Lisäarvoa järvikalajalosteista

• Nykytilan selvitys: Arvioidaan nykyisten tuotantolaitteistojen ja -menetelmien soveltuvuutta ja tunnistetaan kehittämistarpeita.
• Uusien ratkaisujen tarve: Etsitään uusia ratkaisuja kalan lajitteluprosessiin, erityisesti optista lajittelua ja konenäköratkaisuja sekasaaliiden lajittelumenetelmiin.
• Kansainvälinen vertailu: Tutkitaan esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä Pohjoismaista, Baltiasta sekä Keski- ja Etelä-Euroopasta.
• Rahoitusvaihtoehdot: Etsitään rahoitusmahdollisuuksia tuotantotekniikan kehittämiseen ja aktivoidaan toimijoita kehitysprosessin eteenpäin viemiseksi.
• Yhteistyön edistäminen: Selvitetään yritysten ja muiden toimijoiden kiinnostusta yhteishankintoihin ja osallistumiseen uusien laitteiden kehittämisessä joko yksin tai useamman toimijan yhteistyönä.

Näillä toimenpiteillä pyritään edistämään kalankäsittelyalan automatisointia ja tuomaan käytännön ratkaisuja nykyisiin haasteisiin.

• Laatujärjestelmän kehittäminen: Selvitetään muikun mädin laatuun ja laatuvaihteluun vaikuttavia tekijöitä sekä määritellään eri laatukategoriat ja luokittelut Ruokaviraston ohjeistuksia ja kansainvälisiä standardeja hyödyntäen.
• Testikokonaisuuksien toteutus: Suoritetaan tarvittavat testit muikunmädin käsittelyohjeistuksen pohjaksi ja tuotetaan esitys laatujärjestelmäksi.
• Pastörointimenetelmän tutkimus ja testaus: Selvitetään pastörointimenetelmän soveltuvuutta, testataan pastörointiprosessia ja arvioidaan sen vaikutusta muikun mädin aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja kuluttajien hyväksyttävyyteen.
• Vertailu pakastamiseen: Tutkitaan pastörointiprosessin kokonaisvaikutuksia ja vertaillaan sitä pakastamiseen muun muassa mädin lypsämisessä, säilytyksessä, jäähdytyksessä, pakkaamisessa ja energiankulutuksessa.

Näiden toimenpiteiden avulla pyritään kehittämään muikun mädin laadunvarmistusprosessia ja pastörointimenetelmää, mikä edistää tuotteen laadun säilymistä ja kilpailukykyä markkinoilla.

• Vientimahdollisuuksien selvittäminen: Arvioidaan pienikokoisen muikun, kuoreen ja muikunmädin vientimahdollisuuksia 2–3 potentiaaliseen kohdemaahan, kuten Japaniin, Ruotsiin ja Baltiaan tai Benelux-maihin. Tämä sisältää arvion viennin volyymista, ostohinnoista, teknisistä vaatimuksista, logistisista ratkaisuista ja odotetusta laadusta.
• Yhteistyömuotojen kartoitus: Selvitetään yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa toimivimmat yhteistyömuodot, kuten yhteinen myynti- ja markkinointiorganisaatio, jotka takaavat riittävän kalastus- ja jalostuskapasiteetin sekä toimitusvarmuuden vientiin.
• Tulevaisuuden toimintamallin ehdottaminen: Tehdään ehdotuksia vientiin liittyvästä tulevaisuuden toimintamallista, sen eduista ja haasteista. Tämä auttaa myös kotimaan kaupan kasvua tukemalla.

Nämä toimenpiteet tukevat tavoitetta lisätä yritysten ja sidosryhmien tietämystä sisävesien kalansaaliiden vientiin liittyvistä mahdollisuuksista ja edistävät tavoitteellisten yhteistyöverkostojen syntymistä Itä-Suomessa.

• Tuotteistamisen selvittäminen: Tutkitaan irtopakastetun muikun, muikkujalosteiden ja muiden järvikalatuotteiden tuotteistamismahdollisuuksia. Tämä sisältää irtopakastetun muikun tuotteistamisen kuluttaja- ja horeca-asiakkaille, vaihtoehtojen ideointia, kyselyitä, haastatteluja, tuotetestauksia ja lopputulosten yhteenvetoa.
• Laadun vertailu: Selvitetään horeca-sektorin käsityksiä tuoreen ja irtopakastetun muikun käytettävyyden ja lopputuotteen laadun eroista, ja tavoitteena on tuoda esille irtopakastetun muikun yhtä hyvä laatu verrattuna tuoreena myytävään muikkuun.
• Tuotekehitystuen selvittäminen: Tutkitaan mahdollisuuksia tuotekehitystukeen, alihankintaverkostojen kokoamiseen ja lisätään yritysten tietoa julkisten ja yksityisten ruokapalvelujen hankintaprosessista, erityisesti Itä-Suomen alueella.
• Yhteistyön edistäminen: Selvitetään itäsuomalaisten ruokapalvelutoimijoiden kiinnostusta yhteiseen tuotekehitysprosessiin kalanjalostusyritysten kanssa ja edistetään yhteistyön syntymistä.

Nämä toimenpiteet tukevat tavoitetta kasvattaa kalanjalostuksen potentiaalia ja tarjota kuluttajille sekä horeca-sektorille kiinnostavia ja helppokäyttöisiä tuotteita, mikä voi johtaa merkittävään kasvuun ja lisäarvon muodostumiseen alalla.

• Yhteistyökumppanuuksien tukeminen: Hankkeen koko keston ajan pyritään tukemaan yhteistyökumppanuuksien rakentamista. Tämä toteutetaan monikanavaisen tiedottamisen ja viestinnän avulla sekä järjestämällä yrityksille suunnattuja tilaisuuksia.
• Aktiivinen vuorovaikutus: Hankehenkilöstö on aktiivisesti yhteydessä yrityksiin ja vierailee niissä hankkeen aikana, mikä edistää vuorovaikutusta ja yhteistyön syntymistä.
• Kontaktointi ja synergiaedut: Hanke kontaktoi ja hakee toimintaan synergiaetuja elinkeinokalatalouteen ja ruoka-alan liittyviltä kansainvälisiltä, kansallisilta ja alueellisilta verkostoilta ja kumppanuuksilta.
• Ajankohtaisten asioiden esiintuominen: Hanke varautuu nostamaan esille myös yritysten toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita, kuten ohjeistuksia tai lainsäädännön muutoksia, mikä auttaa yrityksiä pysymään ajan tasalla.
• Raportointi ja tavoitteiden seuranta: Hanke raportoi toiminnastaan rahoittajan ohjeiden mukaan ja seuraa hankkeen tavoitteiden saavuttamista, mikä varmistaa hankkeen tehokkaan etenemisen ja tulosten saavuttamisen.

Nämä toimenpiteet tukevat kokonaisvaltaisesti hankkeen tavoitetta edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa yritysten välillä sekä varmistaa hankkeen tulosten tehokas hyödyntäminen ja levittäminen.