Yhteisötila keskellä kylää – Pulju-kylätalo kokoaa ihmiset yhteen Elimäellä
Viime vuosikymmeninä on puhuttu paljon yhteisöllisyyden heikkenemisestä tai jopa katoamisesta. Kun tutkailee tarkemmin, löytyy paikkoja, joissa yhteisöllisyys kukoistaa. Yksi näistä on Elimäen kirkonkylä ja Pulju-kylätalo, jossa eri yhdistykset puhaltavat yhteen hiileen organisoimalla yhteisötilan toimintaa ja järjestämällä kaikille avoimia tapahtumia, kuten Vappubrunssi, Illallinen taivaan alla, Halloween-juhlat. Tai jos viereisen nuortentilan nuoret ovat kaivanneet paikkaa diskon järjestämiselle, sekin on hoitunut Puljulla.
Tulin ottamaan selvää, mitä elimäkeläisten yhteisöllisyys pitää sisällään ja miten järjestöjen yhteistyöstä on tullut niin vahvaa? Pulju-kylätalon tarinasta ja järjestöjen yhteistyöstä lupautuivat kertomaan Elimäen nuorisoseuran aktiivit, Hannele Nupponen ja Heli Lotti. Hannele toimii myös Pulju-kylätalon yhteyshenkilönä.

Miten kaikki alkoi?
Eri järjestöt ovat tehneet yhteistyötä Elimäen seudulla jo pitkään, esimerkiksi kesäteatterilla ja museoalueella tapahtuvaan toimintaan liittyen. Tuli kuitenkin hetki, jolloin syntyi ajatus yhteisestä tilasta, jossa järjestöt voisivat järjestää omaa ja yhteistä toimintaa sekä rakentaa yhteistyötä eteenpäin.
Kaikilla oli sama ongelma. Meillä ei ole toimijoita, ei ole resursseja. No sitten sitä vaan syöttää järjestöille, että sit meillä on kun myö tehään yhessä. Myö saadaan aikasiksi isompia juttuja. -Hannele Nupponen
Nykyisellä Puljun rakennuksella on pitkä historia, jonka alku ulottuu 1800-luvun lopulle asti. Joitakin vuosia sitten kylätalo jäi tyhjäksi, kun nuorisopalvelut siirtyivät toisiin tiloihin ja Elimäen järjestöjen haave yhteisestä tilasta sai lisää tuulta alleen. Elimäeltä oltiin yhteyksissä kaupunginjohtajaan ja silloiseen hyvinvointijohtajaan. Asiat lähtivät rullaamaan eteenpäin. Järjestöjen, kaupungin osallisuuskoordinaattorin ja aluetoimikunnan yhteistyöllä käynnistyi kaupungin yhteisötilan pilotointi Elimäen kirkonkylällä v. 2020.
Tavoitteena oli kokeilla, miten yhteisötilan hyödyntäminen eri järjestöjen yhteistyön osalta saadaan toimivaksi. Toiminnalle luotiin yhdessä säännöt ja järjestöjä ehti jo muuttaa kylätalolle. Sitten iski pandemia, joka pysäytti kohtaamiset ja tapahtumien järjestämisen. Järjestöt saivat lisäaikaa pilotille ja hommahan ei pandemiaan kaatunut. Tämä lähinnä hidasti hetkellisesti vauhtia.
Mikä on Pulju-kylätalon tarkoitus?
Toiminnan keskeisinä teemoina ovat hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääminen. Puljun toiminta on avointa kaikille kiinnostuneille. Ajatuksena on lisätä asukkaiden osallisuuden kokemuksia ja samalla ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Puljulla rakennetaan yhteistyötä myös järjestöjen ja paikallisten yritysten välille, esimerkiksi erilaisten tapahtumien osalta. Kaupunki on tarjonnut yhteisötilan järjestöjen käyttöön ja vastaa kaikista kustannuksista. Siivouksesta huolehtii Elimäen nuorisoseura.
Mikä on sen parempaa yhteistyötä kun antaa järjestöille tilat toimia? Arvostan isosti Kouvolan kaupunkia siinä kohtaa.” – Hannele Nupponen
Kouvola on maantieteellisesti laaja alue ja sisältää useita taajamien sekä kylien keskustoja. Hannele muistuttaa, että on tärkeää, että myös kaupungin keskustan ulkopuolella asuville on tukikohtia ja kokoontumispaikkoja. Pulju-kylätalolla kokoontuu esimerkiksi eri-ikäisistä koostuva kässäkerho, MLL:n perhekerho, tanssiryhmä, eläkeläisten liikunta- ja yhteislauluryhmät. Lisäksi järjestöt ja eri organisaatiot pitävät tiloissa omia kokouksiaan ja tilaisuuksiaan, mm. SPR, Martat ja Kymenlaakson hyvinvointialue.
