Yhteistyöllä rakentuvaa vapaaehtoistoimintaa – matka kohti Helper-toimintamallia

Syksyllä 2025 otimme suuren harppauksen eteenpäin, kun käynnistyi toinen Helper-vapaaehtoistyön koulutuskokonaisuus. Mukaan lähti peräti 35 opiskelijaa, ja koulutus kytkettiin osaksi yksilöohjauksetnopintojaksoa yhteistyössä yhteisöpedagogiikan lehtori Mirka Lähdeniemien kanssa. Koulutukselle sovittiin myös opintopisteytys – osoitus siitä, että erityisesti monikulttuurinen osaaminen ja ohjaamisen taidot ovat merkityksellisiä ja ammattimaisesti arvotettuja.

Viiden viikon matka vapaaehtoistyön ytimeen
Syksyn koulutuksen suunnittelu alkoi jo tammikuussa 2025, ja matkan varrella mukana oli laaja verkosto organisaatioita ja asiantuntijoita. Lopputuloksena syntyi viiden viikon kokonaisuus, joka yhdisti:

• lähikoulutusta
• ohjaustreenejä ja käytännön harjoittelua
• työnhaun eri tapoihin tutustumista ja harjoittelua
• verkostoitumista eri toimijoiden kanssa

Kokonaisuuden keskiössä oli ajatus siitä, että vapaaehtoinen voi toimia työnhaun ohjaajana omista lähtökohdistaan – ilman, että hänen täytyy olla viranomainen tai työelämän riippumaton asiantuntija. Riittää, että ymmärtää eri kulttuuritaustoja, on ihminen ihmiselle, keskustelee, tukee ja kulkee rinnalla.

Kulttuurisensitiivisyys ja kohtaamisen taidot keskiössä
MLL Järvi-Suomen piirin tukihenkilötoiminnan koordinaattori Iris Damstèn toi koulutukseen tärkeän asiantuntijapuheenvuoron, jossa korostui kulttuurisensitiivisyys vapaaehtoistyössä. Erityisesti ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta tarjosi näkökulman siihen, millaista vapaaehtoistyö parhaimmillaan on: läsnäoloa, kuuntelemista ja kulttuurisen sensitiivisyyden ymmärtämistä. Mukana olivat myös yhteistyökumppaneista Mikkelin kaupungin kotoutumispalvelut, Vastaanottokeskus Luona ja Monikulttuurikeskus Mimosa. Heidän asiantuntijat kertoivat toiminnastaan ja toivat tärkeän näkökulman verkostojen merkityksestä. Puheenvuorot tarjosivat konkreettisen näkymän siihen, millainen merkitys monikulttuurisella asiakastyöllä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikoilla on arjessa, kotoutumisessa ja yhteisöön kiinnittymisessä.

Ohjaustreenit loivat siltoja – sanoja, kohtaamisia ja oivalluksia
Opiskelijoiden kokemuksissa yksi koulutuksen merkittävimmistä ja vaikuttavimmista kokonaisuuksista syntyi yhteistyössä Otavan opiston Raviradantien ryhmien suomen kielen koulutuksen kanssa. Ohjaustreeneissä yhteisöpedagogi- ja sosionomiopiskelijat toimivat Helpereinä eli työnhaunohjaajina. Opiskelijaparit molemmista koulutuksista tekivät yhdessä eri harjoituksia työnhaun teeman ja kielen oppimisen äärellä. 

Kuva: Ohjaustreenit: yhteistä tutkimusta ja tekemistä kohti työelämää.

 
Ohjaustilanteiden kielihaasteita ratkottiin sujuvasti kääntäjäsovelluksilla ja tekoälyllä, joka onnistui erinomaisesti, vaikka sovellukset eivät olleetkaan välttämättä ennestään tuttuja. Tämä on erinomainen esimerkki toimintamallin ajatuksesta, että tarpeita ratkotaan yhdessä tutkien. Yksilöohjauksen keinoin harjoiteltiin muun muassa:

• CV:n ja työhakemuksen tekemistä
• työkokemuksen ja osaamisen sanoittamista
• suomen kielen käyttöä arjen työtilanteissa
• kohtaamista ja vuorovaikutusta

Kuva: Ohjaustreenit olivat monen mielestä koulutuksen paras anti.

Nimensä mukaisesti kyse oli treenistä – turvallisesta hetkestä harjoitella, kokeilla ja oppia. Kohtaamiset olivat molemmin puolin arvokkaita, ja monelle opiskelijalle ne avasivat uuden oivalluksen siitä, kuinka paljon voi auttaa pelkästään pysähtymällä toisen rinnalle, vaikka ei olisikaan yhteistä kieltä.  Kenties kohtaamiset johdattavat myös uusien ystävyyssuhteiden ja vapaaehtoistyön pariin tulevaisuudessa.

Helper-toimintamallin ydin: jokainen vapaaehtoinen on asiantuntija omista lähtökohdistaan

Helper-toimintamallin tavoitteena on juurtua pysyväksi osaksi monikulttuurista vapaaehtoistoimintaa. Sen keskeinen ajatus on: vapaaehtoinen voi toimia työnhaun tukijana omasta kokemuksestaan käsin. Se tarkoittaa, että jokainen voi ajatella: “Voin tukea sillä osaamisellani, mitä tiedän työelämästä omakohtaisesti – ja se riittää.”

Tärkeää on myös huomioida se, että jos tarvitaan viranomais- tai asiantuntijatietoa, se etsitään yhdessä oikeasta, luotettavasta paikasta ja luotetaan faktoihin. Mutta tärkeintä on kohtaaminen: ystävällinen keskustelu, kannustaminen ja kysymys “Mitkä ovat sinun tavoitteesi koulutuksen ja työelämän suhteen? Tutkitaan tätä yhdessä.”

Kuva: Upea joukko juuri valmistuneita Helpereitä.

Lopuksi – kohti juurtuvaa, elävää vapaaehtoistoimintaa
Helper-toimintamallin kehittämisprosessi on ollut matka, jossa on nähty vahvaa yhdessä tekemistä, oppimista ja merkityksellisiä kohtaamisia. Se on osoittanut, että vapaaehtoistyö ei ole vain toimintaa – se on siltojen rakentamista. Ja parhaat sillat syntyvät silloin, kun ihminen kohtaa ihmisen.
 

Helper-toimintamalli julkaistaan kevään 2026 aikana mm. Innokylään. Pysy kuulolla 🤗
Helper-vapaaehtoistyön toimintamalli | Innokylä