Kela hyödyntää Xamkin tutkimustietoa kuntoutuspalvelujen kehittämisessä

Kuntoutuksen tutkimus on välttämätöntä, jotta ihmisten toimintakykyä ja osallisuutta voidaan tukea mahdollisimman hyvin. Jotta kuntoutukseen laitettavat julkiset varat käytetään viisaasti, tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa kuntoutuksen toteutumisesta ja vaikutuksista.

– Tutkimustiedon avulla voidaan myös varmistaa, että kuntoutus tukee ihmisten arkea, toimintakykyä arjessa ja osallisuutta yhteiskunnassa, kertoo tutkija Annastiina Vesterinen Xamkista.

Kela tarjoaa kuntoutusta eri-ikäisille ihmisille, joilla on toimintakyvyn haasteita vamman tai sairauden vuoksi. Kuntoutus voi olla kursseja tai arjessa toteutuvia terapioita, esimerkiksi kotona, päiväkodissa, koulussa tai työpaikalla. Palvelut tuotetaan pääosin yksityisten ammatinharjoittajien ja yritysten toimesta, ja Kela korvaa kustannukset.

Nopeita ja käytännönläheisiä tutkimuksia

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on jo pitkään tehty Kelan rahoituksella vaikuttavaa ja käytännönläheistä kuntoutuksen tutkimusta, joka tuottaa tietoa suoraan kehittämistyön ja käytännön tueksi. Tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa seuraavia teemoja:

• asiakaslähtöisyys ja osallisuus kuntoutusprosessissa
• kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja joustavuus
• palveluiden toteutuminen ja toimivuus

Monet tutkimushankkeet ovat olleet monimenetelmällisiä: tietoa on kerätty kyselyillä, haastatteluilla ja asiakirja-aineistoista. Tulokset hyödyttävät paitsi asiakkaita ja heidän läheisiään, myös kuntia, hyvinvointialueita ja kuntoutuspalveluiden tuottajia. Tuloksia hyödynnetään myös Kelassa, kun palveluita muotoillaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita tukeviksi. Myös yritykset ja ammatinharjoittajat voivat kehittää palveluitaan tutkimustiedon avulla entistä asiakaslähtöisemmiksi.

Xamkin vahvuus on ollut joustavuus, nopea reagointi ja käytännönläheisyys. Lisäksi tutkimukset ovat tarjonneet mahdollisuuksia opinnäytetöihin ja kansainväliseen julkaisemiseen. Tuloksia on esitelty myös kansainvälisissä konferensseissa, mikä vahvistaa Xamkin roolia kuntoutuksen tutkimuksen kentällä.

Kohteina esimerkiksi syöpää sairastavien aikuisten ja neurokirjon lasten ja nuorten kuntoutus

Tälläkin hetkellä Xamkista tutkitaan kuntoutusta useissa ajankohtaisissa hankkeissa, jotka tukevat Kelan kehittämistyötä ja kuntoutuspalvelujen vaikuttavuutta. Tutkimuksissa tarkastellaan muun muassa Kelan uuden ryhmäkuntoutusmallin kehittämistä, nuorten mielenterveyskurssien toteutusta ja syöpää sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennusta. Lisäksi yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa on juuri käynnistynyt uusi tutkimus, jossa kuvataan neurokirjon lasten ja nuorten palvelupolkua ennen Kelan kuntoutusta ja kuntoutuksen jälkeen, sekä Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.

Xamkin tutkija Annastiina Vesterinen tekee väitöskirjaa Tampereen yliopistoon aiheesta, joka käsittelee lasten kuntoutusta ja terapioiden merkitystä lasten osallisuudelle harrastus- ja vapaa-ajan toiminnassa. Ensimmäinen artikkeli, jossa tarkastellaan vanhempien toimijuutta lasten kuntoutuksessa, on juuri julkaistu.

– Vanhempien toimijuus lapsen kuntoutusprosessissa rakentuu useista tekijöistä, ja sitä vahvistavat riittävä tieto, tuki ja joustavat käytännöt, jotka auttavat heitä osallistumaan lapsen kuntoutukseen arjessa, Vesterinen kertoo tuloksista.

Tutkimustiedon avulla voidaan myös varmistaa, että kuntoutus tukee ihmisten arkea, toimintakykyä arjessa ja osallisuutta yhteiskunnassa.

– Lisäksi tunteet ovat keskeisiä: myönteiset tunnekokemukset vahvistavat vanhemman roolia ja osallisuutta kuntoutuksessa.
Vesterisen toisessa artikkelissa, joka on valmistumassa, käsitellään terapeuttien keinoja tukea kehitysvammaisten lasten ja nuorten harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistumisen tukemiseksi.

– Alustavien tulosten perusteella terapeuttien käytännöt kohdistuvat pääasiassa harrastus- ja vapaa-ajantoimintoihin osallistumisen mahdollistamiseen tiedon jakamisen ja vanhempien ohjauksen kautta, hän mainitsee.

– Osallisuus ei kuitenkaan toteudu täysimääräisesti, jos ei huomioida fyysisen ja sosiaalisen ympäristön rakenteellisia tekijöitä, kuten harrastuspaikkojen saavutettavuutta, ohjaajien valmiuksia ja perheiden kuormitusta.

Xamkissa TKI-asiantuntijana työskentelevänä Minna Männikkö on puolestaan juuri aloittamassa väitöskirjatutkimusta Itä-Suomen yliopistoon aiheesta, joka käsittelee syöpää sairastuneiden työurien pidemmän aikavälin tuen tarvetta ja saatua tukea. Aineiston väitöskirjaansa hän saa Xamkin tutkimushankkeesta.

– Vaikka työterveyshuolto ja kuntoutus muodostavat keskeisen tukirakenteen syöpään sairastuneiden työelämäosallisuudelle, tutkimustieto siitä, miten työuraa tuetaan työhön paluun tuen päättymisen jälkeen ja pitkäkestoisesti, on niukkaa, Männikkö kertoo.

Aiemmat selvitykset viittaavat siihen, että yksilölliset työuraan liittyvät tavoitteet eivät aina tule huomioiduiksi ja että palvelujen jatkuvuudessa ja eri toimijoiden välisessä yhteistyössä on puutteita. Lisäksi sairastuneiden omia kokemuksia työuran muutostarpeista, urasiirtymistä ja tuen riittävyydestä on tutkittu vain rajallisesti.

– Tutkimukseni päätavoitteena onkin tunnistaa ja arvioida syöpään sairastuneiden työurasiirtymiä työhön paluun tukitoimien jo päätyttyä sekä muutoksiin liittyvää tukea ja tuen tarvetta sekä sairastuneen että suomalaisen palvelujärjestelmän näkökulmasta, Männikkö tiivistää.

Lisätietoja