Kuunteleminen on lastensuojelun ammattilaisen tärkein taito, kertovat vanhemmat 

Heidi, Maria, Vilhelmina ja Tanja ovat perheineen kohdanneet lukuisia lastensuojelun ammattilaisia. He ovat kerta toisensa jälkeen hakeneet sinnikkäästi apua lapselleen, perheelleen ja itselleen, kun ongelmat ovat kasautuneet ja voimavarat olleet vähissä.

Heidän kokemuksensa mukaan lastensuojelun ammattilaiset tekevät arvokasta ja tärkeää työtä. Yhteistyön onnistuminen vaatii kuitenkin luottamusta perheen ja ammattilaisten välille.

– Yhteistyö lastensuojelun kanssa on kullanarvoista, jos lastensuojelun työntekijä näkee sut ihmisenä eikä pelkkänä nimenä paperissa, Tanja tiivistää.

He toivovat, että lastensuojelun ammattilaiset suhtautuisivat asiakkaisiinsa myötätuntoisella uteliaisuudella, inhimillisesti ja tuomitsematta. Vanhemmat haluavat tulla nähdyiksi, kuulluiksi ja hyväksytyiksi ongelmineen ja juuri sellaisina kuin ovat.

Meillä on lähtökohtaisesti aina yhteinen halu luoda lapselle paras ympäristö.

Maria

Vanhemmat ja ammattilaiset tavoittelevat lopulta samoja asioita, he muistuttavat.

– Meillä on lähtökohtaisesti aina yhteinen halu luoda lapselle paras ympäristö. Me ei kiusallaan tehdä valintoja, jotka ovat huonoksi lapselle, arjelle tai elämälle, Maria sanoo.

Ammattilaisen kannustus, hyvä palaute ja toivon luominen koetaan tärkeäksi. Ammattilaisen pitää myös pystyä sietämään vanhemman pahaa oloa, äidit sanovat.

– Tuttu perhetyöntekijä jaksoi kannustaa ja kuunnella valitukset ja itkut. En voi sanoa, että hän olisi ymmärtänyt minua, mutta halusi ymmärtää. Se jo pelkästään riitti, Heidi muistelee.

Ammattilaiselta odotetaan kykyä ja herkkyyttä tarkastella lapsen tilannetta siten, että vanhemman vahvuudet tunnistetaan. Heidin mieleen on jäänyt hetki, jolloin ammattilainen ehdotti huostaanoton purkua ja lasten palauttamista takaisin kotiin.

– Mä olin ihan äimän käkenä. Oikeasti minua on kuultu, minua ymmärretään ja halutaan auttaa eteenpäin. Se oli aivan mahtavaa, hän muistelee.

Tutun työntekijän kanssa kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta

Heidi ja Maria korostavat, että luottamusta ammattilaisiin on ollut helpompi rakentaa, kun työntekijät ovat pysyneet pitkään samoina. Tuttu ammattilainen tuntee perheen tilanteen eikä kaikkea tarvitse kertoa alusta alkaen uudelleen.

Heidin perhettä auttoi pitkään sama perhetyön työntekijä.

– Kun työntekijä oli sama pidemmän aikaa, niin oli hyvä ja rento fiilis ja saattoi olla ihan oma itsensä, Heidi kuvailee.

Maria muistelee tilannetta, jolloin perhe palasi tauon jälkeen tutun lastensuojelun ammattilaisen luo. Tuttu ammattilainen muisti perheen kissatkin nimeltä.

– Hän oli kissaihminen ja pystyin samaistumaan häneen, kun oli jotain samankaltaisuutta ihmisenä, Maria kuvailee.

Avoimuus on yhteistyön avain

Jotta lastensuojelun ammattilainen voi todella ymmärtää vanhempia ja perheen tilannetta, haasteista kannattaa olla avoin. Oikeat avun ja tuen muodot löytyvät helpoiten, kun lastensuojelun ammattilainen ymmärtää perheen koko tilanteen.

Tanja kokee, että hänen olisi kannattanut olla suorempi esimerkiksi alkoholinkäytöstään. Lastensuojelun apu ja tuen muodot olisivat voineet toimia sen myötä paremmin.

– Pelkäsin enkä uskaltanut heittäytyä ihan niin avoimeksi kuin olisi pitänyt, hän myöntää.

Myös Vilhelmina ja Maria rohkaisevat avoimuuteen. Yhteistyötä on helpointa rakentaa luottamuksesta.

– Luotan siihen, että voin antaa ja avata itseni sille toiselle ihmiselle. Se on auttanut tosi paljon, että lähden aina luottamuksesta liikkeelle, Vilhelmina kertoo.

– Toivon, että pystyn omille lapsilleni välittämään sen, että viranomaisiin kannattaa luottaa ja kaikesta saa puhua. Apua saa hakea, se ei ole heikkoutta, Maria tiivistää.

Xamk kehittää lastensuojelua ja kouluttaa sosionomeja

Osa haastatelluista vanhemmista on mukana kumoamassa ennakkoluuloja ja kehittämässä lastensuojelutyötä Xamkin lastensuojeluun liittyvissä hankkeissa. Xamkissa lastensuojelua kehittää nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juvenia. Lue lisää Juvenian lastensuojelutyöstä ja hankkeista.

Xamk myös kouluttaa sosionomeja ja yhteisöpedagogeja, jotka molemmat voivat työllistyä lastensuojelun tehtäviin.

Asiantuntija: ”Luottamuksellinen suhde on muutoksen perusta”

”Vanhempien viesti työntekijöiden pysyvyydestä on tärkeä ja se tulisi ottaa vakavasti myös lastensuojelun uudistamisessa. Pitkäaikaiset, luottamukselliset suhteet ammattilaisten ja perheiden välillä ovat usein muutoksen ja vaikuttavan tuen perusta. Näissä suhteissa syntyy paljon sellaista ymmärrystä ja hiljaista tietoa, jota ei voi täysin siirtää asiakaskirjauksiin tai työntekijältä toiselle.

Siksi palveluiden kehittämisessä olisi tärkeää tarkastella muutosten vaikutuksia ihmissuhteiden jatkuvuuteen. Työntekijöiden vaihtuvuuteen voidaan vaikuttaa monin tavoin, mutta erityisen tarkasti tulisi arvioida rakenteista johtuvia työntekijävaihdoksia, kuten palveluiden tai prosessien siirtymävaiheita.

Olemme kuulleet saman viestin myös SOINTU-hankkeen kehittämistyössä. Vanhemmat kohtaavat usein suuren joukon eri ammattilaisia, mutta ratkaisevaa ei ole työntekijöiden määrä vaan suhteen laatu. Luottamuksen rakentuminen vie aikaa, ja siksi myös palvelujärjestelmän tulisi tukea suhteiden pysyvyyttä aina kun se on mahdollista.”

Hanna Savolainen
projektipäällikkö, lastensuojelun tutkija ja kehittäjä
Xamk

Haastatellut esiintyvät vain etunimillään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Osa haastatelluista on toiminut kokemusasiantuntijana Xamkin lastensuojeluhankkeissa. Artikkeli on osa ”Juvenia lastensuojelun asialla”-teemaa. Teemaan liittyviä sisältöjä julkaistaan syys-lokakuun 2026 aikana Xamkin verkkosivuilla ja somekanavissa.