Tutkimus: Kätilön apu videon välityksellä auttaisi yllättävissä synnytyksissä

Tutkimus keskittyi sairaalan ulkopuolella tapahtuviin suunnittelemattomiin synnytyksiin, joissa ei ole paikalla terveydenhuollon ammattilaista, vaan synnytyksessä päätyy avustamaan esimerkiksi synnyttäjän perheenjäsen tai muu sattumalta paikalla oleva henkilö. Nämä tilanteet ovat yllättäviä, etenevät nopeasti ja niissä toimitaan suuren paineen alla.

Tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, Jussi Hänninen, työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) äitiyshuollon lehtorina Kotkan kampuksella. Tutkimus liittyy Hännisen kasvatustieteelliseen väitöskirjaan. Tutkijat selvittivät hätäkeskuspäivystäjän ja maallikon yhteistyön rakentumista molempien osapuolten näkökulmasta. Tutkimusaineistonaan he hyödynsivät suomalaisten hätäkeskuspäivystäjien kirjoittamia tarinoita ja maallikkoavustajien teemahaastatteluja.

– Suomalaisessa yhden hätäkeskusviranomaisen mallissa suunnittelemattomaan sairaalan ulkopuoliseen synnytykseen liittyvää hätäpuhelua ei erikseen siirretä synnytyssairaalan kätilölle, vaan tilanteen hoitaa hätäkeskuspäivystäjä, jolla ei yleensä ole synnytyksiin liittyvää erityisosaamista, Hänninen kertoo.

Tutkimuksessa ilmeni, että videoyhteys voisi auttaa antamaan nopeasti etenevässä tilanteessa merkityksellisiä, konkreettisia ohjeita, kun maallikkoavustajan ja hätäkeskuspäivystäjän välinen viestintä ei perustuisi pelkästään puheeseen. Videokuvan avulla hätäkeskuspäivystäjä voisi muodostaa paremman tilannekuvan ja tästä olisi hyötyä erityisesti silloin, jos osapuolilla ei ole yhteistä kieltä tai esimerkiksi liikenteen melu häiritsee kuuluvuutta.  Suunnittelematon synnytystapahtuma sisältää voimakkaan tunnelatauksen sen kaikille osallisille, jolloin tunnetyön merkitys, esimerkiksi maallikkoavustajan ja synnyttäjän rauhoittelu, korostuu. Myös ryhmäpuhelu maallikkoavustajan, hätäkeskuspäivystäjän ja kätilön kesken voisi olla hyödyllinen. Ryhmäpuheluita sovelletaan hätäkeskuksessa jo nykyisin tulkkipalveluissa.

Jopa noin kolmannes Suomessa tapahtuvista sairaalan ulkopuolisista synnytyksistä tapahtuu ilman lääketieteellistä apua. Tällaisten synnytysten määrä todennäköisesti yhä lisääntyy, kun synnytyssairaalaverkostoa harvennetaan kehittyneen terveydenhuollon maissa, kuten Suomessa. Silti aihetta ei ole tätä ennen juurikaan tutkittu.

Kokemus suunnittelemattomasta sairaalan ulkopuolisesta synnytyksestä voi olla synnyttäjälle dramaattinen sekä tilanne riskialtis niin synnyttäjälle kuin vauvallekin. Tutkimus auttaa lisäämään synnytysturvallisuuden sisältävän kokonaisuutena myönteisen synnytyskokemuksen saavuttamisen mahdollisuutta, koska se auttaa kehittämään äitiyshuollon toimijoiden asiantuntijuutta ja järjestelmien yhteistoimintaa.

– Tämä johtaa parhaimmillaan synnyttäjän voimaantumiseen myös maallikkoavustajien hoitamissa, hätäkeskuspäivystäjien ohjaamissa nopeasti etenevissä ja yllättävissä suunnittelemattomissa sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä, Hänninen ennakoi.
– Uudet tutkimustulokset aiheesta, jota olen myös opettanut Xamkissa jo kaksi vuosikymmentä, tulevat suoraan hyödynnettäviksi myös Xamkin opiskelijoille.

Artikkelin muut kirjoittajat ovat Hilla Nordquist ja Hanna Toiviainen. Nordquist työskentelee Xamkin terveysalan ja ensihoidon koulutusyksikössä yliopettajana. Hän on myös Helsingin yliopiston terveyspolitiikan dosentti. Toiviainen on Tampereen yliopiston kasvatustieteiden professori ja Hännisen väitöskirjan ohjaaja.


Vertaisarvioitu kansainvälinen tieteellinen artikkeli:  Emergency dispatchers as instructors of laypersons in unplanned out-of-hospital deliveries (Hätäkeskuspäivystäjät maallikkoavustajien ohjaajina suunnittelemattomissa sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä)  Julkaistu 30.7.2025.
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0327808 


Lisätietoja:
äitiyshuollon lehtori, väitöskirjatutkija Jussi Hänninen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 044 702 8373, jussi.hanninen@xamk.fi