Tutkimuskeskus Digitalian 10. juhlavuosi: tarinoita matkan varrelta

– Meillä Digitaliassa asiat perustuvat digitaaliseen tietoon, sen ymmärtämiseen, jalostamiseen sekä käyttämiseen digitalisoituvan toiminnan tukena, kuvaa tutkimusyksikön johtaja Stina Westman.

Kymmenvuotias Digitalia kehittyy ja kasvaa edelleen. Xamkin digitaalisen liiketoiminnan tutkimusryhmä liittyi mukaan Digitaliaan syyskuussa 2025. Digitaalisia liiketoimintaratkaisuja kehittämällä tutkimusryhmä tukee yritysten digitaalista uudistumista ja kilpailukyvyn vahvistumista alueellamme.

– Digitaalisen liiketoiminnan tutkimusryhmässä autamme kumppaniyrityksiämme hyödyntämään dataa, tekoälyä ja luomaan uusia digitaalisia ratkaisuja liiketoimintansa uudistamiseksi. Yhdistämällä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisosaamisen digitaalisen tiedonhallinnan osaamiseen, vahvistamme Digitalian roolia datavetoisen liiketoiminnan tutkimus- ja kehittämistoimijana, kertoo tutkimusryhmäpäällikkö Helena Merikoski.

Juhlavuoden kunniaksi toteutimme sarjan artikkeleita, joissa esittelemme kiinnostavia henkilöitä ja tarinoita tutkimuskeskuksen kymmenvuotisen matkan varrelta. Tässä artikkelissa kuljetaan läpi Digitalian perustamisen aina nykypäivän toimintaan asti.

Mistä kaikki alkoi? Digitalian varhaiset vaiheet

Merkittävä osa Digitalian tarinaa on alkanut jo paljon ennen sen virallista perustamista. Mikkelin ammattikorkeakoululla (Mamk) oli vahva maine sähköisen arkistoinnin saralla jo vuosituhannen alussa. Informaatio- ja mediatekniikan koulutus käynnistyi vuonna 2000. Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimuskeskus Digitalia syntyi vuonna 2015 yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun (vuodesta 2017 alkaen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk), Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston kanssa.

Kaikki sai alkunsa Mikkelin ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston yhteisestä hankkeesta, jolla tutkimuskeskus perustettiin. Jo alkuvaiheessa Digitalia keskittyi parantamaan digitaalisten aineistojen, kuten sähköpostien, suurten pdf-asiakirjamassojen ja digitoitujen lehtien käytettävyyttä ja saatavuutta. Ensimmäisinä vuosina Digitalian toiminta oli pääosin hankerahoituksen varassa ja henkilöstömäärä vaihteli toteutettavien hankkeiden mukaisesti. Digitalian perustamisen alkuajoista artikkelisarjassa kertoo digitaalisten ihmistieteiden professori Mikko Tolonen.

Sähköisen arkistoinnin kehittämishankkeiden peruina syntyi myös tiedonhallintaratkaisuja tarjoava Disec Oy ja Yksa-arkistopalvelu. Tiedon tallentamisen ja hyödyntämisen merkitys kasvaa. Disecin kaltaisia yrityksiä tarvitaan alueelle lisää, ja onnistuneiden tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta niitä on mahdollista saada.

Merkittävä käännekohta tapahtui vuonna 2022, kun Digitaliasta tuli oma tutkimusyksikkönsä Xamkissa. Muutos toi mukanaan vakiintuneemman henkilöstön, asiantuntijuuden vahvistumisen ja entistä paremmat hanketoiminnan edellytykset.

Samana vuonna Digitalian toimintakenttä laajeni, sillä eurooppalaisen tiedonhallinnan klusteri Memory Campuksen koordinointi siirtyi Xamkille. Memory Campus on osaamiskeskittymä, joka kehittää tiedonhallintaa tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kautta digitaalisen tulevaisuuden hyödyksi. Se tuo yhteen muistiorganisaatiot, yritykset ja julkisen sektorin toimijat kasvun, kehittämisen ja yhteistyön vahvistamiseksi.