Eri järjestöjen yhteistyönä järjestetään kaikille avoimia tapahtumia ja tilaisuuksia. Puljulla järjestettävään toimintaan ja tapahtumiin osallistuakseen ei tarvitse kuulua yhdistykseen tai järjestöön. Esimerkiksi kässäkerholla ei ole taustallaan yhdistystä, vaan kyseessä on saman asian äärelle kokoontuva, innokas porukka.
Kouvolan kaupunki tarjoaa yhteisötiloja järjestöjen ja muiden toimijoiden käyttöön eri puolilla kaupunkia. Kaupungin tavoitteena on vahvistaa alueellista hyvinvointia ja edistää yhteisöllistä toimintaa. Yhteisötilojen toiminnan avulla tuodaan asukkaille avointa toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia eri alueille. Tällä hetkellä yhteisötiloja on Elimäen kirkonkylän lisäksi Etappi-yhteisötila Kuusankoskella, Kamari-yhteisötila Myllykoskella, Valkealatalon yhteisötila, Jaalatalo ja Porukkatalo Kouvolan keskustan läheisyydessä. (Kouvolan kaupunki 2025.)

Elimäkeläistä energiaa ja talkoohenkeä
Hannelen ja Helin mukaan talkoohenkeä on ollut Elimäellä aina. Järjestöjen yhteistyötä ei tarvinnut rakentaa ihan tyhjästä uuden yhteisötilan osalta. Uudenlaisten yhteistyörakenteiden kehittäminen edellytti kuitenkin tärkeitä ja avoimia keskusteluita järjestöjen kesken. Pelisäännöt ja toiminnan arvomaailma oli pohdittava yhdessä. Tämä tehtiin yhteisötilan pilotointivaiheen aikana.
Elimäkeläisillä on kyllä talkoohenkeä ollut aina. Tääl tehään yhessä. – Hannele Nupponen
Heli mainitsee, että Hannele on ollut merkittävä moottori järjestöjen yhdessä tekemisen ja toiminnan kehittämisen osalta. Yhteistyö ei synny ihan tyhjästä, siihen tarvitaan myös koordinoivaa tahoa. Yhdessä tekemisen meininki luo toki oivan pohjan yhteisten toimintamallien rakentamiselle.
Yhtenä esimerkkiä Elimäen talkoohengestä on viereisen kirkon paanukatto, jossa myös näillä puuhanaisilla on omat numeroidut kattopaanut. Kirkon katto uusittiin nimittäin talkoilla ja mukana oli järjestöjä sekä yksityishenkilöitä. Yhteiset tavoitteet, tahtotila ja yhdessä tekeminen ovat tuottoisia monella tapaa.
Miten yhteistyöstä saadaan toimivaa?
Elimäellä järjestöjen yhteistyölle on ollut keskeistä, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Hannele toteaa, että on tärkeää ottaa jokainen järjestö sydämellisesti vastaan ja toivottaa tervetulleeksi yhteistyön tekemiseen. Pulju-kylätalolla on talotoimikunta, joka vastaa talon toiminnan organisoimisesta. Talotoimikunnassa suunnitellaan esimerkiksi erilaisia tapahtumia ja jaetaan vastuita.
Me tunnetaan niin hyvin toisemme täällä jo, niin osataan varmaan arvostaakin sitä erilaisuutta, ettei sekään aiheuta sitä ristiriitaa. Kyl me varmaan ollaan toinen toistemme luottamus ansaittu. -Heli Lotti
Talotoimikunnassa on edustus jokaisesta talossa toimivasta järjestöstä, aluetoimikunnasta, seurakunnan diakoniatyöstä sekä Puljulla kokoontuvista avoimista ryhmistä, joilla ei ole taustallaan yhdistystä. Talotoimikunnan toiminta on avointa ja jokainen järjestö saa muistiot. Avoin keskustelu ja luottamus ovat toimivan yhteistyön keskiössä. Jos tapahtumissa on esimerkiksi kioski, niin jokainen järjestö pääsee halutessaan vuorollaan pyörittämään toimintaa. Ketään ei myöskään pakoteta mihinkään. Erikokoisilla järjestöillä on erilaiset resurssit ja osallistumisen mahdollisuudet. Kaikki ovat tervetulleita mukaan sellaisina kuin ovat.
Hannele ja Heli näkevät myös aluetoimikunnan edustuksen erittäin tärkeänä. Aluetoimikunta on suora linkki Kouvolan kaupungin suuntaan. Tämä on erityisen tärkeää myös toiminnan vaikuttavuudesta viestimisen kannalta. Järjestöjen toimintaan on kohdistunut isoja leikkauksia viime aikoina koko Suomen tasolla ja se haastaa toimijoita. Järjestöjen vahvalla yhteistyöllä voidaan myös löytää uudenlaisia keinoja toiminnan jatkamiseen.
