Sijaishuollon kehittämispäivässä opittiin traumainformoidusta työotteesta sijaishuollossa

Veli-Matti Karhu kertoi väitöstutkimuksestaan, joka osoittaa dyadisten eli suhteeseen keskittyvien ja systeemisten lähestymistapojen tuottavan yksinään rajallisia vaikutuksia. Dyadiset toimintatavat pitävät sisällään mm. mentalisaatiota, tunnesäätelyä ja reflektiivistä kohtaamista. Systeemiseen toimintaan kuuluu sovitut rakenteet esim. tiimirakenne, reflektiivinen ohjaus sekä johtamisen tuki. Sen sijaan toimintamallit, jotka yhdistävät systeemisiä ja dyadisia toimintatapoja ovat vaikuttavimpia. Kun suhdeperustainen ja systeeminen työote yhdistetään, vaikutukset ovat johdonmukaisempia ja pitkäkestoisempia. Esimerkiksi sijaishuoltopaikkojen vaihtuvuutta voitiin pienentää integroiduilla malleilla.

Mitä tulokset voisivat tarkoittaa lastensuojelun sijaishuollon yksiköissä?

• Reflektiivinen yhteisö on tärkeämpi kuin yksittäinen menetelmä: työntekijät tarvitsevat tilaa pohtia, mitä nuori viestii, ei vain ohjeita.
• Johtaminen ja rakenteet ovat osa hoivaa: traumainformoitu johtajuus tarkoittaa ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä ja tunnetukea.
• Koherenssi välittyy nuorelle: johdonmukaisuus aikuisissa luo kehityksellistä jatkuvuutta.
• Tuloksellisuus näkyy arjen mikrohetkissä: parhaat vaikutukset syntyvät tavasta pysyä yhteydessä nuoreen vaikeassa hetkessä.

Tulee huomioida, että työskentelymalli ei saa aikaan yksin vaikuttavuutta. Traumainformoitu työote muuttuu vaikuttavaksi vasta silloin, kun se on sekä inhimillisesti koettu että rakenteellisesti mahdollistettu. Kun organisaatio ja aikuiset toimivat samalla emotionaalisella taajuudella, nuori voi alkaa uskoa turvallisuuteen.

Kuva: Hanna Savolainen