä, sillä kokemusasiantuntijuus on merkityksellistä vain silloin, kun se kytkeytyy käytännön kehittämiseen.
Kehittäjäryhmä toimii osana laajempaa kokonaisuutta, jossa nuorten tuottama tieto ei jää irralliseksi, vaan se vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
Sparrauksessa syntyneet ideat
Työskentelyssä nousi esiin vahva toive siitä, että toiminta olisi samanaikaisesti merkityksellistä ja yhteisöllistä.
Nuoret toivoivat:
- yhteistä tekemistä kuten retkiä ja keilausta
- mahdollisuuksia tutustua ja vahvistaa ryhmän yhteishenkeä
- tilaa keskustella omista kokemuksista turvallisesti
Lisäksi esiin nousi tarve vaikuttaa konkreettisesti. Pelkkä osallistuminen ei riitä, vaan nuoret haluavat nähdä, että heidän ajatuksensa johtavat muutoksiin.
Pidemmällä aikavälillä ideoitiin:
- yhteistyötä muiden kehittäjäryhmien kanssa
- nuorten äänen viemistä eri palveluihin
- tapahtumien järjestämistä
- kokemusasiantuntijuuden vahvempaa roolia arjen työssä
Kokemusasiantuntijuus kehittämisen ytimessä
Kehittäjäryhmän toiminta perustuu kokemusasiantuntijuuteen. Kokemustieto tuo esiin näkökulmia, joita ei voida saavuttaa pelkästään ammatillisen tiedon kautta.
Kokemusasiantuntijuus ei korvaa ammatillista asiantuntijuutta, vaan täydentää sitä. Sen hyödyntäminen edellyttää ammattilaisilta valmiutta kuunnella, arvioida ja ottaa tieto käyttöön.
Keskeistä on myös eettisyys. Toiminnan tulee olla nuorille turvallista, vapaaehtoista ja hyvinvointia tukevaa. Nuorella on oikeus päättää, mitä hän kertoo ja missä tilanteessa.
Kehittäjäryhmällä on oltava rakenteet
Kehittäjäryhmän toimivuus ei synny itsestään, vaan vaatii selkeitä rakenteita ja tietoista suunnittelua.
Keskeisiä onnistumisen edellytyksiä ovat:
- selkeä tavoite ja yhteinen suunta
- nuorten aito rooli toiminnan rakentajina
- turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri
- ohjaajien herkkyys kuunnella ja mahdollistaa
- riittävät resurssit ja jatkuvuus
On tärkeää, että kehittäjäryhmän toiminta ei jää yksittäisten ihmisten varaan, vaan kiinnittyy osaksi alueellisia rakenteita ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä
Kehittäjäryhmä voi parhaimmillaan toimia siltana nuorten ja palvelujärjestelmän välillä. Se tekee näkyväksi nuorten kokemuksia ja auttaa kehittämään palveluita, jotka vastaavat paremmin todellisiin tarpeisiin.
Kehittäjäryhmä ei ole vain toimintamuoto, vaan tapa ajatella lastensuojelun kehittämistä. Se perustuu ajatukseen, että nuoret eivät ole pelkästään palveluiden kohteita, vaan aktiivisia toimijoita ja kehittäjiä. Kymenlaaksossa on jo rakennettu vahva perusta tälle työlle. Kun nuorten ääni kytketään rakenteisiin ja päätöksentekoon, syntyy muutosta, joka on sekä vaikuttavaa että kestävää.
Se mihin sitoutuu ja minkä kokee omakseen, sitä ei halua rikkoa
Tutustu myös näihin artikkeleihin
Kansainväliset työyhteisöt – Vinkkilista työnantajille
Uusia ratkaisuja vaativan sijaishuollon osaamisen vahvistamiseen