Arkistokaupunki Mikkeli Digitalian kotikenttänä

Digitalia kehittää tiedonhallinnan ratkaisuja alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Mikkelistä käsin. Mikkelin kaupungilla on pitkä historia arkistoinnin ja tiedonhallinnan osaamisessa ja tämän perinteen pohjalta myös Digitalia on rakentunut. Kaupungissa toimii vahva arkisto-, kirjasto- ja museosektorin keskittymä, mistä esimerkkeinä Kansallisarkiston keskusarkisto ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ELKA.

Myös artikkelisarjamme nostaa vahvasti esiin alueen keskeisiä toimijoita: Kansallisarkiston massadigitointitoiminnot Kalevankankaalla, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipisteen ja tuoreimpana Sodan ja rauhan keskus Muistin, joka kertoo sodasta edistääkseen rauhaa.

Sittemmin Mikkelin seudulla ja Digitaliassa on tehty uusia aluelaajennuksia, kuten Aalto-yliopiston datatalouden työelämäprofessuurin perustaminen. Työelämäprofessori tulee työskentelemään myös Xamkin Mikkelin kampuksella osana tutkimuskeskus Digitaliaa. Viisivuotinen professuuri keskittyy datan hyödyntämiseen innovaatiotoiminnassa, päätöksenteossa sekä lisäarvoa tuottavien toimintojen kehittämisessä.

Uutta osaamista, yhteistyötä ja kyvykkyyksiä

Digitalia ja Memory Campus edistävät tiedonhallintaa kahta kautta: toisaalta kehittämishankkeilla, joissa tuotetaan konkreettisia ratkaisuja ja työkaluja sidosryhmiemme käyttöön, ja toisaalta uusinta osaamista kehittävillä hankkeilla. Jatkuvan oppimisen tueksi tarjolla on myös yli 200 jäsentä koonnut digitoinnin osaamisverkosto sekä vuosittain järjestettävä Digitaalisen tiedon kesäkoulu, jolla on Suomessa oma uskollinen kävijäkuntansa.

Digitalia kehittää myös tiedon jalostamiseen erikoistunutta Memory Lab – tutkimusympäristöä. Memory Lab tarjoaa tutkimuskumppaneille sekä alueella toimiville yrityksille alustan tekoälyä hyödyntäville kokeiluille sekä supertietokone Hipun mahdollistamalle suurteholaskennalle. Memory Lab toimii Memory Campuksen jaettuna tutkimusympäristönä uusien innovaatioiden ja palvelujen kehittämiseen.

Kymmenvuotias Digitalia tulee työskentelemään vastuullisen digitalisaation eteen myös tulevaisuudessa. Digitalian perustamisen lähtökohdista sekä tulevaisuuden suunnista kertovat Digitaalisen talouden tutkimusjohtaja Noora Talsi sekä Digitalia-tutkimusyksikön johtaja Stina Westman juhlavuoden artikkelisarjan viimeisessä osassa.

Digitalian 10. juhlavuoden artikkelit

Kansalliskirjaston Minna Kaukonen on ollut mukana Digitalian toiminnassa alusta lähtien

Tiedon turvaamisessa on tulevaisuus – Disec asiakkaiden tukena

Sodan ja rauhan keskus Muisti tuo aineistoja suuren yleisön nähtäville – Haastattelussa Muistin toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen

Millainen on Memory Labin lähisupertietokone Hippu? – Kuuntele Digitalian tutkimusinsinööri Tero Ojasen haastattelu

Kohtaamispaikkoja tiedonhallinnan ammattilaisille – Memory Campus

Professor Janet Anderson: Protecting the Infrastructure of Memory and Digital Heritage

”Historiallisessa aineistossa on valtavasti potentiaalia” – Haastattelussa digitaalisten ihmistieteiden professori Mikko Tolonen

Kansallisarkiston massadigitointi parantaa aineistojen saavutettavuutta

Haastattelussa Elkan arkistonjohtaja Olli Alm: ”Digitalisaation avulla arkistojen aineistolle on mahdollista löytää täysin uutta käyttöpotentiaalia”