Elämystaloudesta vauhtia matkailutuotteiden kehitykseen

Mitä kaikkea on elämystalous?

Elämystalouden alle voidaan luokitella kaikki sellainen liiketoiminta, jossa pääasiallinen tuote tai palvelu on elämys. Elämyksiä voidaan toteuttaa kaikilla liiketoiminta-aloilla. Yksinkertaistettuna elämystalous on kaikkea, jossa yritykset luovat ja myyvät muistettavia kokemuksia ja tunteita. Hyvin toteutettu elämys jättää pysyvän tunnejäljen kokijaansa ja elämysten toteuttajan tässä onnistuessaan on ymmärrettävä kuluttajien tarpeita ja odotuksia.

Vastuullisten ruokapalvelujen tutkimusyksikössä on meneillään Interreg Central Baltic yrityskehityshanke, jossa kehitetään uusia elämystuotteita kahdella koulutuskierroksella 80 mukaan valituille yrityksille Suomessa, Virossa ja Latviassa.

Interreg Central Baltic -ohjelmakauden yksi kärkitavoitteista on uusien skaalautuvien kasvuyritysten lisääminen

Ohjelma on jakaantunut neljään eri moduuliin: Ymmärrys ja lähtötilanne, kasvun ideointi ja suunnittelu, elämystuotteiden testaus ja valmistelu sekä lanseeraus ja mittarointi. Vaiheet rakentuvat täsmäkoulutuksista, asiantuntijasparrauksista, opintomatkoista ja verkkokoulutuksista. Tärkeässä roolissa on avoin keskusteluyhteys ja tuki kasvun suunnitteluun ja toteuttamiseen koko prosessin ajan.
Viereisessä kuvassa edessä vasemmalla on projektipäällikkö Heli Pöyry (Xamk) ja hänen takanaan tuotekehitysmentori Kirsi Kuusisto (Xamk). Vieressä 2. kierroksella mukana olevien yritysten edustajat. Kuva on otettu opintomatkalta Tarton Luovien alojen keskuksen sisäpihalta. Kolmas vasemmalta alkaen Pauliina Uimonen (Pistohiekka Resort), Päivi Lahtinen (Mäntyharjun metsä- ja moniapu), Riikka Vakkila (Satamaravintola Tilus), Mervi Kokki (Valkoinen Kukka), Hilla-Maria Häkkinen (Hiirolan juhlapalvelut), Sanni Poutanen (Never Too Lake) ja Saila Vanamo (Olkkolan Hovi). Yritysten uudet elämystaloustuotteet on määrä lanseerata viimeistään kesäsesongille 2026.

Suomen 2.kierroksen opintomatkalaiset Tarton luovien alojen keskuksessa tutustumassa 19 eri työpisteeseen.

Mistä lähden liikkeelle elämystaloustuotteiden kehityksessä?

Kaikki lähtee liikkeelle elämystalouden kokonaisuuden ymmärtämisestä. Kun teoreettinen ymmärrys elämyksen muodostumiseen vaativista tekijöistä on hankittu, on yritysten hyvä kartoittaa nykyiset palvelut ja miettiä minkälaiset elämystuotteet sopivat tukemaan oman yrityksen olemassa olevaa toimintaa. Tätä varten on hyvä kartoittaa potentiaaliset asiakassegmentit, tutkia mahdolliset uudet myyntikanavat ja täten analysoida mistä kasvua on mahdollista saada. Elämystuotteiden avulla on konkreettinen mahdollisuus laajentaa nykyistä asiakassegmenttiä ja täten saavuttaa toivottua kasvua.

Tärkeässä roolissa elämystaloustuotteiden onnistuneessa myynnissä on asiakaskokemuksen visualisointi. Faciliteettien näyttämisen sijaan olisi hyvä pystyä visualisoimaan ja sanoittamaan mitä asiakas saa, kokee, voi, pystyy, tuntee, näkee, kuulee jne. Tunteen, merkityksellisyyden ja asiakkaan kokemien huippuhetkien visualisoinnilla myynnin ajurina on kriittinen merkitys. Alalla, jossa haetaan kasvua muistettavilla kokemuksilla ja tunteilla, ei riitä pelkät kuvaukset toimintaympäristöstä.

