Toimiva ja ennakoiva työterveysyhteistyö

Tämä artikkeli pohjautuu Räätälöity työ – hankkeen yhteistyöyritysten kokemuksiin sanoituksiin työterveysyhteistyöstä ja toiveista yhteistyön kehittämiseksi. Toiveiden ja keskustelujen sekä Suomen yrittäjäjärjestön tehdyn kyselyn perusteella olemme luoneet tähän artikkeliin työterveysyhteistyön laadullisen mittariehdotelman, jota pienet ja keskisuuret yritykset voivat käyttää kehittämistyön arvioinnin apuna. Alla esiteltävä laadullinen mittaristo voi toimia myös keskustelun avauksena yrityksen ja yrityksen työterveystoimijan välillä.

Onnistunut ja hyvä työterveysyhteistyö tukee yrityksen työkykyjohtamista sekä työkyvyn tuen keinoja ja siten säästää myös yrityksen kustannuksia.

Yhteistyön laadullista uudistumista kaivataan

Työelämän muutokset esimerkiksi etätyö ovat vaikuttaneet siihen, että monet yritykset kaipaavat työterveysyhteistyöltä uudistumista ja ajantasaisia työelämän tarpeista lähteviä yhteistyön ja toiminnan tavoitteita. Pienet ja keskisuuret yritykset toivovat yhteistyön olevan aiempaa ennakoivampaa ja esimerkiksi pitkien sairauspoissaolojen sijaan olisi hyvä olla mahdollisuus pohtia vaihtoehtoja, kuten korvaavaa työtä. Yritykset epäröivät keskustella vaihtoehdoista siksi, että eivät uskalla kyseenalaistaa työterveyden asiantuntijoiden suosituksia esimerkiksi sairauspoissaolojen tarpeellisuudesta tai pituudesta.

Onnistunut työterveysyhteistyö tukee yrityksen perustehtävää eli ydinbisnestä siten, että työkykyjohtaminen ja työkyvyn tuki nähdään kokonaisvaltaisesti yrityksen sisäisiä toimintamalleja täydentäen. Jotta työterveydessä aidosti tunnettaisiin yrityksen arki ja miten se mahdollisesti vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen, hyvinvointiin ja terveyteen, tarvitaan sekä työterveydestä että yrityksestä aktiivista otetta kysyä ja kertoa erilaisista työoloissa tapahtuvista muutoksista nykyistä ketterämmin.

Yritykset toivat keskusteluissa ja haastatteluissa esille sen, että heiltä puuttuu konkreettisia, helposti käyttöönotettavia työkaluja ja mittareita työterveysyhteistyön laadun sekä ennakoivan työkyvyn tuen arvioimiseen.  Selkeyttämällä työterveysyhteistyön tavoitteita ja sopimalla ennakoivan työkyvyn toimenpiteistä sekä onnistumisen mittareista, yritys säästää myös rahaa verrattuna sairauden tai tapaturman reagoivaan malliin.

Yritykset peräänkuuluttavat läpinäkyvämpää hinnoittelua tai kustannusten ja vaikutusten suhteen esille tuomista, jotta osattaisiin ennakoida kuluja sekä keskittyä oikeanlaisen työkyvyn tuen rakentamiseen.

Ennakoiva ja suunnitelmallinen yhteistyö tukee työkykyä

Työterveysyhteistyöllä pyritään tunnistamaan työpaikan terveys- ja turvallisuusriskit ja ehkäisemään työperäisiä sairauksia ja tapaturmia. Yhteistyössä unohtuu helposti, että yksi työterveysyhteistyön tehtävistä on kehittää työoloja yrityksen kanssa yhdessä siten, että työyhteisössä voidaan kokonaisvaltaisesti hyvin ja työnteko onnistuu. Tästä vastuussa ovat siis molemmat toimijat, eritoten yritys itse.

Työterveyshenkilöstön ennakoivaa otetta yritysyhteistyöhön edistäisi se, että työterveyden asiantuntijat ymmärtäisivät vieläkin paremmin yrityksen perustehtävää sekä työntekijöiden erilaisia rooleja. Toiveena yritysten suunnasta on, että työterveyshuollon asiantuntijat pyrkisivät yrityksen kanssa yhdessä tekemään sairauspoissaoloista niin lyhyitä kuin mahdollista keskittymällä enemmän työn muokkaukseen ja erilaisten muiden tukitoimien hyödyntämiseen.

(Voit tutustua vahvuus- ja potentiaalilähtöiseen tiimin työn muokkaukseen täältä) Tiimityötä muotoilemaan – Teko

Erityisesti organisaatioiden muutostilanteissa työterveyshuollosta toivotaan yhteistyötä, tukea ja ennakoivaa otetta työkyvyn ylläpitämiseen.

