Yhteiskuntasuhteet ja edunvalvonta
Xamk on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija, joka osallistuu julkiseen keskusteluun niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Xamkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta suuntautuu aluekehittämisen lisäksi koko suomalaiseen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen.
Xamk on aktiivinen ja vastuullinen yhteiskunnallinen toimija.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Kannamme vastuuta aluekehittämisestä olemalla aktiivinen yhteiskunnallinen toimija. Aktiivisella yhteydenpidolla alueen päättäjiin sekä elinkeinoelämään Xamk pyrkii vahvistamaan sekä ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksiä että vauhdittamaan koko alueen kehitystä ja kasvua.
Vahva ja saavutettava korkeakoulutus ovat edelleen suomalaisen sivistys- ja hyvinvointivaltion peruspilareita. Xamkin yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta suuntautuu aluekehittämisen lisäksi koko suomalaiseen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen.
Vaikuttamistyössään Xamk on vastuullinen ja avoin. Jätämme Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämään avoimuusrekisteriin kahdesti vuodessa toimintailmoituksen kaikesta ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevasta vaikuttamistyöstä.
Ilmoituksiin voit tutustua VTV:n sivuilta.
Lisäksi Xamk kantaa vastuuta opiskelijoiden demokratiakasvatuksesta. Poliittisen vaalitoiminnan mahdollistamiseksi kampuksilla on Xamk laatinut ohjeet ja pelisäännöt, jotka ovat luettavissa täältä.
Alta voit lukea tarkemmin Xamkin vaikuttamisteemoista sekä edunvalvontamme keskeisistä tavoitteista.
Kysy lisää!
Edunvalvonnan ja vaikuttamisen teemat
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk yhdessä 12 muun suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa on valmistellut esitystä ammatillisen tohtorikoulutuksen pilotoimiseksi Suomessa.
Suomen kilpailukyky nousuun
Suomen kilpailukyky on kansainvälisen kilpailukykymittauksen mukaan junnannut jo vuosia paikallaan. Osaamistason nostaminen on välttämätöntä, jotta yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa. Tämä koskee erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa kasvun mahdollisuudet ovat suurimmat. Pk-yritykset hyötyisivät eniten uusia innovaatioita ja tuotteita tuottavasta tutkimus- ja kehitystyötä.
Myös julkisella sektorilla muun muassa hyvinvointialueiden haasteet ovat tiedossa: kautta maan etsitään uusia tapoja toiminnan tehostamiseksi. Tarvetta korkeatasoiselle ja käytännönläheiselle soveltavalle tutkimus-, kehitystoiminnalle löytyy.
Suomi tarvitseekin uusia keinoja talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Olemme jo jääneet eurooppalaisesta kehityksestä jälkeen ja tarvitsemme piristysruisketta kansallisen osaamistason ja TKI-toiminnan kasvattamiseen.
Ammatillinen tohtorikoulutus
Euroopassa monet maat (mm. Alankomaat, Ruotsi, Saksa ja Portugali) ovat viime vuosina laajentaneet tohtorikoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa ammattikorkeakouluissa. Tavoitteena on ollut vahvistaa ammattikorkeakouluja ja vastata siten kansainväliseen kilpailuun työelämälähtöisen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan saralla.
Ammatillinen tohtoritutkinto olisi saman tasoinen yliopistojen tohtoritutkinnon kanssa, mutta eroaisi yliopistojen tutkimuksesta työelämälähtöisyydellään. Tutkinto on suunnattu asiantuntijoille, jotka haluavat kehittää omaa alaansa ja työyhteisöään tutkimuksellisin keinoin. Tutkimusongelmat ja kehittämistarpeet nousevat työelämästä, ja ratkaisut viedään käytäntöön jo tohtoriopintojen aikana.
Tutkinto voitaisiin tehdä suoraan yritykseen. Näin saataisiin suora yhteys tutkimuksen ja työelämän välille sekä jalkautettua tutkimustuloste siirtymistä suoraan käytäntöön.
Työelämälähtöinen tutkimus vauhdittaa aluekehitystä ja loisi uusia kasvun mahdollisuuksia. Ammatillinen tohtorikoulutus täydentäisi koulutusmallia: yliopistojen tohtorikoulutus ja akateeminen tutkimus saisi rinnalleen työelämälähtöisen ja suoraan yritysten tarpeita palvelevan mallin
Xamkin ratkaisuehdotus
Xamk esittää, että Suomi seuraa eurooppalaista kehitystä ja mahdollistaa ammatilliset tohtoritutkinnot. Tohtoritutkinto toteutettaisiin soveltavasti, vahvassa yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa. Tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn kasvattaminen. Pilotti ammatillisesta tohtorikoulutuksesta voitaisiin käynnistää jo vaalikaudella 2027-2031
Suomi on ainoa EU-maa, jossa ammattikorkeakouluissa suoritetuista ylemmistä korkeakoulututkinnoista ei maan omalla kielellä käytetä maisteri-nimitystä.
YAMK-tutkinto on viralliselta tasoluokitukseltaan samantasoinen kuin yliopiston maisteritutkinto. Tutkintoja ei kuitenkaan aina kohdella samanarvoisina työelämässä.
Suomen käyttämä YAMK-nimike on huonosti tunnettu työelämässä ja joissakin tapauksissa se voi olla jopa harhaanjohtava. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintokoulutuksen suorittaja voi saada tutkintonimikkeeksi sairaanhoitaja (YAMK), vaikka hänellä ei olisi suoritettuna sairaanhoitajan pätevyyden antamaa ammattikorkeakoulututkintoa.