Tunteen, merkityksellisyyden ja asiakkaan kokemien huippuhetkien visualisoinnilla myynnin ajurina on kriittinen merkitys.

Yksi lähestymistapa elämystaloustuotteisiin on visuaalinen lähestyminen. Muistettava kokemus voi hyvinkin rakentua kauniin maiseman äärelle pysähtymisestä. Tähän kun lisätään tarina ja ohjattu hetki esim. ruokailun tai työpajailun merkeissä on raamit elämystaloustuotteelle valmiit. Kuvassa Viron opintomatkalta Wirkes -ravintolan satamamaisemasta. (Kuvaaja Heli Pöyry)

Miten tunnistan potentiaaliset uudet asiakasryhmät elämystaloustuotteille?

Asiakasryhmien määrittelyssä ja tunnistamisessa voi käyttää hyödyksi mm. kaikille avoimia Visit Finlandin tarjoamia segmentointimalleja ja työkaluja. Nämä auttavat matkailupalveluiden tarjoajia tuote- ja palvelukehityksessä ja viestinnän suunnittelussa valitulle kohderyhmälle. Matkailijasegmenttejä voi myös soveltaa vapaasti strategiseen työhön sekä kaikkeen myynnin edistämiseen. Potentiaalisten uusien asiakassegmenttien määrittämisen jälkeen kannattaa valita uusien elämystuotteiden testausryhmään haluttuja asiakassegmenttejä. Testauksen ja palautteen jälkeen on helpompi tehdä elämystuotteille lopullinen palvelupolku ja käsikirjoitus. Hyvä suunnittelu ja palvelun laadun varmistaminen on avain asemassa elämystuotteiden käytännön toteutuksessa. Jo elämystuote sanana lupaa, että palvelu sisältää elämyksellisyyden elementit ja tämä tulee varmistaa toteutuksessa hyvän tuotesuunnittelun ja asiakaskokemuksen ymmärryksen avulla.

Kuinka hinnoittelen elämystuotteeni?

Uusien tuotteiden hinnoittelu on yksi tärkeimmistä vaiheista elämystuotteiden onnistuneessa kehityksessä. Yrityskehitysohjelmassa talousmentorina toimii Heli Bergström, yliopettaja, datatalous ja johtaminen (Xamk). Artikkelisarjassa Heli avaa vinkkejä elämystuotteiden hinnoitteluun. Lue lisää

Visuaalisuuden ja värien merkitys on vahvassa roolissa elämystaloustuotteissa. Jokaisen yrityksen olisi hyvä miettiä millä elementeillä lisää asiakkaille koettua arvoa ja merkityksellisyyttä omiin tuotteisiinsa. Kuva Wirkes-ravintolan lounaskattauksesta, jossa syksyisten värien lisäksi yksityiskohtana näkyy omistajan anopin käsityönä valmistama keltainen kastikekuppi. Perheravintolan yritysesittelyssä anoppi mainittiin usein ja hänen rakkautena porsliinitaiteeseen.

Lisätietoja

Scaling experiences -hankkeen tavoitteena on skaalata osallistujayritysten liiketoimintaa ja tuotekehitystä uudelle tasolle elämystalouden liiketoimintamallin avulla. Kehitysohjelmaan pääsee mukaan n. 80 uutta, kasvavaa pk-yritystä Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Virosta ja Latviasta. Ohjelma on suunnattu luoville aloille sekä matkailu- ja ravintola-alan yrityksille, jotka ovat perustettu seitsemän vuoden sisällä. Ohjelmassa on kaksi kierrosta, joihin haetaan mukaan hakulomakkeella. Ensimmäinen kierros 9/2025-5/2026 ja toinen kierros 9/2026-5/2027.

Hankkeen hallinnoija: Tartu County Tourism Foundation

Osatoteuttajat: Tartu Centre for Creative Industries, Association of local Authorities of Lääne-Viru, NGO Vidzeme Creative Hives, Latgale Region Tourism Association, XAMK South-Eastern Finland University of Applied Sciences

Rahoittaja: Interreg Central Baltic Programme by the European Union