Työterveysyhteistyön tuloksia voidaan mitata

Työterveysyhteistyön onnistumista on paljolti mitattu mennyttä tarkastelemalla. Oleellisia määrällisistä mittareita ennakoivan yhteistyön näkökulmasta ovat esimerkiksi:

1. sairaspoissaolojen määrän väheneminen
2. työkyvyttömyyseläkkeiden määrän väheneminen
3. henkilöstön työkyvyn parantuminen
4. kustannusten kurissa pysyminen

Onnistunut ja ennakoiva yhteistyö vaatii sekä yritykseltä että työterveydeltä yhteistyön määrällisten arvioiden lisäksi laadun arviointia. Tämä taas edellyttää aktiivista yhteydenpitoa, avointa keskustelua ja keskinäistä palautteenantoa. Laadun arviointikeskusteluiden tueksi on hyvä luoda yhteistyölle laadun arviointimittaristo, jonka avulla nähdään yhteistyön kehittymisen polku ja pystytään paremmin tarkentamaan osa-alueita, jotka jo toimivat hyvin tai joihin kaivataan vielä parannusta.

Pelkät luvut eivät riitä – myös laatua on arvioitava

Työterveysyhteistyön laadun perustana tulee olla aina kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma sekä säännölliset työpaikkaselvitykset. Yhteisen laadullisen mittariston luominen vahvistaa myös yhteistä sanoitusta yrityksen ja työterveyden välillä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä koetaan, että yhteistyössä monia työkykyyn liittyviä aiheita katsotaan ja sanoitetaan yksilönäkökulmasta. Suomen yrittäjäjärjestön kyselyn mukaan kokemus yhteisen yrityslähtöisen sanaston puuttumisesta johtaa siihen, että asioiden pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin saattaa olla hankalaa.

Tässä mittaristoehdotelmassa käytetyt osa-alueet perustuvat Suomen yrittäjäjärjestön yrittäjille suunnattuun kyselyn vastauksiin ja Räätälöity työ -hankkeessa tehtyihin havaintoihin ja yritysten johdon kanssa käytyihin keskusteluihin.

Mittaristo voi olla esimerkiksi viisiportainen, kokemukselliseen laadun arviointiin tarkoitettu yhteistyön väline, jossa molemmat osapuolet arvioivat yhteistyön laatua ja tuloksellisuutta.

Yhteistyön laatua voi mitata esimerkiksi seuraavilla seitsemällä osa-alueella. Mittariston osa-aluiden arviointiasteikko on erikseen avattuna alemmissa kuvissa.

1. Miten palvelut vastaavat yrityksen tarpeeseen?

2. Miten hyvin työterveys tuntee asiakkaan toimintaympäristöä?

3. Miten nopeasti työntekijä / asiakasyritys saa palvelua?

4. Miten reagoivaa tai ennakoivaa yhteistyö on?

5. Millainen kokemus on hinnoittelun läpinäkyvyydestä?

6. Millainen on työterveysyhteistyön vaikuttavuus?

7. Millainen on kokemus yhteistyön vuorovaikutuksesta ja kumppanuudesta?

Mittariston käyttö

Mittareita ja asteikkoja voidaan käyttää työterveysyhteistyökeskustelun pohjana sekä tavoitteiden asetannassa esimerkiksi toimintasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Mittareiden avulla yhteistyön vaikuttavuutta ja onnistumista voidaan arvioida säännöllisesti ja jatkuvammin. Koska sopimus- ja toimintasuunnitelman tarkistusvaiheessa yritys ja työterveyshuollon palveluntuottaja käyvät keskustelua yhteistyön tavoitteista ja tavoista toimia, on tässä vaiheessa hyvä myös tarkastella ja linjata yhteistyön laatua.

Mittariston osa-alueiden 1-7 arvioinnin jakaumaehdotus:

1. Miten palvelut vastaavat yrityksen tarpeisiin?

1 = Heikko

• Palvelut eivät vastaa yrityksen toimialaa tai tarpeita.
• Yhteistyö keskittyy vain yksittäisten tapausten hoitoon.

3 = Tyydyttävä

• Yrityksen tarpeet ja tilanne tunnistetaan pääosin.
• Työterveys osallistuu työkykyasioihin pyydettäessä.

5 = Erinomainen

• Palvelut tukevat yrityksen strategisia tavoitteita.
• Työterveys ehdottaa aktiivisesti ratkaisuja ja uusia toimintatapoja.
  

2. Miten hyvin työterveys tuntee asiakkaan toimintaympäristön?

1 = Heikko

• Tuntemus perustuu yleisiin oletuksiin alalta.
• Työpaikkaselvityksiä tehdään harvoin.

3 = Tyydyttävä

• Keskeiset työtehtävät ja kuormitustekijät tunnetaan.

5 = Erinomainen

Työpaikan kehittämiseen osallistutaan aktiivisesti.

Työterveys ymmärtää työn arjen, sesonkivaihtelut, muutokset ja työkykyriskit.

