Vanhemmat tarvitsevat tukea lapsensa sijoituksen yhteydessä

Vertaistuki tuo ymmärrystä ja toivoa

Moni vanhempi kertoi vertaistuen olleen keskeinen apu kriisin keskellä. Mahdollisuus kohdata toinen saman kokenut toi helpotusta, lievitti häpeää ja vahvisti tunnetta siitä, ettei ole yksin. Vertaiset pystyivät vastaamaan käytännönläheisesti kysymyksiin, joihin ammattilaiset eivät aina osanneet tai ehtineet vastata. Tällainen tuki tarjosi tietoa sekä toivoa; tilanteesta voi selvitä.

Tiedon puute kuormittaa – ajoitus ratkaisee

Vastauksissa korostui tiedon merkitys. Vanhemmat kokivat usein, että he eivät saaneet riittävästi tai ymmärrettävästi tietoa siitä, mitä sijoitusprosessissa tapahtuu, miksi siihen päädytään ja mitä se tarkoittaa perheen arjessa. Tiedon saaminen liian myöhään tai epäselvässä muodossa lisäsi epävarmuutta. Vanhemmat toivoivat selkeää, oikea-aikaista ja jatkuvaa tiedottamista sekä mahdollisuutta esittää kysymyksiä ja saada ymmärrettäviä vastauksia.

Ammattilaisen tuki ei saa katketa

Vanhemmat toivoivat, että sijoitusprosessin aikana heidän rinnallaan kulkisi tuttu ja luotettava työntekijä – henkilö, joka tuntee perheen tilanteen ja osaa varmistaa, että siirtymävaihe sujuu mahdollisimman turvallisesti. Sijoituksen jälkeistä yksinjäämistä kokivat perheet, joissa kotiin tarjottavat palvelut päättyivät sijoituksen myötä. Näin tapahtui silloin, kun perheeseen ei jäänyt asumaan alaikäisiä lapsia. Perhetyön jatkuminen, lastensuojelun edunvalvonta ja lainopillinen tuki sosiaalityön rinnalla koettiin usein hyvänä ammatillisena tukena sijoituskriisissä.

Tukihenkilön jatkuva mukanaolo ennen, aikana ja jälkeen sijoituksen nähtiin ratkaisevana siinä, miten perhe kokee prosessin. Vanhemmat toivoivat myös, että heitä kuunneltaisiin aidosti, ja että heidän näkemyksillään olisi vaikutusta.

Sisarukset tarvitsevat näkyvyyttä ja tukea

Sijoitusprosessissa sisarukset jäivät usein taka-alalle. Vanhemmat toivoivat, että perheen muut lapset saisivat tietoa ja mahdollisuuden osallistua tilanteen käsittelyyn. Yhteyden säilyttäminen sijoitettuun sisarukseen oli monelle tärkeää, mutta siihen ei aina tarjottu keinoja tai tukea. Vanhemmat näkivät, että perhetyö ja sosiaalityö voisivat huomioida sisarukset paremmin – ei vain yksilöinä, vaan osana perhekokonaisuutta.

Miten siirtymävaiheita voidaan kehittää asiakaslähtöisemmiksi?

Vanhempien kokemukset nostavat esiin tarpeen kehittää lastensuojelun siirtymävaiheita nykyistä asiakaslähtöisemmiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että perhe ei jää reagoimaan viranomaispäätöksiin vaan osallistuu aktiivisesti prosessin suunnitteluun ja ymmärtää, mitä ollaan tekemässä – ja miksi.

Kuva: Leonardo AI