Öljyistä vedenpintaa Xamkin öljyntorjunta-altaan harjoituksissa

SOSREW

Sustainable Organic Sorbents from Recycled and Waste Wool

Hankkeen tavoitteena on vähentää jätteeksi päätyvän raakavillan, kierrätysvillan ja villantuotannon sivutuotteiden määrää kehittämällä villakuiduista kestäviä, uudestikäytettäviä ja helposti käsiteltäviä öljynimeytystuotteita.

Tuotteiden käytettävyyden ja käyttöönoton varmistamiseksi tuotekehitysprosessi sisältää sekä imeytyskapasiteettitestausta, käyttäjätestausta että toimitusketjun mallintamista.

Jätevillan ja kierrätysvillan hyödyntäminen öljyn imeytystuotteena.

Hankkeen ydinsisältö

Öljyvahinkojen jälkeisessä puhdistuksessa, varusteiden puhdistamisessa ja suojamateriaaleissa tukeudutaan vahvasti muovipohjaisiin kertakäyttöisiin imeytystuotteisiin, joiden käyttö johtaa suureen määrään öljyistä jätettä ja joita on vaikea hävittää kestävällä tavalla. Samaan aikaan arvokkaita luonnonmateriaaleja, kuten villaa, hyödynnetään edelleen liian vähän. Virossa jopa 90 % tuotetusta villasta päätyy jätteeksi, kun taas Suomessa luku on yli 50 %.

SOSREW-hanke – Sustainable Organic Sorbents from Recycled and Waste Wool (Kestävät orgaaniset imeytystuotteet kierrätetystä ja jätevillasta) kokoaa yhteen toimijoita koko arvoketjusta kehittämään yhdessä kestävämmän vaihtoehdon: öljyn imeyttämiseen käytettävän tuotteen tai tuotteita, jotka on valmistettu muutoin jätteeksi päätyvästä raakavillasta ja kierrätetyistä villatekstiileistä. Nämä luonnonkuidut ovat alustavissa imeytystesteissä osoittautuneet tehokkaiksi. Niiden käyttö on kuitenkin edelleen rajallista toimivien toimitusketjujen, skaalautuvien käsittelymenetelmien ja koordinoitujen palvelumallien puutteen vuoksi. SOSREW-hankkeen tavoitteena on muuttaa tilannetta rakentamalla ja testaamalla alueellisesti sovitettuja, yhteentoimivia arvoketjuja, jotka mahdollistavat villapohjaisten imeytystuotteiden tuotannon ja käytön laajemmassa mittakaavassa.

Hankkeessa yhdistyvät materiaalitestaus, tuoteprototyyppien kehittäminen ja logistiikan kehittäminen kiertotalouden ja palvelusuunnittelun periaatteisiin. Hankkeessa kehitetään kaksi rinnakkaista palvelumallia: toinen perustuu pois heitettyyn raakavillaan ja toinen kierrätettyihin villatekstiileihin. Näitä malleja pilotoidaan rajat ylittävissä yhteyksissä, erityisesti Suomen ja Viron välillä, ja niihin osallistuvat aktiivisesti keskeiset sidosryhmät villanjalostuksen, materiaalituotannon, valmistuksen, vähittäiskaupan, logistiikan, öljyvahinkojen torjunnan ja ympäristötekniikan aloilta.

Hanke koostuu kolmesta työpaketista:

WP 1 Orgaanisten kuitujen potentiaali kestävinä imeytystuotteina

WP 2 Kestävien villatuotteiden konseptin kehittäminen, tuotekehitys ja prototyyppien valmistus

WP 3 Palvelumallin kehittäminen – Jätteestä ratkaisuksi

Ajankohtaista

Rahoitus on varmistunut ja hanke käynnistyy 1.5.2026

Xamkin rooli hankkeessa

Xamk tuo hankkeeseen osaamista öljyvahinkojen torjunnasta, tuotetestauksesta ja logistiikasta. Logististen näkökohtien yleisen koordinoinnin lisäksi Xamk vastaa käytännön testien toteuttamisesta. Testeihin kuuluvat raaka-aineiden, prototyyppien ja lopputuotteiden imeytymiskyvyn sekä käytettävyyden testaaminen. Xamk tarjoaa myös testausalustan ja tarvittavat varusteet laajempaan käyttäjätestaukseen, johon otetaan loppukäyttäjät mukaan.

