Kyberturvallisuutta käytännön tilanteiden kautta

Oviedon hackathonissa kyberturvallisuutta tarkasteltiin konkreettisten haasteiden kautta: miten tunnistaa riskejä, miten toimia häiriötilanteissa ja miten rakentaa toimintamalleja, jotka kestävät myös odottamattomia tilanteita. Tämä lähestymistapa on suoraan sovellettavissa pk‑yritysten arkeen, jossa resurssit ovat rajalliset ja vastuut usein keskittyneet harvoille henkilöille.

Keskeinen havainto oli, että kyberturvallisuus ei kehity ensisijaisesti ohjeita lukemalla, vaan tekemällä, kokeilemalla ja harjoittelemalla. Hackathon‑ympäristö tarjosi turvallisen tilan testata ratkaisuja, tehdä virheitä ja oppia niistä – juuri sellaista oppimista, jota myös pk‑yritykset tarvitsevat vahvistaakseen omaa kyberresilienssiään.
Harjoittelu ja simulaatiot tukevat yritysten valmiuksia

Tapahtuman yhteydessä esiteltiin Kyberturvan tulevaisuus Kymenlaaksossa ‑hankkeessa kehitettyjä pk‑yrityksille suunnattuja kyberturvallisuusharjoituksia, jotka on toteutettu VirtualLab‑ympäristöön. Harjoitukset herättivät laajaa kiinnostusta ja keskustelua siitä, miten yritykset voivat harjoitella kyberhäiriöihin varautumista ilman, että toiminta tai tuotanto vaarantuu.

Kansainvälinen palaute vahvisti, että simuloidut, realistiset harjoitteet ovat tehokas tapa kehittää yritysten kyberturvallisuusosaamista. Ne auttavat tunnistamaan omia heikkouksia, selkeyttämään vastuita ja parantamaan reagointikykyä – asioita, joilla on suora vaikutus yrityksen toiminnan jatkuvuuteen.

Yhteiset haasteet, jaettavat ratkaisut

Hackathonissa kävi ilmi, että pk‑yritysten kyberturvallisuushaasteet ovat pitkälti samankaltaisia eri puolilla Eurooppaa. Pilvi‑ ja hybridiympäristöjen turvallisuus, IoT‑ ja OT‑järjestelmät sekä tekoälyn hyödyntäminen ja siihen liittyvät riskit koskettavat yhä useampaa yritystä myös Kymenlaaksossa.

Eroja löytyi kuitenkin siinä, miten näihin haasteisiin vastataan. Kansainvälinen vuorovaikutus tarjosi mahdollisuuden vertailla erilaisia toimintamalleja ja oppia ratkaisuista, joita on jo testattu muualla. Tämä auttaa tuomaan Kymenlaakson yritysten käyttöön hyväksi havaittuja käytäntöjä ilman, että jokaisen yrityksen täytyy lähteä liikkeelle nollasta.

Kyberturvallisuus osana yrityksen kokonaiskyvykkyyttä

Oviedon tapahtumassa korostui vahvasti se, että kyberturvallisuus ei ole vain tekninen kysymys. Yhtä tärkeitä ovat ihmiset, päätöksenteko ja toimintamallit. Häiriötilanteissa ratkaisevaa on, tunnistetaanko poikkeama ajoissa, tiedetäänkö miten toimia ja pystytäänkö palauttamaan toiminta hallitusti.
Tämä näkökulma on erityisen relevantti pk‑yrityksille, joissa ei välttämättä ole erillisiä tietoturvatiimejä. Kyberturvan tulevaisuus Kymenlaaksossa ‑hankkeen tavoitteena onkin tukea yrityksiä kokonaisvaltaisesti: teknisten ratkaisujen lisäksi vahvistetaan osaamista, harjoitellaan toimintaa ja rakennetaan ymmärrystä siitä, mitä kyberturvallisuus tarkoittaa juuri kyseisen yrityksen toiminnassa.

Miksi tällaisia matkoja tehdään?

Kansainväliset tapahtumat, kuten Oviedon kyberturvallisuushackathon, tarjoavat ympäristön, jota ei voida rakentaa pelkästään kotimaassa. Ne mahdollistavat kehittämisen, testaamisen ja oppimisen yhdessä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa, ja tuovat esiin uusia näkökulmia, joita voidaan soveltaa paikallisesti.
Kyberturvan tulevaisuus Kymenlaaksossa ‑hankkeessa nämä opit jalostetaan Kyberasema-sivuston ja hankkeen asiantuntijoiden kautta yrityksille tarjottaviksi käytännönläheisiksi sisällöiksi, harjoituksiksi ja tukimuodoiksi. Tavoitteena on, että Kymenlaakson pk‑yritykset voivat vahvistaa kyberturvallisuuttaan hallitusti, omista lähtökohdistaan ja todellisia riskejä ymmärtäen.

Kansainväliset uhat edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä

Kyberturvallisuuden haasteet eivät tunne valtioiden rajoja. Digitaaliset palvelut, käytetty teknologia sekä toimitus‑ ja alihankintaketjut ovat luonteeltaan kansainvälisiä, ja samoin ovat myös niihin kohdistuvat uhat. Uudet haavoittuvuudet, hyökkäysmenetelmät ja vaikutuskeinot kehittyvät nopeasti, ja niiden muutosnopeus on usein nopeampi kuin yksittäisten organisaatioiden kyky reagoida niihin yksin.

Tämän vuoksi kansainvälinen yhteistyö ei ole kyberturvallisuudessa lisäarvo, vaan välttämättömyys. Vain jakamalla tietoa, vertaamalla toimintamalleja ja kehittämällä ratkaisuja yhdessä voidaan vastata uhkiin, jotka syntyvät ja leviävät globaalissa digitaalisessa toimintaympäristössä. Kansainväliset tapahtumat, kuten Oviedon yliopiston kyberturvallisuushackathon, tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa nousevia ilmiöitä varhaisessa vaiheessa ja ymmärtää, miten niihin reagoidaan eri puolilla Eurooppaa.
Kyberturvallisuudessa työskennellään usein luottamuksellisten turvallisuuskysymysten ja kriittisen infrastruktuurin parissa. Tällaisessa toimintaympäristössä luottamus yhteistyökumppaneihin on keskeinen edellytys aidolle yhteistyölle. Luottamusta ei rakenneta pelkästään etäkokouksilla tai sähköpostitse, vaan se syntyy ennen kaikkea henkilökohtaisesta kohtaamisesta ja yhteisestä tekemisestä.

Kasvokkain tapahtuva yhteistyö mahdollistaa syvemmän ymmärryksen kumppaneiden osaamisesta, toimintatavoista ja ajattelumalleista. Se luo pohjan pitkäjänteiselle yhteistyölle, jonka varaan voidaan rakentaa myös Kymenlaakson pk‑yrityksiä palvelevia ratkaisuja. Kansainväliset kehittämisympäristöt tukevat tätä luottamuksen rakentumista ja varmistavat, että yhteistyö perustuu todelliseen yhteiseen ymmärrykseen – ei vain muodollisiin verkostoihin.

Näistä syistä kansainvälinen yhteistyö on olennainen osa Kyberturvan tulevaisuus Kymenlaaksossa ‑hankkeen toimintaa. Tavoitteena on varmistaa, että Kymenlaakson yrityksillä on käytössään ajantasainen, testattu ja luotettaviin kumppanuuksiin nojaava kyberturvallisuusosaaminen muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä.

Kyberturvan tulevaisuus Kymenlaaksossa ‑hanketta rahoittaa Kymenlaakson liitto Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).