Tulevaisuuden osaaminen matkailu- ja ravitsemisalalla; inhimilisyyttä ja kestävyyttä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä

Tapasin Joustavia koulutusmalleja matkailu- ja ravitsemisalan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen -hankkeen puitteissa MaRa ry:n koulutuspoliittisen asiantuntijan Katri Jakosuon. Keskustelimme alalla tarvittavista perustaidoista, digitaalisuudesta, asiakaskokemuksen merkityksestä sekä kestävästä kehityksestä ja alan tulevaisuuden johtamisen kysymyksistä.

Palveluasennetta ja tilannetajua

Matkailu- ja ravitsemisalan perusta on ollut ja tulee todennäköisesti aina olemaan vahvoissa vuorovaikutustaidoissa, joustavuudessa ja palveluhenkisyydessä.

– Sosiaaliset taidot ja tiimityö ovat edelleen kaiken ytimessä – niihin kulminoituvat asiakaspalvelutilanteiden lisäksi alan työkulttuuri, joka korostaa työntekijöiden ja eri tiimien välistä yhteistyötä ja selkeää viestintää, toteaa Jakosuo.

Vuorovaikutustaitoihin lukeutuu tänä päivänä myös kielitaito – palvelu englannin kielellä sekä eri kulttuureista tulevat työkaverit ovat arkipäivää useilla paikkakunnilla suuremmista kaupungeista sesonkipainotteisiin matkailualueisiin Suomessa.

Jakosuon mukaan matkailu- ja ravitsemisalaa ei välttämättä mielletä kovin luovaksi alaksi. Tämä käsitys on kuitenkin virheellinen. Esimerkiksi myönteisen asiakaskokemuksen luomisessa tarvitaan erityisesti tilannetajua, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Nämä ovat myös sellaisia taitoja, joita alan työnantajat arvostavat.

Teknologia tehostaa, ihminen ohjaa

Digitalisaatio tuo mukanaan uusia työkaluja, mutta samalla se haastaa työntekijöiden osaamisen päivittämisen.

– Vaikka nuoret käyttävät paljon erilaisia digitaalisia alustoja ja sovelluksia, heidän digitaitonsa eivät aina vastaa työelämän tarpeita. Tästä syystä jokaisen on hyvä hallita perustyökalut, kuten sähköposti- ja toimisto-ohjelmat. Monesti esimerkiksi kokeille on apua siitä, että he osaavat käyttää Exceliä, kuvailee Jakosuo.

Tekoälyä hyödynnetään matkailu- ja ravitsemisalalla esimerkiksi hävikin hallinnassa, ja asiakaspalautteita analysoidaan jo automaattisesti. Chatbotit ja älykkäät varausjärjestelmät tehostavat työtä.

Alan asiantuntijatyö vaatii yhä enemmän tiedonhallintaa ja analytiikan tulkintaa. Koulutuksen myötä alalle siirtyvät osaajat vievätkin organisaatioihin osaamista, jota ehdottomasti kannattaisi Jakosuon mukaan arvostaa. Myös pitkään alalla olleet hyötyvät kouluttautumisesta – digitaitojen vahvistaminen on voinut jäädä vähälle huomiolle.

Toisaalta digitalisaation aikakaudella henkilökohtainen kohtaaminen on noussut luksukseksi.

– Asiakaspalvelu ei ole katoamassa – päinvastoin. Sähköisten palvelukanavien yleistyessä henkilökohtaisesta palvelusta on tullut harvinaisempaa ja siten myös tietyllä tavalla enemmän luksusta. Lisäksi henkilökohtainen palvelu on entistä tärkeämpää, esimerkiksi iäkkäiden ja toimintarajoitteisten asiakkaiden kohdalla, toteaa Jakosuo.

Asiakkaiden odotukset ovat kaiken kaikkiaan kasvaneet: palvelun on oltava sujuvaa, monikanavaista ja yksilöllistä. Tässä teknologia ja asiakaspalvelu yhdistyvät parhaimmillaan saumattomaksi asiakaskokemukseksi.

Vastuullisuus on osa ammattitaitoa

Kestävyystietoisuus ei ole enää pelkkä imagovalinta, vaan odotusarvoinen osa yritysten toimintaa. Jakosuon mukaan pelkästään lainsäädännön edellyttämät toimet koskettavat yhä useampaa matkailu- ja ravitsemisalan yritystä, mutta myös asiakkaat ovat valveutuneita ja haluavat osallistua vastuullisuustoimiin. Vastuullisuus nähdään siis myös kilpailuetuna ja vetovoimatekijänä.

Tämä luo tarpeen kouluttaa työntekijöitä ymmärtämään vastuullisuuden käytäntöjä jätteiden lajittelusta raaka-aineiden alkuperään ja energiatehokkaisiin prosesseihin.

– Etenkin alan opiskelijat ja nuoret työntekijät tuovat yrityksiin tuoretta vastuullisuusajattelua. Monilla työpaikoilla he saattavat olla niitä ensimmäisiä, jotka nostavat nämä kysymykset esiin, Jakosuo summaa.

Inhimillisellä johtamisella eteenpäin

Perinteinen käskyttävä johtamistapa on jäämässä historiaan. Tilalle on noussut palveleva ja arvostava johtaminen sekä aito kiinnostus työntekijöiden hyvinvointiin.