Aluksi testataan jätevillan ja kierrätysvillakuitujen imeytyskykyä eri öljyillä käyttäen vertailutuotteina muita orgaanisia kuituja ja synteettisiä imeytysaineita. Kuitutyypit, jotka osoittavat olevansa riittävän imukykyisiä, etenevät konseptivaiheeseen. Prototyypeille tehdään lisätestejä imeytyskyvyn selvittämiseksi, sillä tuotteen muoto ja rakenne voivat vaikuttaa sen kykyyn sitoa öljyä. Testeihin sisältyy myös uudelleenkäytettävyystestejä, joilla arvioidaan tuotteiden kestävyyttä. Testien avulla määritetään myös jätteiden vähentämispotentiaali.

Merkittävää lopputuloksen kannalta on toimitusketjun hallinta. Xamk vastaa toimitusketjujen mallintamisesta. Mallinnus tehdään molemmille palvelumalleille; sekä jätevillalle että kierrätysvillalle, sisältäen kuvaukset materiaalien hankinnasta, keräyksestä, lajittelusta, varastoinnista ja jakelusta.

Xamkin toimenpiteet työpaketeissa

WP 1 Orgaanisten kuitujen potentiaali kestävinä imeytystuotteina

Toimenpide 1.4 Raaka-aineiden imeytyskapasiteetin testaus

Tässä ensimmäisessä vaiheessa testattavat materiaalit ovat irtonaisia kuituja sekä tekstuurimalleja, joiden koostumus ja rakenne vaihtelevat. Materiaalit tuotetaan toimenpiteen 1.3 materiaalikokeissa ja ensivaiheen piloteissa. Vertailukohteina käytetään perinteisiä synteettisiä imeytystuotteita ja muita orgaanisia kuituja. Vertailumateriaalit hankitaan avoimilta markkinoilta.

Imukykyä arvioidaan niiden öljyjen suhteen, jotka muodostavat riskiä hankemaiden, Viron ja Suomen, meriympäristöille, esimerkiksi meriliikenteen dieselöljyllä. Testit tehdään sekä puhtaassa öljyssä että vesialtaassa olevasta öljykerroksesta. Samalla arvioidaan kuitujen hydrofobisuutta, joka vaikuttaa niiden käyttökelpoisuuteen öljyvahinkojen torjunnassa. Ne kuidut ja tekstuurit, joilla on suurin öljyn imeytyskyky, valitaan jatkokehitykseen.

Tulos 1.4 Testiraportti jätevillan ja kierrätysvillakuitujen öljyn imukyvyistä. Raportti sisältää testitulokset raakakuitujen ja ensimmäisten kokeellisten tekstuurien imukyvystä. Tulokset toimivat lähtötietona tuotekehitysprosessin seuraaville vaiheille.

WP 2 Kestävien villatuotteiden konsepti- ja tuotekehitys sekä prototyyppien valmistus

Toimenpide 2.3 Prototyyppien imeytyskapasiteetti ja käyttäjätestaus

Tuotekehityssyklin edettyä prototyyppivaiheeseen testataan jäte- ja kierrätysvillapohjaisten tuoteprotojen öljynimeytyskykyä. Koska tuotteen tekstuuri, muoto ja rakenne voivat vaikuttaa kapasiteettiin, tulee jokainen prototyyppi testata ja sen hydrofobiset ominaisuudet arvioida ennen seuraavaan kehitysvaiheeseen siirtymistä. Imukykyä verrataan olemassa oleviin synteettisiin imeytystuotteisiin, jotta voidaan arvioida villapohjaisten vaihtoehtojen potentiaalia muovipohjaisten ja kertakäyttöisten tuotteiden korvaajana.

