Toimittaja, kirjailija Katariina Hakaniemi: Sanoilla on tapana järjestyä
Rakkaus kirjoittamiseen on yksi suurista etuoikeuksista, jonka olen saanut, toteaa Hakaniemi. Kun itseään pystyy ilmaisemaan kirjoittamalla, saa myös viestinsä paremmin perille.
– Siksi heitä, joille kirjoittaminen on vaikeaa, on tuettava kaikin tavoin. Ymmärretyksi tuleminen on jokaisen perusoikeus, Hakaniemi painottaa.
Omaa kirjoittamisen prosessiaan Hakaniemi vertaa pitkien hiuksien kampaamiseen. Raakateksti on helppo saada valmiiksi, mutta sitten työ vasta alkaa. Kun oman tekstin lukeminen tökkii, se tarkoittaa sitä, että tekstissä on takku. Takku johtuu yleensä siitä, ettei oma ajatus ole ollut kirkas.
Tekstitakku voi olla esimerkiksi liian koukeroinen lause. Joskus takku on selvittämisen sijaan leikattava pois.
– Palaan takkuihin niin monta kertaa, kunnes ne on selvitetty, aivan kuten hiusten kanssa, Hakaniemi naurahtaa.
Hakaniemi tunnustaa, että kirjoittaminen tuntuu hänestäkin välillä puulta, kuin lyijykynää pureskelisi. Viime aikoina hän on tuntenut tuskaa syksyllä ilmestyvästä kirjasta, jonka aihe ei ole helppo.
– Tämän selviytymistarinan kirjoittaminen alkoi jo pari vuotta sitten, ja matka on ollut todellinen oppimisprosessi ihmismieleen.
Tarinan kirjoitusprosessissa pää ja paperit ovat olleet kaaoksessa, joten Hakaniemen mukaan on pieni ihme, että kirja kohta valmistuu. Kirjoittamisen iloa korostaakin juuri tekstin valmistuminen.
– Toimin tässä ehkä rohkaisevana esimerkkinä: vaikka et olisi järjestelmällinen, kirjoittaminen voi silti onnistua.
Kannustamisen voima on samoin erittäin tärkeää. Oma käsikirjoitus palasi juuri kustannustoimittajalta, ja nyt tehtävänä on työstää aikajanaa loogisemmaksi ja tarkistaa faktoja.
Kirjailijan vinkit kirjoittamiseen
Kirjoittamisen punainen lanka on sukua tekstin imulle. Jos tekstissä on imua, lukija ei voi jättää tekstiä kesken. Tekstin dynamiikkaa onkin antoisa rakentaa, Hakaniemi kannustaa.
Lukeminen on tehtävä helpoksi lukijalle. Tekstin ei pidä olla vaikeaselkoista, vaikka kirjoittaisit vaikeasta aiheesta. Kun yrittää kirjoittaa liian hienosti, menee usein mönkään: kannattaa siis suosia selkeitä lauserakenteita ja hyvää suomen kieltä.
– Kirjoittamisen tavoitteena on, että lukijan tarvitsee vain hypätä kyytiin, Hakaniemi tähdentää.
Lukijalle kannattaa jättää tilaa oivaltaa, mistä on kyse. Kirjoittajan tehtävä on näyttää oivaltamisen paikat selittämisen sijaan. Kun lukija samaistuu tekstiin, hän kertoo siitä eteenpäin.
Hakaniemi neuvoo mahdollisuuksien mukaan karttamaan kiirettä, sillä kiire on kirjoittajan pahimpia vihollisia. Virheitä ei kuitenkaan kannata pelätä – niiden avulla oppii ja teksti paranee. Tekstin kannattaa antaa levätä, ja sitä voi seuraavana päivänä katsoa uusin silmin. On erittäin tärkeää muistaa levätä itsekin.
– Toimittajakollegani neuvoi, ettei jokaiseen projektiin kannata vuodattaa sydänvertaan, ja tämä neuvo on pitänyt yllä omaa hyvinvointiani.
Kirjoittamisesta kannattaa tehdä hauskaa, vaikka teksti olisikin selkeää ja asiallista. Huumori voi selittää asiat paremmin, mikäli se sopii tilanteeseen. Herätä tunteita, sillä ne muistetaan!
Kirjoittamisen ilo voi löytyä myös yksinkertaisella keinolla: kirjoita siitä, mikä oikeasti kiinnostaa sinua. Syty aiheellesi, jolloin puolet työstä on jo tehty. Mieti, mikä aiheessasi kiinnostaa ja kuuntele myös hiljaisia signaaleja. Muista, että kirjoittamisen ilo voi syttyä myös työn edetessä.
Hakaniemi antaa lopuksi ”bonusvinkin”: lue paljon! Lue kirjoja ja artikkeleita, ota mallia toisten teksteistä. Lukeminen on kirjoittamisen hyvä apuri.
Kirjoittaminen auttaa monella tasolla
Hakaniemi puhui kirjoittamisen ilosta Xamkin Vuoden julkaisu -tapahtumassa toukokuussa 2025. Tapahtumassa palkituista julkaisuista Hakaniemen huomion kiinnitti erityisesti Nuorten tulevaisuusvalmennuksen opas. Hän kiitti oppaan kirjoittajia ja kaikkia kasvattajia, jotka vievät tulevaisuususkoa nuorten keskuudessa eteenpäin.
– En voisi keksiä ajankohtaisempaa teemaa juuri tässä ajassa. Meidän aikuisten tärkeä tehtävä on näyttää nuoremmille, että aikuiseksi kannattaa kasvaa ja monista vaikeistakin paikoista selviää, Hakaniemi painottaa.
Hakaniemi kertoo, että toimittajana ja kirjailija hän tähtää toki siihen, että omat kirjoitukset joskus julkaistaan. Terapeuttinen kirjoittaminen on puolestaan enemmän kirjoittamista itselle, sinne kuuluisaan pöytälaatikkoon.
– Terapeuttinen kirjoittaminen on omaan alitajuntaan sukeltamista ja omien vahvuuksien kirkastamista. Osa Nuorten tulevaisuusvalmennus -oppaan tehtävistä on juuri terapeuttista kirjoittamista, Hakaniemi huomioi.
Kaikille kirjoittajille, on kirjoittaminen sitten julkaisemiseen tähtäävää tai itselleen kirjoittamista, hän toivoo kirjoittamisen iloa.
Tanssikoon kynä paperilla ja ajatus pilvissä! Oma mottoni on: sanoilla on tapana järjestyä. Meissä jokaisessa on tarina, sinussakin.
FM Katariina Hakaniemi on kirjailija, Sunnuntaisuomalaisen toimittaja ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Hakaniemellä on 30 vuoden toimittajakokemus, ja vuonna 2011 hänet palkittiin Kymenlaakson vuoden journalistina. Toimittajatyönsä lisäksi Hakaniemi opettaa terapeuttista kirjoittamista. Hakaniemi on julkaissut useita kirjoja, ja syksyllä häneltä ilmestyy tarinallinen tietokirja ”Hän kuuli lintujen laulavan”.