Vuosi 2025 oli Xamkille ennätyksellinen 

Xamkin tehtävänä on edistää ja tukea Kaakkois-Suomen elinvoimaa kouluttamalla, tutkimalla ja kehittämällä. 

– Maakuntien omana korkeakouluna olemme tärkeä kumppani kampuskaupungillemme sekä Etelä-Savon ja Kymenlaakson yrityksille ja asukkaille. Xamkin merkitys näkyy erityisesti siinä, että opiskelijat ja valmistuneet jäävät alueelle vahvistamaan toiminta-alueemme työ- ja elinkeinoelämää, toteaa rehtori Heikki Saastamoinen. 

Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon valmistumisen jälkeen työllistyvistä valtaosa on suorittanut tutkintonsa Xamkissa. 

Xamk teki vuonna 2025 ennätystuloksen niin ammattikorkeakoulututkintojen kuin ylempien korkeakoulutukintojen määrässä. Yhteensä Xamkista valmistui 2 449 uutta osaajaa eri aloille. 

Opiskelijoita valmistui monipuolisesti eri koulutusaloilta. Tekniikan alalta valmistui 539 ammattikorkeakoulututkinnon ja 173 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta osaajaa työelämään. Hyvinvoinnin alalta ammattilaisiksi valmistui 780 ammattikorkeakoulututkinnon sekä 175 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Talouden ja kulttuurin koulutuksista tutkintotodistuksen sai 604 ammattikorkeakoulututkinnon ja 178 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta opiskelijaa.  

– Haluamme varmistaa, että Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa on tarpeeksi korkeakoulutettua työvoimaa, alueemme elinkeinorakenne on monipuolinen ja yrityksillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä ja menestyä, sanoo Saastamoinen. 
 

Kampuksilla ja verkossa opiskeli 12500 tutkinto-opiskelijaa 

Xamk tarjoaa yli 50 erilaista AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta sekä yli 40 YAMK-tutkintoon johtavaa koulutusta. Vuonna 2025 Xamkissa opiskeli yhteensä 12.491 opiskelijaa. 

Tutkintokoulutukset tuovat Kaakkois-Suomeen vuosittain runsaan määrän uusia opiskelijoita. Vuonna 2025 aloitti yhteensä 3513 uutta opiskelijaa. Yhteishauissa Xamkiin kaikista hakevista peräti 86 prosenttia oli Etelä-Savon ja Kymenlaakson ulkopuolelta. Xamk oli myös alueen omien asukkaiden selvä suosikki: korkeakouluissa vuonna 2025 alkaneisiin koulutuksiin hakeneista eteläsavolaisista 44,7 prosenttia ja kymenlaaksolaisista 52,4 prosenttia haki Xamkiin. 

Mikkelin kampuksella vuonna 2025 opiskeli 4 753, Kotkassa 3 580, Kouvolassa 2 736, Savonlinnassa 1 422 ja verkko-opinnoissa 1 715 opiskelijaa.  

Ammattikorkeakoulu houkuttelee alueelle myös kansainvälistä osaamista. Xamkissa opiskeli vuonna 2025 yhteensä 812 kansainvälistä opiskelijaa kaikkiaan 57 eri maasta. Eniten opiskelijoita oli Nepalista, Bangladeshista, Venäjältä ja Sri Lankasta. 

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ennätysvuosi 

Xamk kasvatti tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaansa entisestään vuonna 2025 ja jatkaa edelleen Suomen vahvimpana tutkimus- ja kehittämistyötä tekevänä ammattikorkeakouluna.  

Xamkin ulkopuolisen T&K -rahoituksen määrä nousi vuonna 2025 uuteen ennätykseen, 21,4 miljoonaan euroon, josta noin kolmannes oli kansainvälistä ja yrityslähtöistä rahoitusta. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8 prosenttia. Samalla Xamkin TKI-toiminnan kokonaisarvo nousi lähes 40 miljoonaan euroon.  

Xamk on myös rakentanut kampuksilleen uusia tutkimusympäristöjä, joissa konkreettista tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yhdessä yritysten kanssa. Xamk on investoinut merkittävästi Kotkan, Kouvolan ja Mikkelin kampuksillaan muun muassa energiatekniikan, aktiivihiilen tutkimuksen, virtuaalistudion, öljyvahinkojen torjunnan ja ympäristötutkimuksen laboratorioihin 

Yhteistyökumppaneidensa kanssa Xamkissa toteutettiin 257 hanketta, joista 42 oli kansainvälisiä. Neljällä eri tutkimuksen vahvuusalalla hankkeisiin osallistui yhteensä 1 149 yritys- ja sidosryhmäkumppania.  

Xamk on myös Suomen suurin avoin korkeakoulu  

Xamkin avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelu oli ennätyksellisen vilkasta. Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen ylläpitämisen läpi elämän. Avoimissa opinnoissamme opiskeli vuoden aikana 27 672 henkilöä ja suoritettiin yhteensä 115 034 opintopistettä, mikä on 8,5 prosenttia aiempaa vuotta enemmän.  Xamk säilytti asemansa Suomen suurimpana avoimena korkeakouluna. Seuraavaksi eniten avointen opintojen opintopisteitä oli Jyväskylän Yliopiston avoimella yliopistolla. 

Haluamme varmistaa, että Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa on tarpeeksi korkeakoulutettua työvoimaa, alueemme elinkeinorakenne on monipuolinen ja yrityksillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä ja menestyä.