3. Miten nopeasti työntekijä/asiakasyritys saa palvelua?

1 = Heikko

• Yhteydenottoihin vastataan hitaasti.
• Asiantuntijoita on vaikea tavoittaa.

3 = Tyydyttävä

• Vastaukset saadaan kohtuullisessa ajassa.

5 = Erinomainen

• Yhteydenpito on sujuvaa.
• Yritys tietää, kehen olla yhteydessä eri tilanteissa.
• Asiat etenevät sovituissa aikatauluissa.
  

4.  Miten reagoivaa tai ennakoivaa yhteistyö on?

1 = Täysin reagoiva

• Toimet käynnistyvät vasta ongelmien ilmetessä.

3 = Osittain ennakoiva

• Riskitekijöitä seurataan ja käsitellään säännöllisesti.

5 = Vahvasti ennakoiva

• Työkykyriskejä ja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä tunnistetaan etukäteen.
• Käytössä ovat esimerkiksi työn muokkaus, korvaava työ, varhaisen tuen mallit ja esihenkilöiden valmennus / koulutus työkyvyn tukeen liittyen.
  

5. Millainen kokemus on hinnoittelun läpinäkyvyydestä?

1 = Heikko

• Laskutus on vaikeasti ennakoitavaa.

3 = Tyydyttävä

• Kustannusrakenne on pääosin ymmärrettävä.

5 = Erinomainen

• Yritys kykenee ennakoimaan kustannukset.
• Palveluiden hinnat, vaikuttavuus ja Kela-korvaukset ovat selkeästi esillä.
  

6. Millainen on työterveysyhteistyön vaikuttavuus?

1 = Heikko

• Tuloksia ei seurata.

3 = Tyydyttävä

• Keskeisiä tunnuslukuja tarkastellaan vuosittain.

5 = Erinomainen

• Tavoitteet, mittarit ja vaikutukset arvioidaan säännöllisesti.
• Yhteistyöstä voidaan osoittaa konkreettisia hyötyjä työkyvylle ja työkyvyn tuen kustannuksille.
  

7. Millainen on kokemus yhteistyön vuorovaikutuksesta ja kumppanuudesta?

1 = Heikko

• Keskustelu on yksisuuntaista.

3 = Tyydyttävä

• Osapuolet vaihtavat tietoa tarvittaessa.

5 = Erinomainen

• Yritys kokee työterveyden aidoksi kumppaniksi.
• Keskustelu on avointa ja ratkaisukeskeistä.

Jatkuva parantaminen pienten ja keskisuurien yritysten sekä työterveyden välillä vaatii molemmilta osapuolilta halua ja hiukan myös aikaa sekä yhteistä sanoitusta, keskustelua ja toiminnan suuntaamista tiedon ja mittaamisen mukaisesti. Ennakoivaan työkykyyn panostaminen on tahdon asia ja erilaisia yhteistyömuotojen testausta kannattaa ketterästi kokeilla. Siitä hyötyy lopulta yrityksen kassan lisäksi ihan jokainen työntekijä.

Katso video:
Räätälöity työ: Toimiva työterveysyhteistyö – vähemmän poissaoloja, enemmän työkykyä

TYÖKYKY ON YHTEINEN ASIA

SOVI – ENNAKOI – SÄÄSTÄ

Sovi:
Sovi vuosittaiset teot ja mittarit työterveyden kanssa. Tuo ne osaksi toimintasuunnitelmaa.

Ennakoi:
Vahvista työpaikalla osaamista, jotta työkyvystä puhutaan ja riskit minimoidaan.

Säästä:
Ennakoi ja muotoile työtä – yksi sairauspoissaolopäivä maksaa noin 370 €.


Lähteet:

Esihenkilön jaksaminen on työkykyjohtamisen ytimessä – Keva  

Hyvän työterveyshuoltokäytännön asetus: Päivittämistä valmistelevan työryhmän loppuraportti  

PK-yritykset kokevat työterveyden kalliiksi ja tehottomaksi – nyt haetaan vaikuttavampia ratkaisuja! – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu  

Työkyky horjuu – Mitä sairauspoissaolot kertovat ja mitä eivät? • Työkyvyn ytimessä  

Työterveysyhteistyö | Työterveyslaitos  

Työsuojelupaneeli: 75 % arvioi työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön toimivaksi | Työterveyslaitos  

Työhyvinvoinnin huipulla 2026-päivät 21.-22.5.2026 Oulussa – Suomen Työterveyshoitajaliitto ry

Yrittäjät haluaa muutosta työterveyshuoltoon – ”Nykymallilla ei voida jatkaa” – Yrittajat.fi 

Räätälöity työ – työkykyjohtamisen osaamista PK-yrityksiin -hanke pyrkii kasvattamaan työkykyjohtamisten osaamista yrityksissä ja etsimään keinoja työkyvyn tukemiseksi. Hankkeen kesto 1.9.2023–31.8.2026. Rahoittaja Etelä-Savon Elinvoimakeskus/EU:n osarahoittama.