Kuitulaboratorio laajenee – Savonlinnan Teknologiapuisto vahvistaa asemaansa metsäbiotalouden osaamiskeskittymänä
Kuitulaboratorion tutkimus- ja kehitystoiminta hyötyy uusita tiloista monin tavoin. Ne tehostavat toimintaa ja mahdollistavat laaja-alaisemman projektityön niin alueellisesti kuin kansainvälisesti.
– Olemme hankkineet merkittäviä tutkimuslaitteita, kuten koelaitteiston puukuitumassan pesuun ja fraktiointilaitteita puubiomassan käsittelyyn. Näiden käyttö vaatii tilaa, jota nykyisessä Kuitulaboratoriossa ei enää ole riittävästi. Laajennus tuo kaivattua lisäkapasiteettia, vaikka toimitilat ovat jo nyt hyvät, kertoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen.
Laajennus vahvistaa Savonlinnan asemaa metsäbiotalouden osaamiskeskittymänä koko Itä-Suomessa. Alueen yritykset ovat keskeisessä roolissa, sillä paikalliset yritykset käyttävät Kuitulaboratorion palveluita ja samalla Kuitulaboratorio tukee yritysten tuotekehitystä.
– Olemme investoineet Savonlinnan Teknologiapuiston alueelle jo 13 miljoonaa euroa, ja tavoitteena on hakea tulovirtaa tutkimuspalvelujen myynnin ja projektirahoituksen kautta. Peruskumppaneille tarjotaan entistä kattavampia palveluita, ja uusia tutkimushankkeita suunnittelemme jatkuvasti, mm. Business Finlandin ja EU:n Horizon -ohjelmien kriteerien mukaan, Pulkkinen summaa.
Savonlinnan vahvuutena metsään liittyvä kiertotalous
Pitkällä aikavälillä Kuitulaboratorion laajennus nähdään positiivisena askeleena Savonlinnan elinvoiman vahvistamisessa. Viestinnän ja markkinoinnin avulla pyritään lisäämään näkyvyyttä ja houkuttelemaan uusia toimijoita alueelle. Yhtenä haasteena Pulkkinen pitää kuitenkin opiskelijoiden saamista korkean teknologian opintoihin, joka koskee koko alaa.
– Savonlinnaan ei ole suunnitteilla uusia koulutusohjelmia, mutta mielestäni biotuotetekniikan YAMK-koulutus olisi alueelle erittäin sopiva, Pulkkinen sanoo.
Maakuntaliiton kehittämisjohtaja Merja Olenius kertoo, että Kuitulaboratorion laajennus Savonlinnan Xamkin kampuksella merkitsee heidän näkökulmastaan TKI-ekosysteemin ja toiminnan vahvistamista Etelä-Savossa, erityisesti biokiertotalouden alalla. Savonlinnan vahvuutena on nimenomaan metsään liittyvä vihreä kiertotalous.
– Hankkeen laajuuden vuoksi sillä odotetaan olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia alueen yritysten tutkimus- ja innovointiedellytyksiin ja sitä kautta kilpailukykyyn ja toimintaedellytysten vahvistumiseen toimialalla niin maakunnassa kuin laajemminkin Itä-Suomessa, Olenius korostaa.
Rakennustyöt alkoivat Vipusenkujan siirrolla
Savonlinnan kaupungin rakennuttajainsinööri Jarmo Eevala kertoo, että Kuitulaboratorion laajennushanke on alkanut ja parhaillaan käynnissä ovat maanrakennustyöt. Teknologiapuiston alueella oleva Vipusenkuja siirtyy rakennuksen tieltä uuteen sijaintiin kaavan mukaiseen LPA-alueeseen. Työt käynnistyivät syyskuussa ja laajennuksen on määrä valmistua vuoden kuluttua 2026.
Hankkeen pääurakoitsijana toimii Pallas Rakennus Oy. LVIA-urakasta vastaa LVI-Sioma Oy ja sähköurakasta Sioma Oy. Laajennus tuo rakennukseen yhteensä 1459 kerrosneliömetriä uutta tilaa.
Suunnittelutyöhön päästiin käsiksi sen jälkeen, kun Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) allekirjoitti vuokrasopimuksen 19.12.2024 ja Savonlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen.
Etelä-Savon maakuntaliitto on myöntänyt rahoituksen Kuitulaboratorion rakennushankkeelle.
Olemme hankkineet merkittäviä tutkimuslaitteita, kuten koelaitteiston puukuitumassan pesuun ja fraktiointilaitteita puubiomassan käsittelyyn.
Termit tutuiksi:
- Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen tuottamista, käyttämistä, kierrättämistä ja jalostamista tuotteiksi. Biotalouteen kuuluu myös uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia palveluja.
- Metsäbiotalous rajautuu metsiin, puuhun, metsän tuotteisiin ja palveluihin, ja se kattaa yli 50 prosenttia biotaloudesta. Metsäbiotalouteen kuuluu esimerkiksi metsäbiomassan jalostaminen metsä-, energia-, kemian- tai elintarviketeollisuudessa. Metsäbiotalous pitää sisällään siten lukuisia erilaisia puuraaka-aineeseen pohjautuvia tuotantoprosesseja ja vastaavasti myös lopputuotteiden kirjo on laaja.
- Fraktiointilaite: Biomassan fraktiointi tarkoittaa biomassan erottelua eri ainesosiin, joita voidaan hyödyntää eri tarkoituksiin. Prosessissa biomassa jaetaan esimerkiksi selluloosaan, hemiselluloosaan ja ligniiniin, joista jokaisella on omat käyttökohteensa energiantuotannossa tai kemianteollisuudessa.
- TKI-ekosysteemi tarkoittaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kokonaisuutta, jossa eri toimijat – kuten korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset ja julkiset organisaatiot – tekevät yhteistyötä uusien ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi.
- Ekosysteemi viittaa tässä yhteydessä siihen, että nämä toimijat muodostavat toisiinsa kytkeytyvän verkoston, jossa tieto, osaaminen ja resurssit liikkuvat ja täydentävät toisiaan. Tavoitteena on edistää alueellista kilpailukykyä, elinvoimaa ja kestävää kasvua.
Esimerkiksi Savonlinnassa TKI-ekosysteemiin kuuluu:
- Xamkin tutkimustoiminta
- paikalliset ja alueelliset yritykset
- kaupungin ja maakunnan kehittämisorganisaatiot
- valtakunnalliset rahoittajat kuten Business Finland
Lisätietoja
Tutustu myös näihin artikkeleihin
Tekoäly voi olla sekä voimavara että uhka Kymenlaakson yrityksille
TKI-päivässä tutustuttiin monipuolisiin teemoihin