– Työntekijät ovat kiinnostuneita työnantajien arvomaailmasta, ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ja työvuoroihin ovat tärkeitä, Jakosuo kuvailee.

Erityisesti nuoret työntekijät arvostavat läpinäkyvyyttä, arvojen mukaista johtamista ja mahdollisuuksia oppia.

Johtamistaidoissa ei pidä inhimillisyyden kustannuksella unohtaa talousosaamista. Esihenkilön on ymmärrettävä, kuinka liiketoimintaa voidaan toteuttaa kannattavasti. Jakosuon mukaan esimerkiksi restonomeille tulisi entistä enemmän painottaa talousosaamisen merkitystä opintojen aikana. Talouden hallinnan ymmärrys voi vahvistaa myös esihenkilöiden työhyvinvointia: ymmärrys kannattavuuden perusteista ja budjetoinnista vähentävät monesti esimerkiksi taloudellisiin päätöksiin liittyvää stressiä ja epävarmuutta sekä lisäävät esihenkilön itseluottamusta.

Alan työnkuvia voi leimata epäsäännöllisyys, kausiluonteisuus ja fyysisyys. Esihenkilöillä tulisikin olla työkaluja ja mahdollisuuksia tukea omaa ja työntekijöiden hyvinvointia eri tavoin. Säännöllisiin rutiineihin ja terveelliseen elämään kannustaminen voi tukea yksilöitä jaksamaan urapolulla. Myös koulutuksen tehtävänä on tukea opiskelijoiden itsetuntemusta, resilienssiä ja elämänhallintaa jo opintojen aikana.

Monipuolisuudesta vetovoimaa alalle

Jakosuon mukaan ihmiset eivät aina ymmärrä, kuinka monipuolisia työtehtäviä matkailu- ja ravitsemisalalla on. Monesti ajatellaan, että toimialalla on vain lähinnä kokin, tarjoilijan ja asiakaspalvelun työtehtäviä, vaikka todellisuudessa toimiala työllistää esimerkiksi myynnin, markkinoinnin ja ICT-alan sekä kestävän kehityksen ja sosiaalisen median asiantuntijoita. Lisäksi alalla on mahdollisuus edetä nopeastikin esihenkilö- ja johtotehtäviin.

Erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella ja sesonkiluonteisissa kohteissa ja työpaikoissa, joissa alan työvoiman saatavuus on haastavaa, vetovoimaa voidaan lisätä monipuolisella työnkuvalla ja yksilön hyvinvointia tukevilla käytännöillä.

– Ala on paljon enemmän kuin asiakaspalvelua. Se on täynnä mahdollisuuksia ihmisille, jotka haluavat tehdä monipuolista, merkityksellistä ja luovaa työtä, Jakosuo kuvailee.

Tulevaisuuden osaaminen on moniulotteista ja oppiminen jatkuvaa

Matkailu- ja ravitsemisalan toimintaympäristö on siis monimuotoinen, ja siellä tarvitaan sekä kokonaisvaltaista ymmärrystä alan perustaidoista että työnkuvan mukaan myös erityisosaamista. Vaikka teknologia muuttaa työnkuvia, ihmiset kohtaavat useimmiten edelleen ihmisiä. Palveluosaaminen, tunneäly ja yhteistyötaidot ovat jatkossakin korvaamattomia taitoja.

Työntekijöiltä odotetaan joustavuutta ja kykyä toimia nopeasti muuttuvissa tilanteissa sekä monimuotoisissa työyhteisöissä. Tulevaisuuden työntekijöiltä odotetaan valmiutta omaksua uutta teknologiaa, kriittistä medialukutaitoa ja kykyä hyödyntää dataa käytäntöjen kehittämisessä – on kyse sitten toiminnan tehostamisesta tai asiakaskokemuksen parantamisesta.

Ilmasto- ja vastuullisuuskysymykset eivät ole vain johtajien työpöydillä, vaan ne läpäisevät koko työyhteisön arjen. Koulutuksen myötä uudet työntekijät tuovat työpaikoille mm. vastuullisuusosaamista ja samalla odottavat työnantajilta vastuullista toimintaa.

Avoimuutta yhteistyöhön

Tulevaisuuden työntekijät haluavat entistä enemmän tulla kohdatuiksi ihmisinä – eivät pelkkinä suorittajina. He tuntevat omat vahvuutensa, osaavat asettaa tavoitteita ja uskaltavat pyytää apua. Työyhteisöissä tarvitaankin avoimuutta ja resilienssin tukemista, kun alan uudet osaajat kohtaavat ensimmäistä kertaa alan melko vaativankin toimintaympäristön. On tärkeää pyrkiä luomaan työkulttuuri, jossa osaamista kehitetään yhdessä ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.

Sekä alan koulutus että työnantajat voivat yhdessä tehdä näkyväksi alan monipuoliset uramahdollisuudet, ja näin vahvistaa alan vetovoimaa. Koulutus ei pelkästään tutkinnon myötä avaa ovia työelämään vaan rakentaa siltoja jo opintojen aikana. Työelämäprojektit ja vuoropuhelu työelämän kanssa antavat loputtomasti mahdollisuuksia yhteistyölle ja osaamisen vahvistumiselle puolin ja toisin.

Lähteet: Jakosuo, Katri, koulutuspoliittinen asiantuntija. MaRa ry. Haastattelu 22.5.2025. Muistiinpanot kirjoittajalla.