Tutustumiskäynti ReTunaan – Kiertotalouden kaupallinen ja yhteisöllinen keskus
ReTuna Återbruksgalleria avattiin elokuussa 2015, ja sen omistaa Eskilstunan kunnan energiayhtiö Eskilstuna Energi och Miljö. Keskus sijaitsee lajitteluaseman yhteydessä, mikä mahdollistaa kävijöille jätteiden lajittelun ja uudelleenkäyttöön soveltuvien tavaroiden kuten lelujen, huonekalujen, vaatteiden, sisustustavaroiden ja elektroniikan lahjoittamisen gallerian vastaanottopisteeseen samalla käynnillä. Lahjoitetut tavarat esilajitellaan vastaanottopisteessä, minkä jälkeen tavarat jaetaan gallerian liikkeille, joiden myymälähenkilökunta tekee toisen lajittelun ja valitsee, mitä haluaa korjata, kunnostaa, muokata, jalostaa – ja myydä. Näin tavarat saavat uuden elämän.
Tutustumiskäynti toteutettiin osana Euroopan unionin osarahoittamaa Jäteasemalle hukatut aarteet -hanketta. Tavoitteena oli tutustua ReTunan toimintaan havainnoinnin avulla, tunnistaa parhaat käytännöt ja oppia kiertotalouden toteuttamisesta käytännössä.
Arjen kiertotaloutta käytännössä
Havainnoinnin tukena käytettiin käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja etnografisen tutkimuksen aloilla tunnettua AEIOU-havainnointi menetelmää. Menetelmä mahdollisti systemaattisen havainnoinnin kohteessa ennalta määritellyin kriteerein, huomioiden ihmisten toimintaa, ympäristöä ja vuorovaikutuksia. Menetelmän avulla ReTunan toimintakonseptista ja käyttäjistä oli mahdollista muodostaa kokonaisvaltainen kuva. Koska havainnointiin osallistui useita henkilöitä, tuloksia voitiin vertailla, havaintoja vahvistaa ja merkityksettömiä seikkoja suodattaa, mikä lisäsi tulosten luotettavuutta.
Havainnointi tapahtui maanantaina keskipäivällä, joka ei ole tyypillisesti vilkkain aika vähittäiskaupan asiakasrajapinnassa. Tuona aikana kävijäkunta koostui pääosin iäkkäistä ja monikulttuurillisen taustan omaavista henkilöistä, sekä joukossa satunnaisesti mukana olleista lapsista. Asiakkaat liikkuivat joko yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä. Yleistunnelma oli rauhallinen ja viihtyisä.
Keskuksen myymälät oli jaoteltu teemoittain, kuten urheilu, antiikki, rakentaminen, kirjat ja sisustus. Myymälöiden kategorisointi selkeytti pohjarakennetta, teki tilassa navigoinnin helpommaksi sekä helpotti tarjonnan hahmottamista. Myymäläyrittäjien toiminnassa ekologisuus yhdistyi kaupalliseen ajatteluun: tuotteet olivat kierrätettyjä, mutta samalla ne valittiin sen mukaan mikä kiinnostaa asiakkaita ja tuo myyntiä. Osa myynnistä tapahtui myös verkossa tai itsenäisesti, kuten esimerkiksi kirjakauppa, jossa ei ollut lainkaan myyjää, vaan asiakas valitsi kirjan ja suoritti mobiilimaksun omatoimisesti.
Erotuksena perinteisiin kirpputori mielikuviin, ReTuna erottui selkeydellään, valoisuudellaan ja esteettisyydellään. Tuotteet oli jaoteltu siististi, ne olivat hyväkuntoisia ja esillepanot olivat houkuttelevia sekä harkittuja. (kuva 1.) Esimerkiksi yksi havainnoitsijoista kuvasi yleisilmeen tiivistetysti ilmaisulla “ei tavaraähkyä”. Vaikutti, että esineet herättivät tunnepohjaista kiinnostusta ja uteliaisuutta, sillä asiakkaat pysähtyivät tutkimaan tavaroita tarkasti, kokeilivat niitä ja pohtivat mahdollisia käyttötarpeita yhdessä. Asiakkaiden väliset keskustelut tuotteiden alkuperästä ja käyttötarkoituksista näyttivät toistuvan. Asiakkaat liikkuivat myymälätiloissa aktiivisesti: he selailivat, vertailivat ja keskustelivat tavaroista myyjien kanssa. Vaikka kävijöitä oli havainnointi aikaan verrattain vähän, korostui henkilökunnan ja kävijöiden välinen vuorovaikutus mikä loi tilaan yhteisöllistä tunnelmaa.
Kiertotalouden periaatteet näkyivät selkeästi julisteissa, opasteissa ja infotauluissa. Ympäristö oli samanaikaisesti kaupallinen ja yhteisöllinen. Lisäksi yhteistyö Eskilstunan kansanopiston kanssa toi mukaan koulutuksellisen ja osallistavan ulottuvuuden; siellä oli myös mahdollista opiskella ja suorittaa tutkinto.
Jäteasemalle hukatut aarteet hankkeelle tutustumiskäynti ja havainnointi ReTunassa tarjosi hyvän tilaisuuden vertailla toimivia ratkaisuja ja kerätä tietoa hankkeen tarpeisiin. Hankkeelle saatiin kerättyä hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä käyttökelpoisten tavaroiden ohjaamisesta pois jätevirrasta ja uudelleenkäytön liiketoiminnasta. Hankkeessa kehitetään ns. Ekokaistaa, joka rakentuu Kymenlaakson Jätteen uuden lajitteluaseman ja Ekomaa kierrätysmyymälän toimintojen välille edistämään käyttökelpoisten tuotteiden uudelleenkäyttöä ja samaan yhteyteen pyritään muodostuvan myös yritysten ekosysteemimäistä toimintaa. Voit lukea lisää hankkeen toimenpiteistä täältä.
Lähde: https://www.retuna.se/
Tutustu myös näihin artikkeleihin
2D pelikonsepteja ja tekoälyä – näin sujui Hackathon Day Mikkelin kampuksella
Kohti avoimempaa ja kestävämpää digikehitystä – oppeja Mindtrekistä