Prototyyppien käytettävyyttä arvioidaan lisäksi loppukäyttäjien kanssa arvioiden tuotteen käyttökokemusta, ergonomiaa, uudelleenkäytettävyyttä ja kestävyyttä, mukaan lukien imukyvyn säilyvyys toistuvassa käytössä. Käyttäjätestaukseen osallituvat mm. WWF Suomen vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot, Viron luonnonsuojelusäätiö ja Viron vapaaehtoinen meripelastus.

Tulos 2.3 Raportti prototyyppien imeytyskapasiteetista ja käyttäjätestien tuloksista.

Raportti, jossa esitetään raaka- ja kierrätysvillasta valmistettujen prototyyppien imeytyskapasiteettitestien tulokset sekä käyttäjätestien havainnot ja suositukset koskien prototyyppien käytettävyyttä, ergonomiaa, uudelleenkäytettävyyttä ja kestävyyttä.

Toimenpide 2.6 Lopullisten tuotteiden imukyvyn ja käytettävyyden testaus

Tämä toimenpide käsittää valmiiden tuotteiden testaamisen testausolosuhteissa, jotka simuloivat todellisia öljyvahinkotilanteita. Testien tarkoituksena on määrittää lopputuotteen/-tuotteiden imeytyskyvyt ja laskea niiden jätteiden vähentämispotentiaali. Testaus suoritetaan samalla tavalla kuin aiemmat testit toimenpiteessä 2.3, mikä mahdollistaa imukyvyn kokonaisvaltaisen arvioinnin koko tuotekehitysprosessin ajalta. Lisänä aikaisempiin testeihin käsitellystä vedestä otetaan näytteet, jotta voidaan arvioida tuotteen tehokkuutta öljyn poistamisessa ja veden puhdistamisessa. Jätteiden vähentämisastetta arvioidaan laskemalla uusien tuotteiden imetyskapasiteetin ja uudelleenkäyttökertojen vaikutus tuotemenekkiin suhteessa vuotaneen öljyn määrään ja verrataan olemassa olevien synteettisten tuotteiden vastaaviin arvoihin. Viimeisessä käyttäjätestauksessa saatu kokemus puhdistustoimista; tuotteiden tehokkaasta ja turvallisesta käytöstä dokumentoidaan toimintaohjeeksi (SOP).

Tulos 2.6.1 Raportti uusien öljynimeytystuotteiden kokonaistehokkuudesta. Valmiiden lopputuotteiden imeytyskapasiteetten testitulokset, jätteiden vähentämispotentiaalin laskelma sekä käyttötestaajien loppuarvioinnit.

Tulos 2.6.2 Kestävien öljynimeytystuotteiden käyttöä koskeva toimintaohje (SOP). Sisältää kuvauksen villapohjaisten öljynimeytystuotteiden käytöstä, niiden käyttöalueesta, uudelleenkäytöstä, asianmukaisesta hävittämisestä sekä turvallisista työtavoista.

WP 3 Palvelumallin kehittäminen – Jätteestä ratkaisuksi

Toimenpide 3.2 Toimitusketjun mallintaminen

Tehokas logistiikka on välttämätöntä kierrätys- ja jätevillan vakaalle toimitusketjulle. Luotettava hankinta, keräys ja lajittelu takaavat tasaisen materiaalivirran ja estävät tuotannon keskeytykset. Alueellinen hankinta ja paikallinen jalostus vähentävät kuljetusten päästöjä, tukevat paikallista taloutta ja vahvistavat villateollisuutta.

Logistiikan optimoinnissa keskitytään etäisyyksien ja päästöjen minimoimiseen tehokkaiden reittien suunnittelun, aikataulutuksen ja materiaalivirtojen seurannan avulla, jotta varmistetaan läpinäkyvyys ja jäljitettävyys. Nämä järjestelmät voidaan mukauttaa mittakaavaan ja sidosryhmien tarpeisiin kiertotalouden tukemiseksi.

Menestys riippuu paikallisviranomaisten, jätteentuottajien, kierrättäjien ja logistiikkapalvelujen tarjoajien välisestä yhteistyöstä. Jaetut vastuut ja sitoutuminen kiertotalouden periaatteisiin – uudelleenkäyttö, jätteiden vähentäminen ja arvon luominen toissijaisista resursseista – ovat avainasemassa kestävän ja resurssitehokkaan toimitusketjun rakentamisessa.