Mitä järjestötoiminta voi antaa?
Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan osallistumisen on todettu edistävän hyvinvointia. Järjestötoiminta vaikuttaa muun muassa yhteisöllisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä henkilökohtaisella, alueellisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Mitä järjestöissä toimiminen tarkoittaa Elimäen Puljun puuhanaisille? Molemmat ovat toimineet järjestökentällä jo pitkään. Aiemmin työelämä vei enemmän aikaa ja järjestöissä toiminen toi vastapainoa. Järjestötoiminta tarjoaa mielekästä toimintaa ja sosiaaliset verkostot myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Tietysti tällainen yhdistystoiminta on mukavaa, että tutustuu uusiin ihmisiin ja erilaisiin ihmisiin. Kyllähän tää on sellainen oppimisprosessi myöskin, että oppii uusia asioita. Se on nyt meidän elämää. Ennen oli se työelämä ja nyt on tämä elämä, joka täyttää ja antaa.
– Heli Lotti
Eläkkeelle siirtyminen on yksi iso siirtymä elämässä. Monelle työelämän sosiaaliset verkostot ovat olleet keskeisessä osassa arkea. Järjestötoiminnassa on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uusia asioita. Molempien mielestä keskeistä on yhdessä tekeminen, että ei tarvitse pakertaa yksin.
Järjestön sydän sykkii niin, että se antaa niin paljon itelleen mahdollisuuksia, sitä voimaa, niitä ystäviä ja sitä verkostoa ympärille. Voi se on vaan niin mukavaa.
– Hannele Nupponen
Uudet osallistujat ovat tervetulleita järjestötoimintaan. Osalla Kouvolan alueella toimivista järjestöistä on haasteita löytää uusia vapaaehtoisia ja jäseniä. Järjestötoimintaan osallistumisen hyödyt voivat näkyä henkilökohtaisella, mutta myös alueellisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Myös Puljulla pohditaan, miten toimintaan saataisiin uusia osallistujia.

Kehittämistoiveissa lisää nuoria ja tietoa poliittisille päättäjille
Pulju-kylätalon toimintaa kehitetään edelleen. Toiveissa on saada kylätalolle enemmän nuoria jatkossa. Liikunta-alan järjestöjen kanssa on tehty yhteistyötä tapahtumien osalta ja yhteistyökuvioita toivotaan lisää myös kylätaloon liittyen. Toiveissa on myös, että järjestöjen ja Pulju-kylätalon toimintaa saataisiin tutuksi myös Kouvolan poliittisille päätöksentekijöille. Kylätalon aktiiveilla on ollut pohdinnassa, että voisiko Puljulle saada talokummin, joka voisi viedä tietoa myös poliittisen päätöksentekoon.
Järjestötoimintaan osallistujia kaivataan vielä lisää. Hannele kiteyttää, että mitä enemmän toiminnassa on ihmisiä ja yhdistyksiä, niin sitä enemmän Puljulla pystytään tekemään. Heli jatkaa, että esimerkiksi erilaiset Puljulla järjestetyt tapahtumat liikuttavat satoja ihmisiä, Halloween-tapahtumassa kävi toista sataa osallistujaa. Tapahtumat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.
Yhteisöllisyyttä löytyy siis edelleen, kun etsii oikeista paikoista. Kouvolassa on lukuisia järjestöjä, jotka lisäävät monipuolisella toiminnallaan muun muassa asukkaiden hyvinvointia ja osallisuuden kokemuksia. Pulju-kylätalolla järjestettävään toimintaan voi myös osallistua, vaikka ei kuuluisi mihinkään yhdistykseen. Löytyisikö sinulle uutta mielekästä tekemistä? Rohkaistu tutustumaan.
Tutustu lisää:
Lähteet:
Kouvolan kaupunki. 2025. Yhteisötilat alueilla. https://www.kouvola.fi/kouvolankaupunki/osallistu-ja-vaikuta/yhteisotilat-alueilla/ [Viitattu 21.8.2025]
Artikkeli julkaistaan osana Yhteisiä askeleita osallisuuteen ja kumppanuuteen -hankkeen toimintaa. Hankkeessa kehitetään mm. digitaalinen Kouvolan järjestökartta, josta järjestöjen toiminta löytyy kootusti sekä yhteistyömalli kaupungin ja järjestöjen välille. Hankkeen päätoteuttaja on Kouvolan kaupunki. Osatoteuttajina ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Parik-säätiö. Päärahoituslähde on Euroopan sosiaalirahasto (ESR+).