Muualla Euroopassa, Suomea ja Belgian Flanderia lukuun ottamatta, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut saa maisterin nimikkeen. Suomen nimikekäytäntö on yhtenäistettävä muun Euroopan kanssa.
Suomessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut saa YAMK-tutkintonimikkeen. Englanniksi sama nimike on kuitenkin jo nyt ”Master of” muotoa.
Xamkin ratkaisuehdotus
Maisteri-nimikkeen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa selkeyttäisi tilanteen ja yhtenäistäisi tutkintonimikkeet. Maisteri-nimike toisi myös osaajat samalle viivalle.
Suomi on jäänyt jälkeen kansainvälisessä koulutusten vertailussa. Myös oppimistulokset ovat olleet laskussa. Suomalaiset nuoret aikuiset ovat matalammin koulutettuja, kuin ihmiset OECD-maissa keskimäärin.
Tällä hetkellä suomalaisista 25–34-vuotiaista korkeakoulutettuja on noin 40 prosenttia. Suomen tavoitteena on kasvattaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin, ministeröiden kansliapäälliköt väläyttivät tavoitteeksi jopa 70 prosenttia.
Samaan aikaan koulutuksesta on leikattu viimeisen 10 vuoden aikana yli 2 miljardia euroa.
Xamkin ratkaisuehdokset
Suomeen on saatava lisää kansainvälisiä opiskelijoita ja luotava edellytykset, jotta mahdollisimman moni jää Suomeen ja maakuntiin valmistumisensa jälkeen.
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on nostettava riittävälle tasolle. Myös aloituspaikkoja on lisättävä korkeakoulutettujen määrän kasvattamiseksi.
On varmistettava, että opinnot suoritetaan loppuun. Panostuksia tarvitaan laadukkaaseen opetukseen ja opintojenohjaukseen sekä opiskeluhyvinvointiin.
Jatkuvaan oppimiseen ja opintojen täydentämiseen tulee kannustaa ikään ja koulutustasoon katsomatta. Osaamistason nostoon ei riitä vain nuorten aikuisten kouluttaminen.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on avain osaamistason nostoon. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus- ja kehittämistyö palvelee alueemme työelämää ja opetusta. Yritysten TKI-panokset ovat Suomen alhaisimmat. Yritysten kehittymistä ja kansainvälistymistä on vauhditettava yhteistyössä.
Varhaiskasvatuslain uudistukset vuonna 2018 heikensivät ammattikorkeakouluista valmistuneiden asemaa varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatuslain uudistus poisti ammattikorkeakouluista valmistuneilta, varhaiskasvatukseen suuntautuneilta sosionomeilta kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään. Ammattikorkeakouluista valmistuu nyt varhaiskasvatuksen sosionomeja.
Vaikka lakimuutoksesta on kulunut jo monta vuotta, varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävänkuva ja palkka ovat edelleen epäselvät. Ammattikorkeakouluista siis valmistuu varhaiskasvatuksen ammattilaisia, joille ei ole määritelty paikkaa työelämässä.
Lisäksi varhaiskasvatuslakia muutettiin niin, että ylemmän ammattikorkeakoulu- eli YAMK-tutkinnon suorittaminen ei enää anna kelpoisuutta päiväkodin johtotehtäviin.
Samaan aikaan varhaiskasvatuksen työvoimapula on valtakunnallisesti erittäin vakava. Suuri osa kunnista voi olla varhaiskasvatuksen osalta laittomassa tilanteessa vuonna 2030. Etelä-Savossa eläköityy noin 280 lastenhoitajaa ja varhaiskasvatuksen opettajaa seuraavan 10 vuoden aikana. Kymenlaaksossa eläköityvien määrä on noin 390 henkilöä.
Xamkin ratkaisuehdotus
Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva ja palkka on määriteltävä pikaisesti. Varhaiskasvatuksessa on myös tunnistettava osaamiset ja vahvuudet, joita varhaiskasvatuksen sosionomiksi valmistuneilla on. Varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi saa koulutuksessa erityisesti vahvan sosiaalipedagogisen osaamisen varhaiskasvatusosaamisen lisäksi.
Lakiin on kirjattava 1/3 henkilöstömitoitus, jolloin jokaisessa päiväkotiryhmässä on yksi varhaiskasvatuksen sosionomi.
Varhaiskasvatuksen sosionomien jatkokoulutusmahdollisuudet on turvattava. YAMK-tutkinnot ovat johtamis- ja kehittämisvalmiuksia tuottavia koulutuksia, joten tutkinnon suorittaneen pitäisi voida hakea myös päiväkodin johtotehtäviin.
Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen työvoimapula ei kestä koulutusten eriarvoistamista tai yhden osaajajoukon sivuuttamista.
12 ammattikorkeakoulua: Suomi tarvitsee työelämäsuuntautuneen ammatillisen tohtoritutkinnon
Xamk on ammattikorkeakouluista aktiivisin yhteiskunnallinen vaikuttaja
Xamk kouluttaa yli kolmasosan kaikista Suomen avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoista
Kiinnostaako yhteistyö?
Haluatko kehittää innovaatioita, vahvistaa henkilöstösi osaamista tai tehdä yhteistyötä opiskelijoidemme kanssa? Me voimme auttaa! Täytä verkkolomakkeemme ja ota ensimmäinen askel kohti yhteistyötä!