Kulttuurihyvinvointi yhdistää luovuuden ja hyvinvoinnin uudella tavalla

Kulttuurihyvinvoinnin opintojen ei ole tarkoitus olla yksi velvollisuus lisää, vaan parhaimmillaan ne tuovat arkeen iloa, innostusta ja rohkeutta löytää oma ammatillinen suunta.

Kulttuurihyvinvointi antoi nimen jo olemassa olleelle ajatukselle

Taustaltaan Miia Jyräs on sosionomi ja sairaanhoitaja. Ennen opettajan uraansa hän työskenteli mielenterveystyön sekä lasten ja perheiden palveluiden parissa. Luovat ja taidelähtöiset menetelmät kulkivat mukana jo tuolloin.

Kun Xamkin kulttuurihyvinvoinnin koulutus käynnistyi, hän tunnisti heti sen olevan juuri oikea suunta.

-Olin käyttänyt draamaa, teatteria ja muita luovia menetelmiä työssäni jo pitkään. Olin nähnyt, miten ne tuovat ihmisille iloa, osallisuutta ja hyvinvointia. Kulttuurihyvinvoinnin koulutus antoi ikään nimen sille, miksi niiden yhdistäminen hyvinvointityöhön tuntui niin luontevalta, Jyräs kertoo.

Kulttuurihyvinvointi on hänen mukaansa yhtä aikaa kokemus, tutkimusalue ja kokonainen toimintakenttä. Sen lähtökohtana on ymmärrys siitä, että taiteella ja kulttuurilla on tutkitusti vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja osallisuuteen.

Monialaisuus on koulutuksen suurin vahvuus

Kulttuurihyvinvoinnin koulutukseen hakeutuu opiskelijoita hyvin erilaisista taustoista. Mukana voi olla esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, kasvatusalan, kulttuurialan tai muotoilualan ammattilaisia.

Juuri tämä monialaisuus on Jyräksen mukaan yksi koulutuksen tärkeimmistä hyödyistä.

-Opiskelijoilla on erilaisia koulutuksia, työkokemuksia ja näkökulmia. Kun nämä kohtaavat, syntyy aivan uudenlaista ymmärrystä ja osaamista. Monialainen opiskelijaryhmä oli myös yksi oman opiskeluaikani merkityksellisimmistä asioista, hän kertoo.

Opinnoissa perehdytään kulttuurihyvinvoinnin ilmiöön, sen tutkimiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Xamkissa kokonaisuutta täydentävät palvelumuotoilun opinnot, joiden avulla opiskelijat oppivat kehittämään hyvinvointia tukevia palveluita käyttäjälähtöisesti.

Koulutus vahvistaa erityisesti tutkimus- ja kehittämisosaamista, palvelumuotoiluosaamista, verkostotyötä, projektiosaamista sekä johtamisvalmiuksia.

Vaikutuksia yksilöihin, työyhteisöihin ja yhteiskuntaan

Kulttuurihyvinvoinnin osaamisen merkitys näkyy työelämässä monella tasolla. Valmistuneet osaavat rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välille, kehittää uusia palveluita ja arvioida niiden vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

Yksilön näkökulmasta vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi parempana osallisuuden kokemuksena, merkityksellisyytenä ja hyvinvointina. Yhteisöissä taas syntyy uusia toimintamalleja, verkostoja ja yhteistyötapoja.

Konkreettinen esimerkki löytyy Kymenlaakson hyvinvointialueelta, jossa käytössä oleva kulttuurilähete auttaa ohjaamaan asiakkaita kulttuuri- ja taidepalvelujen pariin osana hyvinvoinnin tukemista. Toisena esimerkkinä Jyräs nostaa yhteisötaiteilijat, jotka työskentelevät esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa taiteen sekä hyvinvointityön rajapinnassa.

Laajemmassa mittakaavassa kulttuurihyvinvointi voi auttaa vastaamaan myös tulevaisuuden työelämän haasteisiin.

-Työuupumus, mielenterveyden haasteet ja työssä jaksaminen ovat ilmiöitä, joihin meidän täytyy löytää uusia ratkaisuja. Kulttuurihyvinvoinnin kautta voidaan vahvistaa ihmisten resilienssiä, työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Sillä on vaikutuksia niin työntekijöihin kuin organisaatioihinkin, Jyräs sanoo.

Opiskelijasta lehtoriksi

Koulutuksen vaikutukset näkyvät vahvasti myös Jyräksen omassa uratarinassa.

Jo opiskeluaikana hän haaveili opettajan työstä, mutta piti tavoitetta vielä kaukaisena. Opinnäytetyprosessin aikana yksi keskustelu muutti tilanteen.

-Sanoin ääneen, että olisi hienoa päästä joskus opettamaan kulttuurihyvinvointia. Sain siihen kannustusta, joka jäi mieleeni vahvasti. Jälkikäteen ajateltuna sillä oli suuri merkitys. Nyt olen juuri niissä tehtävissä, joista silloin haaveilin, hän kertoo.

Hänen mukaansa koulutus auttoi ennen kaikkea tunnistamaan oman suunnan ja luottamaan siihen.

-Koulutus ei ohjaa kaikkia samaan muottiin, vaan auttaa löytämään oman tavan yhdistää aiempi osaaminen kulttuurihyvinvointiin. Parhaimmillaan se voi avata kokonaan uuden suunnan omalle uralle.

Kulttuuri kuuluu kaikille

Tulevaisuudessa kulttuurihyvinvoinnin osaajien rooli voi olla yhtä merkittävämpi niin työelämän kuin yhteiskunnankin kehittämisessä. Jyräksen mukaan kyse on lopulta ennen kaikkea ihmisistä.

-Kulttuuri ja taide eivät ole ylimääräinen lisä tai harvojen etuoikeus. Ne kuuluvat kaikille. Kulttuurihyvinvoinnin osaajat auttavat rakentamaan yhteiskuntaa, jossa ihmiset tulevat kuulluiksi, voivat osallistua ja löytävät merkityksellisyyttää omaan arkeensa, hän sanoo.

Hakemista pohtiville hän antaa yksinkertaisen neuvon:

-Jos taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset kiinnostavat, kannattaa rohkeasti hakea. Opiskelijoiden taustat vaihtelevat kulttuurialalta sosiaali- ja terveysalaan sekä kasvatuksen ja kehittämisen tehtäviin. Monialaisuus onkin yksi koulutuksen suurimmista vahvuuksista. Tärkeintä on kiinnostus oppia uutta ja tarkastella hyvinvointia uusista näkökulmista.

Koulutus ei ohjaa kaikkia samaan muottiin, vaan auttaa tunnistamaan omat vahvuudet ja rakentamaan juuri itselle sopivan asiantuntijuuden.