Tulos 3.2 Mallinnetut toimitusketjut

Mallinnetut toimitusketjut, joihin sisältyy kuvaus materiaalien hankinnasta, keräyksestä, lajittelusta, varastoinnista ja jakelusta. Ottaa huomioon sekä jätevillan että kierrätysvillan materiaalikierrot ja kansalliset erityispiirteet.

Toimenpide 3.3 Logistiikkatyöpaja ja tuotesittely

Xamkin järjestämä kaksipäiväinen tapahtuma Kotkassa kokoaa yhteen keskeiset sidosryhmät ja hankekumppanit logistiikkatyöpajaan sekä tuotteiden suorituskyvyn ja käytettävyyden esittelyihin. Tapahtuma on keskeisessä roolissa palvelumallin kehittämisessä, sillä se tarjoaa konkreettisen ympäristön kehitettyjen tuotteiden testaamiseen ja arviointiin todellisissa olosuhteissa.

Ensimmäinen päivä keskittyy logistiikkatyöpajaan, jossa mallinnetaan kiertotalouteen perustuvia toimitusketjuja. Siinä hyödynnetään aiempien työpakettien konsepteja ja testituloksia. Osallistujina ovat logistiikkayritykset, eri vaiheissa toimivat materiaalinkäsittelijät, loppukäyttäjät ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät. Työpajassa tutkitaan materiaalivirtojen seurantajärjestelmiä, alueellista käsittelyä sekä kuljetusratkaisuja, jotka tukevat palvelumallien skaalautuvuutta ja ympäristökestävyyttä.

Toisena päivänä järjestetään uusien tuotteiden käytettävyysdemonstraatio hankekumppaneille ja ulkoisille sidosryhmille. Tapahtuma toimii esittely- ja tiedonjakofoorumina, jossa esitellään hankkeen tuloksia.

Tulos 3.3 Yhteenveto logistiikkamallinnuksista ja tuotteiden suorituskyvyn esittelyistä.

Hankekumppanit

LAB-ammattikorkeakoulu

Yhteyshenkilö

Aino Vepsäläinen

etunimi.sukunimi@lab.fi

Estonian Academy of Arts

Yhteyshenkilö

Hedi Meigas

etunimi.sukunimi@artun.ee

MuhuMaaLammas

Yhteyshenkilö

Kadri Tali

etunimi.sukunimi@emu.ee

Yhteystiedot

Puhelin
+358505268090
Sähköposti
Annemari.Murtovaara-Kenakkala@xamk.fi
Yksikkö
Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö
Annemari Murtovaara-Kenakkala
TKI-asiantuntija
+358505268090
Annemari.Murtovaara-Kenakkala@xamk.fi
Puhelin
+358509112288
Sähköposti
Manu.Kettunen@xamk.fi
Yksikkö
Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö
Manu Kettunen
TKI-asiantuntija
+358509112288
Manu.Kettunen@xamk.fi
Puhelin
+358447028514
Sähköposti
Justiina.Halonen@xamk.fi
Yksikkö
Logistiikan ja merenkulun tutkimusyksikkö
Justiina Halonen
Tutkimuspäällikkö
+358447028514
Justiina.Halonen@xamk.fi

Hankkeen tiedot

Hankkeen nimi:

SOSREW – Sustainable Organic Sorbents from Recycled and Waste Wool

Hankkeen kesto: 1.5.2026–30.4.2029

Tiedot

Hallinnoija: LAB-ammattikorkeakoulu
Osatoteuttajat: Xamk, Estonian Academy of Arts (Eesti Kunstiakadeemia) ja MuhuMaaLammas
Vahvuusala: Kiertotalous, energia, logistiikka
Tutkimusyksikkö: Logistiikka ja merenkulku

Budjetti

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Interreg Central Baltic Programme
Kokonaisbudjetti: 1 177 885 euroa
Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 347 700 euroa

Project ID CB1000702

Asiasanat

kierrätysmateriaalit kiertotalous öljyntorjunta öljyvahinko testaus