Uusi insinöörikoulutus yhdistää tekniikan alat – työelämä kaipaa osaajia, opiskelijalle avautuu monipuolisia urapolkuja
Automaatio ja talotekniikka osana rakennusprojektia
Suunnittelu- ja konsultointiyritys Granlundin RAU-asiantuntija Piia Aarniosalo korostaa, että automaatio on työkalu, jolle pitää antaa ohjeet toimintaan ja seurata millaista tietoa se rakennuksesta tuottaa ja välittää. Koodaaminen, testaaminen, käytön seuranta, vianetsintä, korjaukset, laiteuusinnat, sähkökytkennät ja tietoliikenne ovat kaikki osa arjen toimintaa. Järjestelmien toiminnallisuuden esitystapa vaikuttaa suoraan siihen, kuinka helposti käyttäjä voi hallita ja hyödyntää niitä.
Automaatioprojektit etenevät kuten muutkin rakennushankkeet: joko korjataan ja muutetaan vanhaa tai rakennetaan uutta. Ensimmäinen askel on aina selvittää tilaajan tarpeet ja suunnitella toiminnot niiden pohjalta, tarjoten sopivia vaihtoehtoja. Vanhat automaatiojärjestelmät päivitetään ja täydennetään vastaamaan nykypäivän toiminnallisia vaatimuksia. Käytössä olevissa rakennuksissa vianetsintä ja toiminnanvarmistus ovat arkipäivää.
Aarniosalo korostaa, että talotekniikan prosessien tuntemus on tärkeää, jotta laitteita voidaan käyttää turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Rakennuksen ollessa täydessä toiminnassa on osattava yhdistää eri järjestelmien vaikutukset toisiinsa ja tunnistaa myös epäsuoria vikoja. Mitä teknisempi rakennus, sitä enemmän tarvitaan päättelykykyä ja aiemman tiedon hyödyntämistä. Lisäksi hallinnolliset rajat ja päätöksenteko ohjaavat toimintaa – niihin on osattava sopeutua tai vaikuttaa perustellusti.
Digitalisaatio muuttaa työnkuvia
Digitalisaatio on tuonut talotekniikkaan vaatimuksia hallita yhä laajempia kokonaisuuksia. Yksinkertaisista nestekidenäytöllisistä säätimistä on siirrytty älykkäisiin ohjauskeskuksiin ja keskusvalvomoihin, joissa LVI- ja sähkötekniikka yhdistyvät tietotekniikkaan, jossa bitit ja väyläkommunikaatio ovat osa toimintaa. Automaatio hyödyntää ohjelmallisia toimintoja ja ulkoista dataa, kuten sähkön hintaa, säätietoja ja ajanvarausjärjestelmiä. Aarniosalon mukaan tämä kehitys edellyttää asiantuntijoilta laajempaa osaamista ja kykyä hallita kokonaisuuksia.
Huoltotyö ei enää perustu pelkkään kiinteistöntuntemukseen – järjestelmien monimutkaistuessa tarvitaan syvempää analyysiä, sillä hälytys voi olla vain seuraus jostain muusta viasta. Liiallinen toiminnallisuus voi jopa vaikeuttaa käyttöä, ellei kokonaisuutta hallita kunnolla. Aarniosalo painottaa, että syvällinen analyysi ja järjestelmien ymmärrys ovat välttämättömiä nykypäivän kiinteistöhuollossa.
Xamkin uusi koulutus vastaa alan tarpeisiin
Piia Aarniosalon mukaan pelkkä työssäoppiminen ei riitä – tarvitaan koulutusta, joka antaa laaja-alaisen teknisen pohjan ja valmiudet toimia monimutkaisissa ympäristöissä. RAU-suunnittelu on nykyään oma suunnittelualansa, enää ei ajatella että LVI-insinööri tekee automaatiosuunnittelun sitten viimeiseksi.
Aarniosalo lisää, että opintojen aikana olisi hyödyllistä oppia eri tekniikan alojen roolit talotekniikassa. Sähkötekniikka ei näy pelkästään säätökaavioissa – tarvitaan kaapelireittejä, oikeita kaapelityyppejä ja sähkönsyöttöä. Myös valmiiden prosessien, kuten lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon, seuranta ja käyttöönoton työvaiheet vaativat tarkempaa ymmärrystä.
Xamkin uusi talo- ja automaatiotekniikan (LVISA) koulutus avaa ovet moniin eri vaihtoehtoihin. Voi työllistyä urakointiin, laitetoimittajalle, tilaajaorganisaatioihin tai suunnittelu- ja konsulttipuolelle. Talo- ja automaatiotekniikalla pääsee osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää ja voi vaikuttaa kiinteistöjen elinkaareen ja energiansäästöön. Työtehtävät vaihtelevat bittitasolta käyttäjän vikailmoituksiin ja euroista megawatteihin – ja kaikkea siltä väliltä.
Tarjolla urapolkuja ja työllistymismahdollisuuksia
Alalla on tarjolla monipuolisia urapolkuja. Usein ura alkaa harjoittelusta ja etenee suunnittelu- tai asiantuntijatehtävien kautta projektipäälliköksi tai johtotehtäviin. Granlundilla on useita esimerkkejä siitä, kuinka harjoittelijasta kasvaa pitkäaikainen asiantuntija. Aarniosalo näkee urapolkujen monipuolistuvan erityisesti automaation ja talotekniikan yhdistymisen myötä.
Korjausvelka kasvaa ja tietoisuus talotekniikan vaikutuksesta esimerkiksi energiankulutukseen lisääntyy. Tarve osaaville tekijöille kasvaa jatkuvasti. Uusilta työntekijöiltä arvostetaan taloteknistä perusosaamista, oppimishalua, loogista päättelykykyä, viestintätaitoja, sinnikkyyttä ja mukautumiskykyä. Automaatiossa yhdistyvät kaikki tekniikan alat, huolto ja käyttäjät – yksi vastaus ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisuuden ymmärrystä.
Granlund Oy
Granlund on suomalainen suunnittelu- ja konsultointiyritys, jonka palveluihin kuuluvat muun muassa talotekniikkasuunnittelu, arkkitehti- ja rakennesuunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta, energia- ja ympäristöpalvelut sekä kiinteistömanagerointi. Granlundilta löytyy lisäksi ohjelmistoratkaisuja, kuten esimerkiksi Granlund Manager, joka on tarkoitettu kiinteistöjen ylläpitoon ja hallintaan. Yhtiö on tunnettu innovatiivisista ratkaisuistaan ja kestävän kehityksen painotuksestaan. Granlund toimii kansainvälisesti, mutta sen pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja toimipisteitä on laajasti ympäri Suomea.
Tutustu talo- ja automaatiotekniikan (LVISA) koulutukseen
Insinööri (AMK), talo- ja automaatiotekniikka (LVISA)
Tutustu myös näihin artikkeleihin
Näin saat digimarkkinoinnin toimimaan – muista nämä neljä asiaa
Miksi menetelmiä? – Pohdintoja yhteisöllisen työn ääreltä
