Kaakkois-Suomi on erikoistutkija Niina Meriläiselle hyvä paikka tutkia informaatiosodankäyntiä

Meriläinen johti pitkään tutkimushankkeita sekä työskenteli vanhempana tutkijana Tampereen yliopistolla. Hän on kotoisin Mikkelistä, mutta asuu Tampereella. Meriläinen on tehnyt tutkimusvaihtoja ja tutkimusvierailuja viime vuosina mm. Yhdysvaltoihin, Ukrainaan, Liettuaan ja Portugaliin.

Meriläinen on käynyt myös Ukrainassa kouluttamassa viranomaisia sekä erikoisjoukkojen sotilaita. Koulutuksen teemat liittyivät sotilaiden kognitiivisiin vahvuuksiin ja heikkouksiin sodankäynnin aikana, tiedustelutoimiin rintamalla, Venäjän harjoittamaan informaatiosodankäyntiin ja disinformaatioon verkossa sekä tekoälyn hyödyntämiseen osana sodankäyntiä.

Kaakkois-Suomi sopiva paikka informaatiosodankäynnin tutkimiselle

Xamkissa Meriläistä kiinnostaa aiempien tutkimusaiheiden linkittäminen kriittiseen infrastruktuuriin ja digitaaliseen todellisuuteen, sekä kuinka tekoälyä ja nousevia teknologioita käytetään hyväksi informaatiosodankäynnissä.

Olen tutkinut esimerkiksi kognitiivista informaatiosodankäyntiä ja tiedustelua kriittisen infrastruktuurin toimijoita vastaan. Onko parempaa esimerkkiä kuin Kotkan satama?

– Kaakkois-Suomi on erityinen paikka, jossa kineettiseen tai kognitiiviseen sodankäyntiin liittyvät uhat tuntuvat konkreettisemmilta.

Hän nostaa esiin esimerkiksi viimeaikaiset droonien tippumiset.

– Kaakkois-Suomessa eletään eri todellisuutta kuin Länsi-Suomessa.

Tapaus on Meriläisen mukaan konkreettinen esimerkki siitä, miten suomalaiset viranomaiset ovat epäonnistuneet informaatiotilan haltuunotossa synnyttäen informaatiotyhjiön, jonka vihamielinen taho voi ottaa haltuun.

Vihamielisten tahojen Suomeen tuomaa sodankäyntiä kannattaa Meriläisen mukaan tutkia juuri Kaakkois-Suomessa.

– Xamkissa näitä asioita voi tutkia konkretian kautta. Kaikella tällä on vaikutus niin alueen ihmisiin kuin organisaatioihin ja yrityksiinkin.

.

Tutkimusaiheet linkittyvät alueeseen

Meriläisen tutkimus Xamkissa pyrkii selvittämään, miten ihmisten, kansanryhmien ja organisaatioiden kykyä suojautua eri sodankäynnin muodoilta voidaan edistää.
– Xamkissa on paljon osaamista digi- ja kyberasioissa. Keskustelut ja yhteinen kehittäminen ovat tärkeitä tässä tutkimuksessa.
Meriläinen haluaa tutkia Xamkissa esimerkiksi sitä, miten vihamieliset tahot voivat alueella pyrkiä heikentämään kriittistä infrastruktuuria ja luoda yhteiskuntaan kaaosta. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi lamauttamalla satamatoimintaa, vaikuttamalla vaaleihin tai saamalla ihmiset kääntymään toisiaan vastaan.
– Olen tutkinut esimerkiksi kognitiivista informaatiosodankäyntiä ja tiedustelua kriittisen infrastruktuurin toimijoita vastaan. Onko parempaa esimerkkiä kuin Kotkan satama?

Tällä hetkellä Meriläinen on aloittamassa tutkimusta siitä, miten vihamieliset tahot voivat käyttää hyväksi informaatiotyhjiötä, joka jää täyttämättä, jos viranomaiset eivät ota informaatioympäristöä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla haltuun.
– Xamkilla on paljon osaamista digitaalisuudesta ja kyberpuolesta. Keskustelemalla ja kehittämällä yhteistyössä tutkimus voisi olla kansainvälisestikin merkittävä, Meriläinen uskoo.

– Kyberturvallisuuden ja peliteknologioiden tutkimusyksikössä olemme pääosin keskittyneet kehittämään yritysten ja organisaatioiden valmiuksia torjua kyberturvallisuuden teknisiä uhkia, sanoo tutkimusyksikön johtaja Heidi Sjögren.
– Meitä on kuitenkin aina kiinnostanut myös erilaiset kognitiiviset uhat kuten disinformaatio, syväväärennökset tai ihmisen päätöksentekoon vaikuttavat uhat. Meriläinen tuo yksikköömme juuri tätä kaivattua osaamista ja pystymme hyödyntämään hänen asiantuntemustaan ja verkostojaan jo käynnissä olevissa hankkeissamme monipuolisesti. Innolla odotamme myös uusia näkökulmia ja tutkimusaiheita, joiden ympärille voimme rakentaa laajempia tutkimus- ja kehittämishankkeita tulevaisuudessa!

Lisätietoja