Toimintaa monikulttuurisuuskeskuksissa

Uuteen maahan muutettaessa oma elämänpiiri on rakennettava uudelleen. Oman paikan löytäminen yhteiskunnassa ja yhteisössä on prosessi, johon tarvitaan tukea. Työpaikan oletetaan usein toimivan tärkeänä kotouttajana, mutta monelle maahan muuttaneelle se ei ole ensimmäinen etappi uudessa maassa. Siksi monikulttuurisuuskeskukset tarjoavat tärkeän ympäristön, jossa voi kohdata vertaisiaan ja saada tukea suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtämiseen.

Säännöllisen toiminnan merkitys

Monikulttuurikeskuksissa järjestettävä säännöllinen toiminta, kuten suomen kielen opetus tai harrastusryhmät, tuovat arkeen rakennetta ja jatkuvuutta. Toistuvat kokoontumiset samaan aikaan samassa paikassa luovat turvallisuutta ja antavat päiviin merkityksellisyyttä. Kun maahanmuuttanut odottaa esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen tai muun opiskelun alkamista, tällainen toiminta voi lisätä kuuluvuuden tunnetta ja auttaa rakentamaan sosiaalisia verkostoja.

Säännöllisellä toiminnalla on usein selkeä tavoite, kuten kielitaidon kehittäminen tai arjen taitojen vahvistaminen. Tavoitteellinen tekeminen tukee osallistujan toimijuutta ja lisää itsevarmuutta onnistumisen kokemusten kautta. On tärkeää, että toiminta mahdollistaa erilaiset osallistumisen tavat – joku ilmaisee itseään mieluiten puhumalla, toinen kirjoittamalla tai piirtämällä. (Ohjeita osallistamiseen s.a.)

Toiminnan arviointi ja kehittäminen yhdessä osallistujien kanssa vahvistaa osallisuuden tunnetta. Kun maahan muuttaneet pääsevät mukaan suunnitteluun, he voivat aidosti vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin. (Ramadan 2021, 16-20.)

Vapaan toiminnan merkitys

Kaikki eivät kaipaa ohjattua tai aikataulutettua toimintaa. Monille merkityksellisintä on mahdollisuus tulla paikalle ilman vaatimuksia tai tavoitteita. Vapaa toiminta, kuten keskustelu, pelailu tai yhdessä oleminen, tarjoaa matalan kynnyksen osallistua ja mahdollisuuden levähtää arjen paineista (Jokinen 2019, 12).

Vapaa toiminta luo usein olohuonemaisen ja turvallisen ilmapiirin, jossa ei ole selkeitä rooleja asiakkaan ja työntekijän välillä. Tämä helpottaa uusien kävijöiden tutustumista keskukseen ja toisiinsa, ja tukee mielenterveyttä sekä jaksamista. Monelle monikulttuurikeskus toimii näin myös yhteisöllisenä turvapaikkana, ei vain oppimisen paikkana.

Ohjatun ja vapaan toiminnan tasapaino

Parhaiten monikulttuurisuuskeskus palvelee kävijöitään, kun tarjolla on sekä ohjattua että vapaata toimintaa. Ohjattu toiminta luo rutiineja ja tukee kotoutumista, kun taas vapaa toiminta antaa tilaa palautumiselle ja luonteville kohtaamisille. Usein vapaa yhdessäolo toimii myös ensimmäisenä askeleena kohti säännöllisempää osallistumista – kun ihminen tuntee olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi, hän uskaltaa helpommin lähteä mukaan ohjattuun toimintaan.

LÄHTEET:

Ohjeita osallistamiseen. s.a. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. WWW-dokumentti. Päivitetty 5.11.2024. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/ohjeita-osallistamiseen [viitattu 9.10.2025].

Ramadan, F. 2021. Opas maahanmuuttotyön tueksi. Kuntoutussäätiö. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.kuntoutussaatio.fi/wp-content/uploads/Maahanmuuttotyon_opas_web.pdf [viitattu 9.10.2025].

Jokinen, E. 2019. “Olen oppinut paljon tärkeitä asioita” – Kotoutumista ja osallisuutta tukevaa ryhmätoimintaa. Hämeen Ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121727288  [viitattu 9.10.2025].

Kirjoittaja työskentelee Momentum – moninaistuvat urapolut -hankkeessa TKI-asiantuntijana. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja se toteutetaan Live-säätiön koordinoimana yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa.